Muusikoiden.net
04.12.2016
 

Aloittelijat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kokemuksia kitaran soiton aloittamisesta
1 2 3 4 5 6
CMB
08.05.2008 14:57:23 (muokattu 08.05.2008 15:20:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minulla on ensi maanantaina ihka ensimmäinen kitaratunti.
 
Jännittää kovin. Soittaminen (ennemmin soittamisen yrittäminen) toisen ihmisen läsnäollessa saa kummia kramppeja aikaan. Itsekseni opettelu on tyssännyt alkutaipaleella, enkä tiedä edes perusteita. Päätin ottaa härkää sarvista ja kääntyä jonkun osaavan puoleen. Sanoinko jo, että jännittää?
 
Olisi kiva kuulla minkälaisia kokemuksia ja tuntemuksia ihmisillä on ollut, kun aloittaa harjoittelun soittimen kanssa ja miten se on edennyt. Kuinka kauan on mennyt tulla "sinuksi" soittimen kanssa? Niinku; esim. kymmensormijärjestelmän sisäistämisessä menee noin 2 kk.
 
E: Epätoivon hetket?
 
Luv&Rok
rääpivä
08.05.2008 15:57:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No itselläni on soittokokemusta huimat 10 kuukautta. Ehkä vähän vähemmänkin. Eli en todellakaan ole "sinut" kitarani kanssa :D Mutta päivä päivältä kyllä tunnemme toisiamme paremmin!
 
Kävin kitaransoiton alkeiskurssin keväällä, ja voi että miten jännittikään soittaa ensimmäisen kerran niin, että muutkin kuin perheenjäsenet kuulivat! Etenkin, kun ei yhtään tiennyt miten edistyneitä muut ovat, kun ilmoittauduin sille kurssille myöhässä. Siellä sitten huomasin että olenpa jopa vähän edistyneempi kuin suurin osa oppilaista. Se oli positiiviinen yllätys ja kohensi mielialaa huomattavasti!
Siinä oli noin kymmenen oppilaan ryhmä, joten tietysti muiden rämpyttämisen ollessa taustameluna uskalsi itsekin hieman vapautuneemmin soitella sitä harjoitetta mitä nyt oli milloinkin käsketty soitella.
 
Ja kyllä nyt kymmenen kuukautta soittaneena välillä tuntuu siltä että on jopa oppinutkin jotain! Kehtaa jo läheisen lammen laiturille mennä rämpyttelemään, eikä tarvitse ihan hirveästi hävetä jos joku vaikka kuuleekin :D Mutta ihan alussahan tässä nyt ollaan ja mitä enemmän oppii sitä enemmän tuntuu olevan opittavaa.
 
Haluaisin muuten tietää, että kuinka pitkälle tuollaisella alkeiskurssilla opitut perustekniikkajutut kantavat? Vai pitäisikö ihan yksityistunteja sitten ottaa jos meinaa kitaristina kehittyä kovinkin pitkälle?
 
Numb
08.05.2008 16:26:45
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

26 vuotta soittoa takana, olen tullut sinuiksi soittimen kanssa siinä mielessä, etten teitittele. Jos joskus vielä oppisin soittamaan, olisin kovin iloinen.
 
Tunnille mennessä et ole menossa esiintymään, vaan opettaja on siellä sinua varten. Siitä jännityksestä pääset eroon parin tunnin aikana.
 
Sitten aikanaan tulevat ne todelliset esiintymiset... Nissä se veri punnitaan, ja osa jää adrenaliinikoukkuun. Taidan kuulua heihin. Ikävä kyllä, sillä - kuten todettua - jos oppisin soittamaan, olisin kovin iloinen. :)
 
Gattubi ö skugi, bing bong bang -Remu Aaltonen --- Se pitää vetää niig skibbadibbaboungboung skäppidäbbi ticotico hei groopie dountsu teik mai hair de bäng bäng bong! -LamaAjanElvis
peteihis
12.05.2008 01:50:06 (muokattu 13.05.2008 02:07:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jännittää kovin. Soittaminen (ennemmin soittamisen yrittäminen) toisen ihmisen läsnäollessa saa kummia kramppeja aikaan.
 
Joop. Niin se pruukkaa tehdä. Varsinkin meillä aikuisilla, kun se ei oo enää ihan jokapäiväistä, että törmää uusin asioihin. Pieni tärinä -- ja joskus vähän isompikin -- kertoo vaan sen, että on oppimassa jotain uutta.
 
Mää olen aina ollu sitä mieltä, että jos ei koskaan tunnu hölmöltä, niin sitten ei koskaan opikkaan mitään. (Olen joksus ihan työelämässä ollut vähän huolissani, että, mitä mää nyt oon unohtanu, kun uusi homma ei hirvittänyt yhtään ... mutta sitten, kun ne epävarmuuden tärinät tuli, tiesin taas olevani ihan järjissäni) :D
 
Mutta kaikki me soittajat ollaan alotettu jostain, ja useimmat, jotka siinä aloittamisessa haluavat toisia autttaa muistavat omatkin alkumetrinsä.... Ja nehän on tietysti jokaiselle hiukan (tai siis aika paljonkin) erilaiset.
voin kertoa, että
 
1) Oli ihan erilaista opetella itte aikoinaan kuin
5) opettaa 15 vuotiasta pojankoltiasta kuin
27) opettaa 40:ppistä perheenäitiä, joka oli sinfoniaorkesterin huilisti nuoremapana kuin
772) opettaa 11-vuotiasta jääkiekkoperheen kasvattia...
 
Tsemppiä vaan! Se että oot päättäny alottaa kertoo jo toisen puolen menestyksestä. :)
--------------
Lisäys: Numerot edellä ei kerro oppilaiden määrästä vaan "opettajan" fiiliksistä ;)
 
CMB
12.05.2008 12:33:51 (muokattu 12.05.2008 12:34:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eka tunti takana. Huh huh.
 
Aluksi tärisi käsi ja rytmitys oli vaikea pitää ku jännitti niin paljon. Tärinä meni kuitenkin ohi aika äkkiä, kun piti alkaa keskittymään ihan oikeisiin juttuihin.
 
Oma oppini ei ole mennyt hukkaan ja perussointujen tietäminen auttoi paljon. Kuulemma aika hyvä käden asento minulla jopa.
 
Paljon tuli hyviä vinkkejä ja korjauksia, joita nyt täytyy sitten alkaa soveltamaan ja harjoittelemaan. Sormeni eivät kyllä olisi kestäneet pidempää tuntia.
 
House of the rising sunista aloitettiin. Olen aiemminkin vähän tapaillut sen sointuja, joten pystyy vähän irroittamaan energiaa sointuvaihtoihin ja rytmitykseen.
 
:-)
 
Luv&Rok
peteihis
13.05.2008 02:03:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jep, jep.
 
Sulla on ilmeiseti aika hyvä "edesauttaja", että huomaa missä mennään, :)
*näyttää peukaloita ylöspäin*
 
ericcarr
19.05.2008 20:02:38 (muokattu 19.05.2008 20:04:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse olen soitellut noin 3kk ja alussa tuntui ettei tästä tule mitään.Aluksi opettelin muutamia sointuja ja sitten esim. Ac/dc:n kappaleen Big gun kierto on minun mielestäni aikas kehittävä :).Innostus kitarasoittoon lähti siitä että soitamme viime kesänä aloittamallamme bändillä Kissin Detroit rock cityn ja siinä soolossa on kolmas kitara mukana ja sehän piti ruveta opettelemaan :D
 
Lisäksi olen soitellut paljon soittamiamme biisejä tabloista,mutta läheskään kaikkeen ei sormeni kertakaikkiaan veny eikä nopeus ja tarkkuus vielä riitä :).Kitaranihan on Yamaha Pasifica YAMAHA PACIFICA 112 L YNS ja olen tuohon ollut kyllä tyytyväinen.
 
Perjantaina oli ensimmäinen keikkamme (7 biisiä) ja kaikki meni tosi hyvin ja sakki tykkäs. Varmaan myös siksi koska mursin sormeni ja kitaraa en voinut soittaa,onneksi basisti veti sen mun osuuden hienosti Detroitissa :)
 
Suosittelen opettelemaan aluksi jotain helppoa esim. Metallican sanitariumin alun tms. ja sorminäppäryyttä voi treenata skaaloilla. Itse soittelen 1-3h päivässä mahdollisuuksien mukaan...
 
Kiss rules :D
UKKOMIES
20.05.2008 18:19:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jotenki tuntuu ku näitä lukee että alottelijat (kuten minä) tekee soiton alotuksen liian vaikeaksi.
 
Soitan mitä haluan, milloin haluan, millä haluan ja missä haluan.
CMB
27.05.2008 18:59:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jotenki tuntuu ku näitä lukee että alottelijat (kuten minä) tekee soiton alotuksen liian vaikeaksi.
 
Minulle se ON vaikeaa!
 
Meinaa välillä tuntua, ettei ole edistynyt yhtään. Sitten koitan muistaa, että pelkän Ceenkin ottaminen on tuntunut joskus miltei mahdottomalta ja yleensäkin sointujen vaihtaminen.
 
Pitkä tie vielä sujuvaan soittoon, mutta niin kauan kun jotakin edistystä tapahtuu niin on hyvä. Ja näilläkin soinnuilla mitä olen oppinut voi soittaa jo monta biisiä.
 
:-)
 
Luv&Rok
CMB
27.05.2008 19:02:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niin joo... ekan kerran kokeilin eilen kitaran virittämistä ilman viritysmittaria. Sitä en olisi ikinä voinut kuvitella tekeväni näin "äkkiä".
 
Luv&Rok
Numb
28.05.2008 08:13:41
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Silloin aikoinaan kun aloittelin en edes tiennyt olevan sellaista laitetta kuin viritysmittari. Ehkäpä onneksi niin - liika tieto nostaa kynnystä :D
 
Gattubi ö skugi, bing bong bang -Remu Aaltonen --- Se pitää vetää niig skibbadibbaboungboung skäppidäbbi ticotico hei groopie dountsu teik mai hair de bäng bäng bong! -LamaAjanElvis
sepisti
29.05.2008 18:22:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Silloin aikoinaan kun aloittelin en edes tiennyt olevan sellaista laitetta kuin viritysmittari. Ehkäpä onneksi niin - liika tieto nostaa kynnystä :D
 
Tämä onkin ollut ehkä pelastus vähän pidempään soittaneilla... Täällä kun yks jos toinen aloittelija tuntuu pitävän normaalina sitä, että kitaraa ei saa vireeseen ilman mittaria, vielä parin soittovuodenkaan jälkeen.
 
Mäntä-Seppo JYRÄÄ!!!
AsdMon
29.05.2008 20:46:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ite oon koittanu virittää kitaraa korvakuulolla + tietokoneeseen ladatulla ohjelmalla joka tunnistaa noita nuotteja. Mikki ei oo koneessa mikään sairaan laadukas, joten eipä tohonkaan täysin luottaminen on.
 
paavi
30.05.2008 10:41:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hassua. Itelläni kitaran soittoon ei oo koskaan liittynyt minkäänlainen jännittäminen. Laulu on hoitanut sen puolen, heh. Mut tosiaan kun ostin ekan akustisen aikoinaan, kaikki oli vaan kiehtovaa ja hauskaa ja outoa kyllä olin täynnä itseluottamusta ja kuin varkain opin soittamaan nopeasti.
 
Kävin muutamalla oppitunnillakin, mutta mulle niistä ei siinä elämänvaiheessa ollut oikein mitään hyötyä. Se oli lähinnä sellasta täydentävää. Teknisessä mielessä sitä oppi paljon paremmin, kun soitti tuntikaupalla omia suosikkejaan tabulatuureista ja korvakuulolla. Oppitunneilla sai sitten vähän näkemystä siihen teoriaan ja mitä löytyy mistäkin kohtaa otelautaa. Jos nyt pitäis alottaa soittaminen, oppitunnit saattaiskin olla aika must.
 
Olihan se muuten tosi kömpelöä se aloittaminen. Jo pelkästään ison akustisen sylissä pitäminen oli hankalaa, se tuntu kokoajan painavan jostain ja liukuvan jostain. Pianoa opetellessa kun taas piti vaan istua pehmeällä tuolilla ja painella koskettimia kuin mitä tahansa nappuloita.
 
Unholy water /Sanguine addiction /Those silver bullets / A last blood benediction
paavi
30.05.2008 10:54:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä onkin ollut ehkä pelastus vähän pidempään soittaneilla... Täällä kun yks jos toinen aloittelija tuntuu pitävän normaalina sitä, että kitaraa ei saa vireeseen ilman mittaria, vielä parin soittovuodenkaan jälkeen.
 
Jees. Kyllä se virittäminen kannattaa opetella pikkuhiljaa kokoajan paremmaks ja paremmaks. Oikeestihan kitaran vire on aina jonkunmoinen kompromissi ja lisäksi muuttuu kokoajan. Senpä takia sitä pitäis pystyä korjailemaan vähän väliä ja jonkun mittarin kanssa se on vähän kömpelöä.
 
Unholy water /Sanguine addiction /Those silver bullets / A last blood benediction
JCM
30.05.2008 16:16:56
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jees. Kyllä se virittäminen kannattaa opetella pikkuhiljaa kokoajan paremmaks ja paremmaks. Oikeestihan kitaran vire on aina jonkunmoinen kompromissi ja lisäksi muuttuu kokoajan. Senpä takia sitä pitäis pystyä korjailemaan vähän väliä ja jonkun mittarin kanssa se on vähän kömpelöä.
 
Juuri näin. Itse katson joskus mittarilla vireen suunnilleen kohdalleen ja sen jälkeen laitan korvalla kitaran oikeaan vireeseen. Jotkut kitarat ja varsinkin eri kielisetit vaatii erilaisen virityksen. G/H -kielet on ne pahimmat ja kaikkihan sen tietää, jotka korvalla kitaraa ovat opetelleet virittämään.
 
Nailonkielisissä kitaroissa, varsinkin, vire on ihana mysteeri. Joskus se on jumalainen, joskus taas saa koko ajan säätää.. mutta kun mittarilla laittaa, on kitara harvoin suoraan hyvässä vireessä.
 
Mittarilla E tai A kohdalleen ja sen jälkeen kuulolla loput, siten saa omasta mielestäni kitaroille parhaan vireen. Tottakai, hyvä kitara ja hyvät kielet, mittarilla katsottuna se ON heti vireessä eikä tarvi säätöä. Sitä ei voi kiistää.. mutta vire se on vaan mystinen juttu:D
sepisti
31.05.2008 13:58:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jees. Kyllä se virittäminen kannattaa opetella pikkuhiljaa kokoajan paremmaks ja paremmaks. Oikeestihan kitaran vire on aina jonkunmoinen kompromissi ja lisäksi muuttuu kokoajan. Senpä takia sitä pitäis pystyä korjailemaan vähän väliä ja jonkun mittarin kanssa se on vähän kömpelöä.
 
Tätä en kuitenkaan ihan tarkoittanut. Tarkoitin, että jos et saa kitaraa vireeseen ilman mittaria, et voi sanoa osaavasi soittaa kitaraa.
 
Eli itse saan kitaran vireeseen vaikka pianosta otetun referenssiäänen perusteella aivan yhtä hyvin kuin viritysmittarilla (Boss tu-2). Jos en saisi, mistä edes tietäisin milloin kitara vaatii virittämistä?
 
Jos kitaran virettä joutuu korjailemaan vähän väliä, sen muuttuessa koko ajan, on kitarassa jotain vikaa. Ja aivan kuten JCM sanoi, hyvä kitara pitäisi saada vireeseen viritysmittarilla. Itse olen kyllä saanut vähän huonommankin kitaran vireeseen viritysmittarilla... Eli yleensä kyse on pielessä olevasta intonaatiosta.
 
Kaikesta huolimatta olen kuitenkin erittäin aktiivinen viritysmittarin käyttäjä. Eikä mittarin käytössä ole mielestäni mitään kömpelöä. Kömpelöä on sen sijaan se, että kitaristi rupeaa kesken keikan virittämään skebaansa ilman mittaria korvakuulolta:)
 
Mäntä-Seppo JYRÄÄ!!!
paavi
31.05.2008 18:51:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, sepisti, ihan samoilla linjoilla ollaan kyllä. :)
 
Unholy water /Sanguine addiction /Those silver bullets / A last blood benediction
baron
31.05.2008 20:45:31
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos menee soittotunnille niin eihän siinä mitään spennaamisen syytä ole. Eihän sille opelle tarvitse mitään esittää, voi olla ihan niin paska soittaja kuin oikeesti on, open tehtävähän on sitten korjata tilanne.
Kerran mä oon yhden open onnistunut ekalla tunnilla bluffaamaan ja se antoi mulle aluksi ihan ylivoimaisia kotiläksyjä kunnes se havaitsi mikä mä soittajana oikeesti oon.
 
CMB
01.06.2008 03:23:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Öh...
 
Tulee paha mieli... Halusin jotakin sellaista tälle aihealuelle, että jaettaisiin niitä selviytymisten kautta voittoon aloittelijan näkökulmasta juttuja; voimia jaksamiseen, Ihan varmasti teille paremmin osaaville on muutenkin tarpeeksi tilaa täällä m.netissä. Hyvät neuvot on enemmän kuin hyvä, näsäviisastelut... no, perseestä. Kiva varmasti huomata ku on selviytynyt haasteesta/suorituksesta kiitettävästi, että kuuluu johonkin joukkoon. Joskus te olette olleet meitä... Kertokaa siitä.
 
Kitaran virittäminen korvakuulolla oli minulle iso kynnys. En ajatellut pystyväni siihen... tai "olevani virtuoosi" sen perusteella, mutta se oli hämmentävä/ilahduttava yllätys itelleni, että yhtäkkiä vaan tein sen.
 
Luv&Rok
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti