| Aihe: Soittamisen aloittaminen vanhemmalla iällä | |
|---|
 sustain65
09.05.2015 13:05:16 (muokattu 11.05.2015 13:44:11) | |
|
AaBeeCee:
Ongelma on esimerkiksi tässä:
C-duuri ja D-duuri ovat eri sävellajeja. Käytännössä C-duurissa ja D-duurissa on kuitenkin (skaaloina) sävelten suhteet toisiinsa samat, mutta D-duuri soi sävelaskelen verran ylempää (=korkeammalla taajuudella). Kun opastetaan musiikin kuuntelua ja biisien plokkaamista korvalla, niin usein neuvotaan, että pitäisi ensin tunnistaa biisin sävellaji. Jos ei ole absoluuttista sävelkorvaa niin minun ymmärtääkseni ilman mitään tunnettua vertailuääntä ei voi tunnistaa onko biisi C-duurissa vai D-duurissa.
Sanoisin että ei ole ongelmaa, kuin korkeintaan itse kuviteltu ongelma. Paitsi jos tavoite on olla aivan muusikkokunnan aatelia, niin sitten absoluuttisen korvan puute on varmaan ikävä juttu(?)
Hyvin onnistuu perussointujen plokkailu aivan ilman mitään hajua sävellajista. Niin ainakin meikäläisellä. Ikinä en ole tiennyt sävellajia ennen biisin etsimistä ja opettelua ja hyvä jos sen jälkeenkään :) Perusbarret vaan käyttöön, niin rämpyttelemällä aikansa alkaa soinnut löytymään. Ja kannattaa käyttää apuna jotakin sovellusta jolla pystyy hidastamaan kappaletta ilman että sävelkorkeudet muuttuvat.
Toki sävellajin tunnistaminen auttaa ja helpottaa plokkailussa, jos tuntee teoriaa. Ja pidemmällä tähtäimellä on tietty oman kehittymisen kannalta hyvä tutkia että missä sävelläjissa jokin biisi on ja minkälaisia sointuja (sointuasteita) biisissä esiintyy.
AaBeeCee:
Samoin hämää tuo LAJI, tuossa sanassa sävellaji. Jos C-duurissa olevan biisin transponoi vaikkapa G-duurin, niin siinähän vain muuttuu se miten korkeita sveliä soitetaan, eli mikään musiikin laji ei siinä mitenkään muutu vaikka puhutaankin eri sävellajista.
Soppaa sotkee vielä sekin, että yo. esimerkissä G-duurin voi soittaa oktaavia alempaa jolloin se soikin matalammalta kuin C-duuri.
Englanniksi sävellaji on "Key", eli jonkinlainen avain. Ehkä musiikin ja soitinten historiasta voisi löytyä joku ymmärrettävä selitys.
Ei kannata jumittua teorioihin liikaa aluksi, kannattaa opetella soittamista käytännössä enemmän kuin tuskailla sen kanssa että miten asiat ovat musiikin teorian kannalta. Muutoin seuraa "analysis paralysis". Musiikin teoria on vain tapa merkitä musiikkia "paperille" ja jäsentää minkälaisista osista musiikki muodostuu, jotta musiikkia ja sen tekemistä pystyisi selittämään ja opettamaan.
Tuosta eri korkeudelta soittamisesta sen verran, että samaa kuviotahan voi vaikka kahden kitaran bändissä soittaa toinen kitara oktaavia korkemmalta kuin toinen ja jos pysytään hyvin synkronissa, niin kuulostaa äkkiä paremmalta kuin yksi kitara.
AaBeeCee:
Joskus luin jostain ohjeen kitaranostajalle: pitää tarkistaa, että kieli soi 12-nauhalta samalta kuin vapaana soidessaan. Tästä tietää, että kaula on suora ja intonaatio kohdallaan. Minun mielestä kieli soi 12 nauhalta kaksi kertaa korkeammalla taajuudella kuin vapaana, joten mikä siinä on muusikon mielestä samaa?
Ehkä muusikot kuulevat ja ymmärtävät ääniä eri tavalla kuin fyysikot ;-/
Kyllä ne tavallaan samalle kuulostaa, tosin en oikein osaa selittää että miten. Tosin kyllä minä intonaation tarkistan viritysmittarilla, jotta tulee mahdollisimman hyvät säädöt.
Tuohon viimeiseen virkkeeseesi en usko, muutoin kun että kokemuksen ja harjoittelun määrä myös kuulemisessa ja kuuntelemisessa on se mikä vaikuttaa. Ammattimuusikko on treenannut musiikkikorvaa paljon enemmän kuin ammattifyysikko. Ja sitten on tietysti joitakin harvinaisia persoonia, joilla on se absoluuttinen korva ja kaikki lahjat kohdallaan, treenamisen lisäksi.
Ja minä olen muuten koulutukseltani erittäin paljon lähempänä fyysikkoa kuin muusikkoa, joten varauksella sitten nämä minun tarinani. ;-)
Edit: blokkailu --> plokkailu | |
Tind3: Rekisteröidyinpä minäkin sitten, vaikka en ole vielä soittaja. Kohta olen. Onko täällä muita, jotka ovat aloittaneet ihan nollasta hieman varttuneemmalla iällä (itse olen 40+)? Pointtini ei siis ole kysyä, voiko näin "vanhana" aloittaa, koska tiedän, että voi. Suurin osa aloittelijoista on varmaankin nuorempaa vuosikertaa, mutta varmaan muutama varttuneempikin porukasta löytyy. Olisi mielenkiintoista kuulla teidän kommenttejanne ja kokemuksianne.
Niin, instrumentti on kitara ja paketti on tulossa Thomannilta.
Ensimmäisestä viestistä on jo kulunut runsaasti aikaa ja vastauksia, mutta koppaan siitä siltikin kiinni. Itse täytän kohta 40 vuotta ja bassokitaraa olen nyt tapaillut pari kuukautta. Lapsena tuli akustista landolaa rämpytettyä, mutta ei siitä jäänyt mitään kerrottavaa.
Hyvää on se, että oppimateriaalia löytyy netistä todella paljon. Olen tähän saakka viihtynyt hyvin Songsterrin parissa http://www.songsterr.com/?inst=bass Nyt on alla akustinen basso, sen verran on intoa ja motivaatiota, että sähköinen on pakko hankkia jo kotirauhan säilyttämiseksi lähiaikoina.
Tsemppiseuran löytäminen on vähän hankalaa, ei oikein tahdo tämän ikäisillä olla enää aikaa soiton opetteluun. Alkeet oppii, mutta se yhdessä soittamisen osaaminen täytyy sitten hankkia muilla keinoin. Ne jotka osaavat, ovat jo valovuosia edellä. Eiköhän niitä jammailukavereita kuitenkin sitten joskus löydy.
sustain65: Ei kannata jumittua teorioihin liikaa aluksi, kannattaa opetella soittamista käytännössä enemmän kuin tuskailla sen kanssa että miten asiat ovat musiikin teorian kannalta. Muutoin seuraa "analysis paralysis". Musiikin teoria on vain tapa merkitä musiikkia "paperille" ja jäsentää minkälaisista osista musiikki muodostuu, jotta musiikkia ja sen tekemistä pystyisi selittämään ja opettamaan.
Tätä olen pähkäillyt itsekin. Nuottien paikat kaulalla ja muitakin "merkkejä" on tuossa tulostettuna ja niitä varmaan pitäisi oikeasti opetella. Tabseista soittaminen on vaan ollut niin paljon helpompaa toistaiseksi. | |
HarleyBenton: Tätä olen pähkäillyt itsekin. Nuottien paikat kaulalla ja muitakin "merkkejä" on tuossa tulostettuna ja niitä varmaan pitäisi oikeasti opetella. Tabseista soittaminen on vaan ollut niin paljon helpompaa toistaiseksi.
Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
Kosketinsoittimilla on se etu (?), että sekä nuotit (korkeus) että koskettimet liikkuvat yhdessä ulottuvuudessa. Nuotit alhaalta ylöspäin ja koskettimet vasemmalta oikealle.
Kitaran kaulalla liikutaan sekä kieltä pitkin että kieleltä toiselle, mikä vähän lisää mutkia nuottien ja sormien liikkeiden välisen suhteen hahmottamiseen.
Anna 5-vuotiaalle kitara ja nuotit ja katso mitä tapahtuu :) | |
baron: Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
Kaikki tavallaan ja tavat kaikilla. | |
baron: Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
Katsohan ketjun aihe. ;-) |  weelie
10.05.2015 23:26:21 (muokattu 10.05.2015 23:29:47) | |
|
jnen: Tällaista vastausta lukiessa tulee mieleen että vastaaja unohtaa ettei kysymyksen esittänyt henkilö vielä osaa eikä ymmärrä joten tämäkin vastaus jää avautumatta.
Saisiko tuon tabeina niin tajuaisin ehkä paremmin mistä on kyse?
Nuo linkkien taulukot ovat juuri yhtä epäselviä kuin kirjoissakin olevat,miten noita luetaan?
Keskimmäisen linkin taulukossa on R,mitä se tarkoittaa?
Pahoitteluni jos vastaukseni ovat hepreaa. Mielelläni yritän selittää.
Bb - Duuriskaala tabuina:
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1-3-5-6-8-10-12-13
E:-----------------------
ja nämä sävelet nimetään nyt järjestysnumeroin: 1,2,3,4,5,6,7,8. Eli A-kielen ensimmisellä nauhalla on Bb, joka on Bb duuriskaalan sävel numero 1 ja se on myös R, joka on lyhenne sanasta Root, eli se on Bb skaalan juurisävel.
...ja noista duuriskaalan sävelistä tehdään tavallinen sointu. Se sointu on duurisointu.
Jostain syystä soinnut tehdään niin että siihen tulee aina joka toinen ääni.
Perusduurisoinnussa on kolme ääntä. Perussointuja kutsutaankin kolmisoinnuiksi.
Eli yllä olevassa tabusta Bb duurisointuun tulee tämä kolme ääntä (eli x:t ei kuulu sointuun, niitä ei soiteta, kunhan vain jätin havainnollistamaan että ne ovat edellisessä skaalatabissa mutta niitä ei soiteta nyt):
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1-x-5-x-8-xx-xx-xx
E:-----------------------
Sointunimet ovat vain lyhenteitä, nopea merkintä siitä mitä ääniä kuuluu soittaa. Jokaiselle soinnulle on oma kaavansa. Siis sointuja on duuri, molli, duurikutonen, mollikutonen, duuriseiska, molliseiska, duuri maj7, duuri11, molli11, duuri13, molli13, jne.
Ne on kaikki lueteltu tämän taulukon vasemmassa sarakkeessa: http://www.jazzguitar.be/images/cho … s/guitar_chord_components_chart.gif eli joka rivillä on sointunimi ja sitten kaikki äänet mitkä sen nimiseen sointuun kuuluu.
Ylärivillä linkatussa taulukossa on siis ikään kuin kaikki mahdolliset sävelet. Ensin on R eli tässä tapauksessa Bb, sitten tulee b2 (tai b9) joka on tässä tapauksessa B, sitten on 2 (tai 9) eli C, sitten on b3, joka tässä tapauksessa on.
Ihan alimmalta riviltä löytyy tuo Bb7sus4. Siihen kuuluu tuon taulukon mukaan:
R, 4 (=11), 5 ja b7.
Eli tabitettuna:
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1----6-8---11-------
E:-----------------------
tuo toinen taulukko taas kertoo miten nuo soinnun sävelet jäsentyvät otelaudalla.
http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif
Todella kätevä taulukko mutta ehkä vaikea ensin käsittää...
1. Jos haluat tehdä Bb soinnun, etsi ensin otelaudalta mistä tahansa Bb. Oletataan että se on jossain vaikka D-kielellä. Jos et sitä muuten löydä, voit käyttää vaikka tätä otelautakuvaa: http://hard-guitar.com/wp-content/uploads/2011/11/guitar_notes.jpg
2. Etsi taulukosta valitsemaltasi kielteltä (eli D tässä esimerkissä) R eli Root: http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif
3. Mikä on tarvittavan soinnun kaava? No jos se olisi vaikka se R,4,5,b7.
4. Etsi tuosta kaaviosta R:n ympäriltä nuo tarvittavat äänet. Eli R oli D-kielellä, ja näyttäisi olevan 4 heti samassa kohtaa G-kielellä, ja b7 B-kielellä mutta nauhan korkeammalta. "5" löytyy samalta kohtaa kuin R, mutta A-kieleltä.
5. Eli nyt jos Bb löytyy D-kieleltä 8. nauhalta, niin rakennetaan tuo sointu tuon edellä olevan kaavan mukaan näin:
e---
b-9-
g-8-
d-8-
a-8-
e---
toki sen voi tehdä monella tapaa tuosta samasta asemastakin, mutta tuo http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif kertoo loogisesti sen miten sävelet otelaudalla sijaitsevat kieleltä toiselle. Joten se on kätevä apu kun sointuja otelaudalta etsii.
http://pickingjjcale.blogspot.com/ | |
AaBeeCee:
Ongelma on esimerkiksi tässä:
C-duuri ja D-duuri ovat eri sävellajeja. Käytännössä C-duurissa ja D-duurissa on kuitenkin (skaaloina) sävelten suhteet toisiinsa samat, mutta D-duuri soi sävelaskelen verran ylempää (=korkeammalla taajuudella). Kun opastetaan musiikin kuuntelua ja biisien blokkaamista korvalla, niin usein neuvotaan, että pitäisi ensin tunnistaa biisin sävellaji.
Samoin hämää tuo LAJI, tuossa sanassa sävellaji.
Musiikkiteoriatermit on syvältä, varsinkin suomenkieliset. Key mielestä on kaunis sana, ja kuvastaa ehkä sitä häkkyrää joka on nuottien alussa. Sävellaji... no samalla tapaa kuin vaikka "tietokone"... mitä se kone tietää, ei mitään, mutta näinhän niitä suomenkielen sanoja on tehty, kaksi vanhaa sanaa yhdistetään ja saadaan uusi sana.
Toisaalta sävellaji on avain kappaleeseen. En minä osaa kappaletta opetella ilman soitinta (olkoon oma äänenikin soitin), joten ei absoluuttisuudella ole mitään väliä. Sävellajin löytää vaikkapa bassolinjasta, basso monesti soittaa soinnun juurisäveltä tahdin alussa. Eli kun kuulee että kappaleessa on se "kotikohta", se usein kertsin lopussa tai kappaleen lopussa, monesti myös ihan alussa... niin kuuntelee mikä on bassosävelen ääni näissä ja etsii sitten onko se duurina vai mollina. Jos on vaikkapa C-sointu, niin helposti kappaleessa on myös muita C-duuriskaalasta muodostettuja sointuja, eritoten F ja G duurisoinnut (eli C-duurin IV ja V-soinnut) ja vaikkapa C-duuriskaalaan perustuva melodia. Eli kun selvittää sävellajin, on ikäänkuin jo jonkilainen kaava tarjolla että mitä kappaleessa on ja mitä ei.
Se on muuten plokata, ei blokata. Plåcka, eli poimia (vaikka marjoja). Poimia säveliä levyltä.
http://pickingjjcale.blogspot.com/ | jnen
11.05.2015 07:41:37 (muokattu 11.05.2015 07:43:56) | |
|
weelie: Pahoitteluni jos vastaukseni ovat hepreaa. Mielelläni yritän selittää.
Bb - Duuriskaala tabuina:
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1-3-5-6-8-10-12-13
E:-----------------------
ja nämä sävelet nimetään nyt järjestysnumeroin: 1,2,3,4,5,6,7,8. Eli A-kielen ensimmisellä nauhalla on Bb, joka on Bb duuriskaalan sävel numero 1 ja se on myös R, joka on lyhenne sanasta Root, eli se on Bb skaalan juurisävel.
...ja noista duuriskaalan sävelistä tehdään tavallinen sointu. Se sointu on duurisointu.
Jostain syystä soinnut tehdään niin että siihen tulee aina joka toinen ääni.
Perusduurisoinnussa on kolme ääntä. Perussointuja kutsutaankin kolmisoinnuiksi.
Eli yllä olevassa tabusta Bb duurisointuun tulee tämä kolme ääntä (eli x:t ei kuulu sointuun, niitä ei soiteta, kunhan vain jätin havainnollistamaan että ne ovat edellisessä skaalatabissa mutta niitä ei soiteta nyt):
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1-x-5-x-8-xx-xx-xx
E:-----------------------
Sointunimet ovat vain lyhenteitä, nopea merkintä siitä mitä ääniä kuuluu soittaa. Jokaiselle soinnulle on oma kaavansa. Siis sointuja on duuri, molli, duurikutonen, mollikutonen, duuriseiska, molliseiska, duuri maj7, duuri11, molli11, duuri13, molli13, jne.
Ne on kaikki lueteltu tämän taulukon vasemmassa sarakkeessa: http://www.jazzguitar.be/images/cho … s/guitar_chord_components_chart.gif eli joka rivillä on sointunimi ja sitten kaikki äänet mitkä sen nimiseen sointuun kuuluu.
Ylärivillä linkatussa taulukossa on siis ikään kuin kaikki mahdolliset sävelet. Ensin on R eli tässä tapauksessa Bb, sitten tulee b2 (tai b9) joka on tässä tapauksessa B, sitten on 2 (tai 9) eli C, sitten on b3, joka tässä tapauksessa on.
Ihan alimmalta riviltä löytyy tuo Bb7sus4. Siihen kuuluu tuon taulukon mukaan:
R, 4 (=11), 5 ja b7.
Eli tabitettuna:
E:-----------------------
B:-----------------------
G:-----------------------
D:-----------------------
A:-1----6-8---11-------
E:-----------------------
tuo toinen taulukko taas kertoo miten nuo soinnun sävelet jäsentyvät otelaudalla.
http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif
Todella kätevä taulukko mutta ehkä vaikea ensin käsittää...
1. Jos haluat tehdä Bb soinnun, etsi ensin otelaudalta mistä tahansa Bb. Oletataan että se on jossain vaikka D-kielellä. Jos et sitä muuten löydä, voit käyttää vaikka tätä otelautakuvaa: http://hard-guitar.com/wp-content/uploads/2011/11/guitar_notes.jpg
2. Etsi taulukosta valitsemaltasi kielteltä (eli D tässä esimerkissä) R eli Root: http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif
3. Mikä on tarvittavan soinnun kaava? No jos se olisi vaikka se R,4,5,b7.
4. Etsi tuosta kaaviosta R:n ympäriltä nuo tarvittavat äänet. Eli R oli D-kielellä, ja näyttäisi olevan 4 heti samassa kohtaa G-kielellä, ja b7 B-kielellä mutta nauhan korkeammalta. "5" löytyy samalta kohtaa kuin R, mutta A-kieleltä.
5. Eli nyt jos Bb löytyy D-kieleltä 8. nauhalta, niin rakennetaan tuo sointu tuon edellä olevan kaavan mukaan näin:
e---
b-9-
g-8-
d-8-
a-8-
e---
toki sen voi tehdä monella tapaa tuosta samasta asemastakin, mutta tuo http://www.jazzguitar.be/images/chords/guitar_notes.gif kertoo loogisesti sen miten sävelet otelaudalla sijaitsevat kieleltä toiselle. Joten se on kätevä apu kun sointuja otelaudalta etsii.
Tuossa viimeisessä taulukossa on se ongelma että pitäisi tietää kumpaan suuntaan,tai yleensäkkään minne,tuosta juurisävelestä etenee,eikä ensimmäisenkään taulukon idea aukea millään.
Noihin taulkoihin koetaan tukkia mahdollismman paljon tavaraa kun yksinkertaisempaa olisi sijoittaa niihin sävelet sointu tai sävellaji kerrallaan.
Olen nyt lukemattomia erilaisia talukoita kahlattuani lähes luopunut toivosta hahmottaa niitä,pohjatietoa ei ole tarpeeksi enkä ilmeisesti kykene ymmärtämään niitä illman liveopetusta,sitä ei ole vielä löytynyt mutta etsintä jatkuu.
Sama ongelma on skaalataulukoissa joissa kaikki tavara tungetaan otelaudan kuvaajalle peräkkäin eikä kaaviosta ilmene mitä säveliä kulloiseenkin asteikkoon käytetään,pitäisi tietää mihin suuntaan edetä ja mitkä sävelet kuuluvat kulloiseenkin asteikkoon mutta koko otelaudan täyttävästä hässäkästä ei pysty ainakaan minun tiedoillani selvittämään missä kyseisen asteikon sävelet ovat.
Eikö kukaan ole hoksannut tehdä noista yksinkertaisempia? |  Kefiiri
11.05.2015 07:55:04 (muokattu 11.05.2015 07:59:24) | |
|
Eihän kaltaiseni tavallinen soittaja ilman vertailuääntä kuule meneekö kappale C:stä vai D:stä. Mutta sen oppii ajan kanssa kuulemaan ilman soitintakin, että nyt ollaan perussoinnussa, ja nyt siirrytään kvinttiin jne... ja näistä voi sitten transponoida koko sotkun soitettavaksi sopivaan sävellajiin.
Baron: kosketinsoittimissa kunkin oktaavin tietty sävel löytyy vain yhdeltä koskettimelta, kitarassa sama sävel voidaan ottaa monesta eri asemasta. On se sekavampaa!
AaBeCee: ihmettelysi ovat ihan perusteltuja. 12. nauhan ääni on tosiaan kaksi kertaa korkeampi kuin vapaan kielen ääni. Muusikoiden mielestä se kuitenkin on sama sävel, koska niitä merkitään samalla kirjaimella. !2. nauhan ääni vaan soi oktaavia ylempää.
Ja tuo että ensin täytyisi tunnistaa kappaleen sävellaji... mielestäni tuo on tärkeää vain silloin, kun soittimen kanssa soitetaan levyn mukana ja kokeillaan mikä sointu kulloinkin tuntuisi sopivan levyltä kuuluvaan musiikkiin.
Aina levyltä tuleva musa ei edes ole tasan samassa vireessä kuin A-440 Hz viritetty kitara, silloin pitää virittää se kitara levyn mukaan, se vaatii hiukan treeniä mutta ajan oloon alkaa sujua.
En ole musiikin asiantuntija. | |
jnen: ,eikä ensimmäisenkään taulukon idea aukea millään.
Siis ekassa taulukossa on otelaudan sävelet normivireessä
http://hard-guitar.com/wp-content/uploads/2011/11/guitar_notes.jpg
Opettele nuotit. Piste. Niistä on paljon helpompi havainnolistaa, mitä tapahtuu, kuin noista taulukoista minun mielestä.
Kun duuri soinnussa on kolme säveltä; R, eli juurisävel, kolmas ja viides sävel, niin esim. C-duurissa on C (R, eli juurisävel), kolmas (eka C, toka D, kolmas E) ja viides (neljäs F, viides G). Näin sulla on C,E,G, eli C-duurisointu.
Mollissa kolmas sävel on aina alennettu, eli tässä tapauksessa E. Eli C,Eb,G = C-molli.
Sama koskee kaikkia muitakin. A duurissa on kolme ylennystä, eli F#, C# ja G#. Sillä mennään, eli A on eka sävel, B toka, C# kolmas, D neljäs, E viides. Eli näin sulla on A,C#,E = A duuri. A mollissa kolmas sävel on alennettu, eli se C# tippuu puolikkaan, eli C. A,C,E = A molli.
Ei näitä auta kuin opetella. | |
baron: Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
Nuotit on kiipparille kuin tabit kitaralle, näkee suoraan mistä painetaan. | |
Kefiiri:
Aina levyltä tuleva musa ei edes ole tasan samassa vireessä kuin A-440 Hz viritetty kitara, silloin pitää virittää se kitara levyn mukaan, se vaatii hiukan treeniä mutta ajan oloon alkaa sujua.
Tämä oli muuten itsellä yksi pieni kompastuskivi soittamisen alussa, kun sattumoisin yritin selvitellä yhtä rokkibiisiä ja ihmettelin sitten kun kitarani vire ei täsmännyt oikein mitenkään levyn kanssa, kun levytys ei ollut vireeltään esim. puolisävelaskeleen erilainen, vaan jotenkin "kolmasosan". | jnen
11.05.2015 16:15:50 (muokattu 11.05.2015 16:21:24) | |
|
tender.insanity: Siis ekassa taulukossa on otelaudan sävelet normivireessä
http://hard-guitar.com/wp-content/uploads/2011/11/guitar_notes.jpg
Opettele nuotit. Piste. Niistä on paljon helpompi havainnolistaa, mitä tapahtuu, kuin noista taulukoista minun mielestä.
Kun duuri soinnussa on kolme säveltä; R, eli juurisävel, kolmas ja viides sävel, niin esim. C-duurissa on C (R, eli juurisävel), kolmas (eka C, toka D, kolmas E) ja viides (neljäs F, viides G). Näin sulla on C,E,G, eli C-duurisointu.
Mollissa kolmas sävel on aina alennettu, eli tässä tapauksessa E. Eli C,Eb,G = C-molli.
Sama koskee kaikkia muitakin. A duurissa on kolme ylennystä, eli F#, C# ja G#. Sillä mennään, eli A on eka sävel, B toka, C# kolmas, D neljäs, E viides. Eli näin sulla on A,C#,E = A duuri. A mollissa kolmas sävel on alennettu, eli se C# tippuu puolikkaan, eli C. A,C,E = A molli.
Ei näitä auta kuin opetella.
Tarkoitin sitä ihan ensimmäistä taulukkoa,linkittäisin sen tähän mutta en osaa sillä tietokoneen käyttötaitonikin ovat jokseenkin alkeelliset (miten se muuten tapahtuu?)
En minä noita taulukoita tajua ja tottakai nuotit opetellaan,senpä takia tätä teoriaa tahkotaan.
Kyllä nuo ylennykset ja alennukset sekä tersin ja kvintin tajuaa mutta nuo erilaiset taulukkohässäkät eivät aukea,saisi niissä olla jonkinlainen käyttöohje,menee muuten turhan hankalaksi.
Tunnen itseni hiukan tyhmäksi noiden kanssa painiessa mutta sellaiselle jolla on tarpeeksi tietoa nuo lienevät helppoja,tänään tuli taas hyvä muistus siitä että ei saa unohtaa vasta alkajan tietomäärän puutteellisuutta,katsellessamme piirrustuksia jotka ovat minulle kuin aapisen eka sivu ne samat paprut eivät kertoneet aloittelijalle kuin sen että siinä on kasa paperia jotka ovat täynnä viivaa ja numeroita.
Minulla on täsmälleen sama ongelma noiden erilaisten taulukoiden kanssa,pitäisi jotenkin ymmärtää mitä ne esittävät mutta tietoa puuttuu. | weelie
11.05.2015 22:01:59 (muokattu 11.05.2015 22:04:34) | |
|
jnen: Tarkoitin sitä ihan ensimmäistä taulukkoa,linkittäisin sen tähän mutta en osaa sillä tietokoneen käyttötaitonikin ovat jokseenkin alkeelliset (miten se muuten tapahtuu?)
Tämäkö: http://www.jazzguitar.be/images/cho … s/guitar_chord_components_chart.gif ?
Siinä on kaavat kaikkiin mahdollisiin sointuihin. Siinä ei oteta kantaa siihen onko kyseessä C-sointu vai vaikkapa D-sointu, vaan siihen mitä kuuluu mollisointuun, duurisointuun, seiskasointuun jne. Voisi verrata vaikka niin että kerrostalon joka kerroksessa on samanlaiset asunnot mutta ne sijaitsevat eri korkeudella. C-soinnussa on suhteessa C-säveleeseen samat sävelet kuin kuin D-soinnussa on suhteessa D-säveleeseen. Eli kun soitat jonkun C-soinnun ja siirrät sen kaksi nauhaa ylöspäin, se onkin vastaava D-sointu.
Ja mielestäni on paljon helpompi ajatella sointuja tällaisten "kaavojen" kautta. Ajattelen siis niin että C-duurisointuun tarvitsee C-duurin äänet 1, 3 ja 5 (juuri, terssi, kvintti), enkä niin että C-duurisoinnussa on C, E ja G sävelet. Eli etsin otelaudalta C-sävelen ja sitten löydän siihen suhteessa olevat terssi ja kvintti sävelet. Esim. terssi sijaitsee 4 nauhaa ylempänä ja kvintti seitsemän nauhaa ylempää kuin juurisävel (joka on siis C kun kyseessä on C-sointu). Avoimessa C-soinnussa on juuri nämä kolme säveltä peräkkäisillä kielillä:
e--
b--
g-0-
d-2-
a-3-
e--
Avoimessa G soinnussa on muutenn sama logiikka, alkaen vain kielen matalammalta (koska matalin G sävel on siellä):
e--
b--
g--
d-0-
a-2-
e-3-
http://pickingjjcale.blogspot.com/ | |
baron: Minkä vitun takia nuotit on kitaristeille niin vaikeita?
Mä pari vuotta sitten ostin mun 5-vuotiaalle lapsenlapselle joululahjaksi leikkikiipparit ja lasten alkeisnuottikirjan ja samana iltana se veti pari piisiä nuoteista omin päin!
Mites sulla tuo soittaminen ilman nuotteja? Mitä jos joutuu transponoimaan lennossa ilman irealia(vai mikä se oli)?
http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo | |
sepisti: Mites sulla tuo soittaminen ilman nuotteja? Mitä jos joutuu transponoimaan lennossa ilman irealia(vai mikä se oli)?
1. Tutut kappaleet onnistuu
2. Myönnän että lennossa transponointi C-duurista H-duuriin on hankalampaa kuin kitaristeilla jotka vain siirtävät yhden pykälän kättään toiseen suuntaan (mikä suunta on kitaran kaulalla ylös ja mikä alas?)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | Kefiiri
12.05.2015 12:30:04 (muokattu 12.05.2015 12:31:26) | |
|
baron: (mikä suunta on kitaran kaulalla ylös ja mikä alas?)
Kyllä ylös on korkeampia ääniä kohti... me kitaristit näes hypitään kuperkeikkoja ja kiemurrellaan ympäri lavaa, kitaran fyysiseen asentoon suhteutettuna ylös voisi yllättäen olla alas ja äkkiä taas toisin päin.
En ole musiikin asiantuntija. | |
baron: 1. Tutut kappaleet onnistuu
2. Myönnän että lennossa transponointi C-duurista H-duuriin on hankalampaa kuin kitaristeilla jotka vain siirtävät yhden pykälän kättään toiseen suuntaan (mikä suunta on kitaran kaulalla ylös ja mikä alas?)
Jatketaan kyselytuntia: Onnistuuko pelkkien sointujen transponoiminen lennossa? Mitä jos lappuun on merkattu pelkät sointuasteet? Meneekö prima vistana mistä tahansa sävellajista? Tai miten se sun ulkoa opeteltu tuttu kappale, pystytkö soittamaan sen mistä tahansa sävellajista?
Vaikka omaisi huonon nuotinlukutaidon, nuo em. asiat saattavat silti onnistua kuin vettä vain.
Näillä kysymyksillä ei sinänsä ole tämän keskustelun kanssa mitään tekemistä, mutta Baronin päällikömäinen ulostulo saakin johtaa muutamaan kysymykseen, jotka mittaavat käytännön osaamista :)
http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo | jnen
12.05.2015 16:12:38 | |
|
weelie: Tämäkö: http://www.jazzguitar.be/images/cho … s/guitar_chord_components_chart.gif ?
Siinä on kaavat kaikkiin mahdollisiin sointuihin. Siinä ei oteta kantaa siihen onko kyseessä C-sointu vai vaikkapa D-sointu, vaan siihen mitä kuuluu mollisointuun, duurisointuun, seiskasointuun jne. Voisi verrata vaikka niin että kerrostalon joka kerroksessa on samanlaiset asunnot mutta ne sijaitsevat eri korkeudella. C-soinnussa on suhteessa C-säveleeseen samat sävelet kuin kuin D-soinnussa on suhteessa D-säveleeseen. Eli kun soitat jonkun C-soinnun ja siirrät sen kaksi nauhaa ylöspäin, se onkin vastaava D-sointu.
Ja mielestäni on paljon helpompi ajatella sointuja tällaisten "kaavojen" kautta. Ajattelen siis niin että C-duurisointuun tarvitsee C-duurin äänet 1, 3 ja 5 (juuri, terssi, kvintti), enkä niin että C-duurisoinnussa on C, E ja G sävelet. Eli etsin otelaudalta C-sävelen ja sitten löydän siihen suhteessa olevat terssi ja kvintti sävelet. Esim. terssi sijaitsee 4 nauhaa ylempänä ja kvintti seitsemän nauhaa ylempää kuin juurisävel (joka on siis C kun kyseessä on C-sointu). Avoimessa C-soinnussa on juuri nämä kolme säveltä peräkkäisillä kielillä:
e--
b--
g-0-
d-2-
a-3-
e--
Avoimessa G soinnussa on muutenn sama logiikka, alkaen vain kielen matalammalta (koska matalin G sävel on siellä):
e--
b--
g--
d-0-
a-2-
e-3-
Just tuo,vastauksesi ei avaa tuota taulukkoa yhtään,millä tavalla antamasi esimerkki liittyy tuohon taulukkoon,miten tuo taulukko oikein toimii? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
