Muusikoiden.net
09.12.2016
Into-Luthman | Yli 300 sivua parasta musakamaa 

Aloittelijat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Musahommat haaveena
1
toebbi
29.07.2013 17:55:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oon jo vuosien ajan rakastanu musiikkia mut ihan vasta viimesen vuoden aikana oon alkanu tajuamaan et se on sitä mäitä haluan tehdä. Ongelmana on vaan et en osaa esim. nuotteja (lähden siis todella alkeelliselta tasolta) sanotuksia kirjottelen silloin tällöin fiiliksen iskiessä ja periaatteessa kitaristi olis jo valmiina.
Musiikkiopistoon olisin halunnut hakea mutta olen jo siihen liian vanha eikä aikuispuoleltakaan paikkaa saa ilman lukiota. 'Oikeestaan ainut mitä osaan on murina laulu.
 
Kysynkin nyt et mistä mun kannattais lähtee liikkeelle
 
nisumaka
30.07.2013 07:52:48 (muokattu 30.07.2013 08:02:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Musiikkiopistoon olisin halunnut hakea mutta olen jo siihen liian vanha eikä aikuispuoleltakaan paikkaa saa ilman lukiota
 
Öö, tota tässä on jonkinlainen ajatusvirhe sulla. Musiikkiopistoon otetaan ainakin Helsingissä vaikka eläkeläisiä, tosin aikuiskiintiö on hyvin rajallinen. Varsinkin kitaraan voi olla vaikea päästä. Nyt jos koskaan on oikea aika vuodesta kysellä suoraan oppilaitoksista paikkoja, sillä joku paikan saanut saattaa olla ilmoittanut kesän mittaan, että ei otakaan paikkaa vastaan (=on vapaa paikka). Tästä päättää rehtori yleensä, kuka sen saa, ja motiivilla on merkitystä, luulis. Työväenopistojen ilmoittautumiset alkavat kohta, elokuussa.
 
Jos aikuispuolelta et saa paikkaa ilman lukiota, sun täytyy tarkoittaa konservatorion tutkintoja. Ne eivät ole sama asia, kuin musiikkiopisto, vaikka nimitysten vuoksi näistä usein esiintyy epäselvyyttä. Konservatoriossa suoritetaan virallisia ammattitutkintoja joko II-asteelta (ammattikoulu) tai ammattikorkeakouluasteelta. II-asteelle periaatteessa riittää peruskoulu, mutta aikuisten näyttötutkintoon saatetaan oppilaitoskohtaisesti vaatia esim ylioppilaspohjaa. Ja joo, mitä mä tiedän, niin niissä on yläikäraja. Tämä yläikäraja kuitenkin koskee valmistavaa koulutusta, eli näyttöjä (virallisia) pystyt antamaan. Näin ollen voit siis opiskella musiikkiopistossa ja yksityisesti tuon valmistavan koulutuksen ja sitten tehdä näytöt. Tähän asiaan toivoisin asiaa minua paremmin tuntevilta kommentteja, mutta näin se käsitykseni mukaan menee.
 
Muita paikkoja, joissa voit opiskella, on esimerkiksi työväenopistot sekä Avoin Yliopisto. Teoriassa myös Sibelius Akatemia, siellä täydennysoppilaana, mutta sinne ei ehkä tässä vaiheessa vielä kannata pyrkiä, taso lähtee siellä suurin piirtein siitä, mihin musiikkiopiston laaja oppimäärä päättyy.
 
Groke
30.07.2013 17:14:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Meikäläisestä ei opettajaksi ole, enkä noista kouluistakaan mitään tiedä sanoa. Mutta veikkaanpa silti, että em. spekseillä ei ainakaan huonoin tapa taitaisi olla, että kävisi aluksi vaikkapa Tohtori Toonikan tarkasti läpi ja miettisi sen perusteella jatkoa.
Eli olivatko tehtävät naurettavan helppoja, totaalisen mahdottomia, vai tökkikö vain joku yksi tietty juttu.
 
Juurikin tuota kirjaa ja sen erillistä opettajan opasta tunnutaan tällä saitilla varsin usein suositeltavan. Siis musiikin teorian opiskeluun, kun on alkeista tarvis lähteä liikkeelle.
Löytyy kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista (esim. Adlibris.com). Tässä siihen liittyvä ketju: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=106036&co=90
 

 
Löytyy muutamista kirjastoistakin. Kuvauksena: "Pop & Jazz Konservatorion peruskurssien vaatimukset täyttävä musiikinteorian oppikirja. CD-levyllä esimerkit ja tehtävät soitettuina."
 
toebbi
15.08.2013 15:49:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo siis ihan kitaran soitto olis ideana mut toisaalta säveltämistäkin olis hyvä osata et osais tehdä biisejä. Mut kiitos vinkeistä
 
Objectif Lune
15.08.2013 20:07:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja jos ei taidot vielä riitä, ota yksityistunteja, opettele itse, katso netistä tutoriaaleja. Musiikkiopistossa oletetaan, että treenaat monta tuntia päivässä. Jos on valmis siihen tahtiin, on varmasti valmis treenaamaan pääsykokeisiin ahkerasti.
 
Murinalaululla ei pääse mihinkään. Se kannattaa myös hyväksyä.
 
Tämä siksi, että oon tavannut monia "Haluun tehdä vain musaa, yhyy" -tyyppejä, jotka treenaamisen sijaan lähinnä pelaavat tietokoneella ja tuijottavat seinää (tai jotain sellaista). Varmista ensin, ettet halua kuulua heihin vaan muusikoihin, osta kitara, aloita treenaaminen ja katso, tuntuuko se hyvältä.
 
Onnea matkaan!
 
Hopeakala: https://www.facebook.com/Hopeakala // http://hopeakala.bandcamp.com/
Janus
16.08.2013 13:31:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Objectif Lune: Ja jos ei taidot vielä riitä, ota yksityistunteja, opettele itse, katso netistä tutoriaaleja. Musiikkiopistossa oletetaan, että treenaat monta tuntia päivässä. Jos on valmis siihen tahtiin, on varmasti valmis treenaamaan pääsykokeisiin ahkerasti.
 
Mäkin lähtisin yksityistunneista tässä kohtaa liikkeelle. Osaava opettaja näkee, mihin asioihin nyt alkuvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota, ja varmasti osaa opastaa myös perusteorian oppimateriaaleihin, mikäli kokee sen aiheelliseksi.
 
Teoriaryhmiä, musiikkihistoriaa tms. voi löytyä näihin aikoihin vuotta myös kansalaisopistojen, avoimen yliopiston jne. puolelta. Näihin on huomattavan vähän kynnystä mennä istumaan, vaikka kuunteluoppilaaksi aluksi (ota selvää, ole aktiivinen ja kysele): tollaisista voisi parhaassa tapauksessa löytyä vertaistukea (jos kyseessä on joku 1/3-teoriaryhmä), ja huonoimmassakin parin kerran jälkeen saa perspektiiviä siihen, millaista ns. järjestelmällinen musiikin opiskelu on ja osaa asennoitua siihen, onko se sittenkään oikea vaihtoehto itselle tässä osaamisen vaiheessa.
 
Murinalaululla ei pääse mihinkään. Se kannattaa myös hyväksyä.
 
...ja sitä voi oikeanlaisten koutsien kanssa treenata ihan erikseen, konventionaalisemman laulutekniikan opiskelun ohella. Viime vuosina huuto-/emo-/screamo-lauluun on perehtynyt, vaikka sitten vain idean tasolla (että tietävät mistä on kyse), yllättävänkin perinteisiä ammattilaulajia ja -pedagogeja.
 
osta kitara
 
Tai halpa piano/kiippari, jossa omia soundeja. Jos aloittajan pääinstrumentti on laulu, säveltapailutaitojen kehittäminen on olennainen osa opiskelua (toki kaikilla instrumenteilla näin), ja piano visuaalisuudessaan ja selkeydessään (käyttöliittymä: 1 painike per tietty soiva ääni) on paras apuväline solfan (säveltapailun "slanginimitys", solfége-kantasanasta) opiskeluun.
 
Onnea matkaan!
 
Word. http://memearchive.net/memerial.net/1456/microsoft-word.jpg
 
yannara
27.10.2013 18:44:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kannattaa nyt kuitenkin ymmärtää, että musiikkihaaveet kannattaa pitää harrastuksena, ja tehdä työkseen jotain ihan muuta. Musiikki on raaka business, ja jos et ole mikään erityisen lahjakas guru, et tule tienaamaan juuri mitään. Tunnen yhden muusikon, jonka nimi on kaikille tuttu hevi-ympyröissä ja hän just ja just hädin tuskin saa tienattu elantonsa, vaikka on aikamoinen guru. Näin hänet sattumalta kahvilassa ja kertoi olevansa raksalla välillä hommissa.
 
juzajoo
28.10.2013 11:37:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

yannara: Kannattaa nyt kuitenkin ymmärtää, että musiikkihaaveet kannattaa pitää harrastuksena, ja tehdä työkseen jotain ihan muuta. Musiikki on raaka business, ja jos et ole mikään erityisen lahjakas guru, et tule tienaamaan juuri mitään. Tunnen yhden muusikon, jonka nimi on kaikille tuttu hevi-ympyröissä ja hän just ja just hädin tuskin saa tienattu elantonsa, vaikka on aikamoinen guru. Näin hänet sattumalta kahvilassa ja kertoi olevansa raksalla välillä hommissa.
 
Juuri näin.
 
nisumaka
28.10.2013 12:10:56 (muokattu 28.10.2013 13:11:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pakko kompata edellisiä. Kaikkialta kuulee hyvin saman suuntaista viestiä. "Leipä on entistä pienempinä palasina maailmalla." Pelkällä soittamisella ei meinaa pärjätä - keikkamäärät ei riitä. Opettaminen ja keikoilla käynti näyttäisi olevan aika tyypillinen yhdistelmä. Samaten äänitarkkaajat (musiikkiteknologit) näyttävät saavan vakaampia työpaikkoja, esimerkiksi AV-vastaavana kulttuurikeskuksista yms.
 
EDIT: Vaikka tämä tulee tähän ennen Januksen kommenttia, niin täydennän, en halua pidentää tätä ketjua. Siis tarkoitan lähinnä "pelimanneja". Eli kuten ennen vanhaan oli paljonkin keikkasoittajia, joita tuli lopulta Itä-Euroopastakin Suomeen keikoille pilvin pimein. Suomessa on ammattilaisia toki, ja he elävät taideammatillaan. Kaupunginorkesterit, TV-/radiokanavat jne., eli työpaikkoja on. Näissä on edellytys alan korkean asteen opinnot (käytännössä).
 
Janus
28.10.2013 12:31:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

yannara: Kannattaa nyt kuitenkin ymmärtää, että musiikkihaaveet kannattaa pitää harrastuksena, ja tehdä työkseen jotain ihan muuta. Musiikki on raaka business, ja jos et ole mikään erityisen lahjakas guru, et tule tienaamaan juuri mitään. Tunnen yhden muusikon, jonka nimi on kaikille tuttu hevi-ympyröissä ja hän just ja just hädin tuskin saa tienattu elantonsa, vaikka on aikamoinen guru. Näin hänet sattumalta kahvilassa ja kertoi olevansa raksalla välillä hommissa.
 
Vaikuttaa siltä, että kompetenssia ja näkemystä ammattimuusikkona toimimisesta ja sillä elantonsa ansaitsemisesta on ns. hillittömät määrät. http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=807161
 
ex4
01.11.2013 01:01:05 (muokattu 01.11.2013 01:04:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

yannara: Kannattaa nyt kuitenkin ymmärtää, että musiikkihaaveet kannattaa pitää harrastuksena, ja tehdä työkseen jotain ihan muuta. Musiikki on raaka business, ja jos et ole mikään erityisen lahjakas guru, et tule tienaamaan juuri mitään. Tunnen yhden muusikon, jonka nimi on kaikille tuttu hevi-ympyröissä ja hän just ja just hädin tuskin saa tienattu elantonsa, vaikka on aikamoinen guru. Näin hänet sattumalta kahvilassa ja kertoi olevansa raksalla välillä hommissa.
 
Sitten vielä toinen näkemys työ vs. harrastus asiaan. Harrastuksena musiikki on huikean antoisa ja nautittava asia. Ammattina musiikki on sen lisäksi työ. Siis ihan samalla tavalla työ kuin duunit tehtaassa tai kaupan kassalla. Eikä palkka tosiaankaan päätä huimaa, ainakaan jos mietitään sitä panostusta joka ammattitaidon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan.
 
Sitä paitsi ammattimuusikot pääsevät harvoin soittamaan juuri sitä musiikkia mitä haluaisivat soittaa. Teatteripuolella veivataan samaa parin tunnin settiä vähintään vuoden verran illasta toiseen ilman että sä näet yleisöä tai yleisö sua. Filharmonisissa orkestereissa soitat jotain äärimodernia huttua tai romantiikan ajan klassikoita vaikka rakastaisit barokkia. Humppabändeissä soitat samoja valsseja kaikki viikonloput toukokuun alusta syyskuun loppuun niissä kuuluisissa pienissä häissä - selvin päin tietysti koska olet töissä ja lisäksi joudut roudaamaan soittokamat keikkapaikalta pakulla takaisin varastolle. Ja koska olet esiintyvä artisti sulla on oltava hyvä fiilis ja hymy huulilla, vaikka ei juuri sillä hetkellä oikein motivoisi.
 
En tarkoita etteikö musiikkialalta löytyisi hienoja töitä. Joku onnellinen saa taiteellisen vapauden ja pystyy elättämään itsensä omalla indie-jutullaan. Ja ammattimuusikko voi pitää työstään, saada positiivista palautetta ja valtavaa tyydytystä yleisön aplodeista tai hymyilevästä hääväestä. Mutta usein harrastelijamuusikko saa soittamisesta enemän kuin ammattilainen. Amatööri voi soittaa juuri sitä juttua mistä pitää, nauttia onnistumisen tunteista kun oppii uusia juttuja ja jos innostusta riittää niin tehdä vaikka omakustanteen tai keikkailla.
 
Itsellä oli nuorena kaksi rakasta harrastusta: tietotekniikka ja musiikki. Tietotekniikasta tuli työ ja musiikki jäi harrastukseksi. Koodaaminen on edelleenkin kiehtovaa ja uudet teknologiset ratkaisut mielenkiintoisia, mutta on aamuja jolloin töihin mennään siksi että töihin pitää mennä. Soittamaan menen sen sijaan aina siksi että sitä haluan tehdä. Vaimo puolestaan on ammattimuusikko, joka varmasti rakastaa musiikka. Siitä huolimatta on iltoja jolloin hän lähtee töihin koska töihin pitää mennä.
 
Tulipa pitkä vuodatus. Toivottavasti joku saa pointista kiinni :)
 
yannara
16.11.2013 21:43:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo mulla sama homma, tietokonetouhut=työ&harrastus, musiikki=harrastus ja pysyy sellaisena aina. Ei mitään järkeä lähteä musiikkityöhön, vaikka olisin lahjakas ja saisin paljon aikaan. Olisihan se ihan kivaa harrastaa musisointia silloin tällöin lisätienestin takia, esim. käydä heittää keikka tai säveltää joku riffi johonkin, mutta siihen se jää.
 
Jos osaisin oikeasti jotain, mulla olisi rahaa ja bändi, niin yrittäisin tehdä pienen vallankumouksen (ja voi olla että muut ovat jo tehneet tämän) - musiikki ilmaiseksi nettiin lataukseen, ja keikat sitten maksaisi.
 
Alessandro
16.11.2013 23:46:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itsellä on musahommat myös haaveena, tosin varmaan eri mielessä. Ihan vain omaksi iloksi. Kitaraa olen rämpytellyt muutaman vuoden sillointällöin mutta se ei oikein tuntunut omalta soittimelta. Ja jo ennen kitaraa olin paljon halukkaampi soittamaan Pianoa, mutta silloin olis uhmaikäinen teini joka luuli, että Piano on naisille.
 
Nyt on kansalaisopiston Piano tunneille ilmottauduttu ja alkavat keväällä. Myös eräs ystäväni on opettanut muutamia asioita ja hakusessa on Digipiano, että sais itse jo aloittaa opiskelemaan. Ja jonkinlainen Pianokirja missä opetetaan aloittelijan asiat.
 
Mutta kun ajattelen pidemmälle niin mikä tää musiikkiopisto juttu on? Eli jos käyn kansalaisopiston tunnit ja reenaan itse paljon, niin riittääkö se musiikkiopistoon vai otetaanko sinne vain alan ammattilaisia? Vai voiko kenties suoraan hakeutua musiikkiopistoon?
 
Mutta anyway .... Itsellä on haaveena vain itselle soittaa musiikkia, ja kenties tehdä omis biisejä joskus... Omaksi iloksi.
 
nisumaka
18.11.2013 09:36:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mutta kun ajattelen pidemmälle niin mikä tää musiikkiopisto juttu on? Eli jos käyn kansalaisopiston tunnit ja reenaan itse paljon, niin riittääkö se musiikkiopistoon vai otetaanko sinne vain alan ammattilaisia? Vai voiko kenties suoraan hakeutua musiikkiopistoon
 
Sun pitää ottaa yhteyttä paikkakuntasi musiikkiopistoihin. Käytäntö lienee vähän vaihtelee. Helsingissä ainakin monessa musiikkiopistosssa on aikuiskiintiö, joten pääset opiskelemaan musiikin teoriaa (yleensä Tohtori Toonika), klassiselta puolelta jos olet SKILLS-nimistä kirjaa usein käytetään, 45 min ohjattu opetus pianon soitosta, ja yleensä maksu on noin 350 e per lukukausi (siis 700 e per vuosi). Myös bändisoitto kuuluu useissa tuon maksun piiriin. Sivusoitin (esim laulu) niin maksut ovat jossain 1.000 e per vuosi yhteensä siis.
 
Mene paikalliseen F-musiikkiin ja osta jokin Piano-koulu. Vaihtoehtoja on useita.
 
Kalmo
18.11.2013 13:56:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

yannara:
Jos osaisin oikeasti jotain, mulla olisi rahaa ja bändi, niin yrittäisin tehdä pienen vallankumouksen (ja voi olla että muut ovat jo tehneet tämän) - musiikki ilmaiseksi nettiin lataukseen, ja keikat sitten maksaisi.

 
Tätähän tehdään koko ajan - tosin kysymättä musiikintekijöiden mielipidettä :o/
Siinähän koko ongelman ydin onkin. Varastamista pidetään itsestäänselvyytenä.
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti