| Aihe: Kirja bändin henkilökemioista | 1 |
|---|
|
Heppistä! Sellasta ideaa tässä palloitellut, että kun alkaa olla jo parikymmentä vuotta bändielämää takana ja monenmoista on nähty ja koettu ja taas toisaalta työelämässä touhuaa työyhteisöjen kehittämisen kanssa, niin ajattelin kirjaa kirjoittaa bändistä tiiminä: mitä kannattaa kasaamisvaiheessa huomioida, ristiriitatilanteet, kehittyminen, luottamus jne. Mitä luulette, olisiko muusikonrentuilla mielenkiintoa tällaiseen?
Kiitosta vaan kaikista asiallisista ja asiattomista kommenteista! :P | |
Kiinnostava aihe ainakin. Parisuhteeseenhan monet bändihommaa vertailevat.
Itsellä on nyt tullut mietittyä yhtä omaa bändikaveria kun on tässä muutaman vuoden aikana tullut enemmän ja enemmän tutuksi. Jos ei soitettaisi samassa bändissä, en luultavasti pitäisi häneen juuri yhteyttä. Hänellä on käytöksessä muutama sellainen ominaisuus, jotka ruukaa ihmisissä vituttaa, ja joita en ihan heti huomannut. Mutta jotenkin, kun kanssakäymisen syynä on tuo bändi, tulee pysyttyä mukana. Kyseinen henkilö on kuitenkin yhtyeen taiteellinen johtaja ja tekee hyviä biisejä. Tietty ei hän kuitenkaan täysin vastenmielinen ole, jos ei tultaisi toimeen ollenkaan niin kuvittelisin lähteväni bändistä.
Isommilla bändeillä kuulee usein että ollut pitempäänkin kitkaa jäsenten välillä ennen kuin mahdolliseesti hajottu tai erotettu joku, niissä varmaan vaikuttaa sekin mikäli soitosta saa hyvin elantoa.
Mutta joo, kiinnostaa kyllä muidenkin kokemukset ja mahdolliset neuvotkin asioiden suhteen.
"Muskettisoturit ja karhunpyynti. Ei musiikilta voi enempi vaatia.aah." -megatherium | |
Aihe on mielenkiintoinen, mutta jollakin tasolla bändipuuhien eri asioita ei opi tunnistamaan kuin kokemalla ne. Sitä voi lukea aiheesta, mutta miten se sitten auttaa tosipaikan tullen, on toinen juttu. Ihminen kun on hyvin kaukana järkevästä otuksesta.
Kun en keksinyt muutakaan sanottavaa, yritin kääntää tilanteen huumoriksi toteamalla "tööt", mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä sain vastaukseksi avokämmentä. - Vessajono | |
Funkånaut: Aihe on mielenkiintoinen, mutta jollakin tasolla bändipuuhien eri asioita ei opi tunnistamaan kuin kokemalla ne. Sitä voi lukea aiheesta, mutta miten se sitten auttaa tosipaikan tullen, on toinen juttu. Ihminen kun on hyvin kaukana järkevästä otuksesta.
Jep. Parisuhdevertaus on sikälikin toimiva, että samalla tavalla paskassa parisuhteessa voi lukea jotain self-help -oppaita ja ehkä ne auttaa tiedostamaan niitä ongelmia mut ei ne niitä kyllä mihinkään poista.
Funkånaut: Ratkaisu on helppo: Mene vauvafoorumeille tai Demin sivustolle, ei tää oo mikään pursiseura. | |
Jeps,
Kiitos! Täytyy laittaa mietintämyssyyn. ainakin sen pitäisi olla melko raflaavasti kirjoitettu. Ehkä kohdeyleisö voisi olla sellaset muusikot, joilla bändi kaatuu koko ajan ympäriltä ristiriitojen takia.
Ideaa kyllä pukkaisi tuohon liittyen, toikin on aika oleellinen kysymys, et ottaako bändiin lahjakkaan mulkeron vai riittävän hyvän mukavan heppulin. En nuorempana osannut asiaa edes näin ajatella, mutta tässä ajan myötä monikin asia on kirkastunut.
Mites sitten sellainen, jos näkökulmaa muuttaisi jotenkin? Tulisiko kirjasta mielenkiintoisempi? |  High
10.06.2015 00:54:39 | |
|
Moro!
Sen vähän mitä olen bändissä soitellut niin voin sanoa muutamia ideoita.
Mikä on sen bändin koheesio eli koossapitävä voima? Pysytäänkö yhdessä juuri rahan takia vai onko bändi ei niin vakavaa vapaa-ajan huvia vai intohimoa soittamiseen? Miten johtajuus menee bändissä vai onko se demokraattinen (edes jossain määrin)? Miten (omaksutut) roolit vaikuttavat toimintaan? Miten ristiriidat ratkaistaan? Puhutaanko selän takana, päätetäänkö diktaattorimaisesti vai setvitäänkö porukalla?
Noi kaikki vaikuttavat toisiinsa vaikkeivat välttämättä aivan liity aiheeseen. Ritchie Blackmore tulee jostain syystä ekana aiheesta mieleen kys. aiheesta :) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
