| Aihe: Peter Green | |
|---|
|
Mun tutustuminen Peter Greenin musaan tapahtui muistaakseni vuonna -83 White Sky -levyn myötä. Siitä innostuneena mentiin Sunrock-festarille Forssaan tsekkaamaan keikkakin. Greenin setti oli muistaakseni ihan jees, joskaan ei mikään pankinräjäytys. Edellisenä yönä oltiin hilluttu Blue Öyster Cultin ja Girlschoolin tahdissa, joten tunnelmat oli hieman dagen efter. Kuuntelin tuon White Sky -levyn pitkästä aikaa, ja eipä tuo hassumpi levy ole. Yllättävän hyvässä vedossa oli Petteri tuolloin.
En sitten malttanut olla sanomatta. |
|
Yksi minun PG-suosikeistani on Supernatural:
http://www.youtube.com/watch?v=QeOKj5XdVAE
Käsittääkseni instrumentti tuossa esityksessä
on Les Paul, jonka pick-upit ovat "väärin päin". Jostakin
sain sellaisen käsityksen, että tuo kitara on nykyään
Gary Mooren omaisuutta. |
|
Kyllä Peter Greenin '59 Gibson Les Paul Standard on Gary "no more" Moorella. Blues for Greeny -levyn kansiteksteissä mies kertoo saaneensa sen Peteriltä samalla summalla jonka hän sai myytyään silloin käyttämänsä Gibson SG:n. Levy on soitettu kokonaan tällä kitaralla. Mielestäni kyllä koko lailla turha levy - Green itse tulkitsee samat biisit 138x syvemmällä tunteella.
Guitarist -lehden huhtikuun 1995 numerossa Moore kertoo enemmän skeban historiasta. Tosin en ole tuota lehteä koskaan nähnyt, valitettavasti.
Ko. kitaran "maagisesta" kytkennästä on sitten taas tarinaa Guitar Player -lehden marraskuun 2000 numerossa. Jol Danzig niminen heppu Hamer Guitars -firmasta kertoo tutkineensa tarkkaan kitaran 1994 ja mainitsee mm. seuraavaa (en tunne termejä niin hyvin, että rupeisin kääntämään suomeksi, jos joku osaa niin käännä mullekin):
"... Then I used a compass to measure the pickups' magnetic polarity. I discovered that one magnet was oriented north-to-south, while the other was oriented south-to-noth. The pickups were magnetically out of phase - this was secret we'd all been searching for! ... Did the wiring replicate Green's nasal tone? The answer is an unequivocal yes. In a dual-pickup setting where each humbucker has its own volume pot, you can blend the relative phase shift to create timbres ranging from piercing howl tu a subtle treble boost. Oddly, the resulting sound is sweeter and more musical than you get from wiring humbuckers out of phase. Magnetically generated phase shift seems to respond to pitch changes - the higher the note, the more pronounced the effect..." |
|
Näytti tulevan keikalle Belgiaan, spirit of 66 -kuppilaan. Tekevät kokeilukeikan siellä ja päättävät sen perusteella voiko tehdä lisää... |
 BigPapa
16.02.2009 21:09:38 (muokattu 16.02.2009 22:03:12) | |
|
Mielestäni kyllä koko lailla turha levy - Green itse tulkitsee samat biisit 138x syvemmällä tunteella.
Ihan yhtä "turhia" oli 60-luvulla Greenin, Claptonin ja Taylorin blyysvedot. Tossa on sellanen kulma, että jos vaikka yksikin Gary Mooresta diggaileva hiffaa Greenin ton levyn kautta niin se on täyttänyt paikkansa. Ihme jupinaa....
Would you hold my hand
If I saw you in heaven
Would you help me stand
If I saw you in heaven
I'll find my way, through night and day
Cause I know I just can't stay
Here in heaven |
|
Uhan yhtä "turhia" oli 60-luvulla Greenin, Claptionin ja Tauylorin blyysvedot. Tossa on sellanen kulma, että jos vaikka yksikin Gary Mooresta diggaileva hiffaa Greenin ton levyn kautta niin se on täyttänyt paikkansa. Ihme jupinaa....
Näin tekikin. Omalla kohdalla Mooren diggailu alkoi siitä hard rock osastosta, ja sitäkautta lähti blues innostuskin, tosin ZZ Topin ja Vaughanin avittamana. Turha sitä Moorea on mollata, hyviä vetoja silläkin on, vaikkei välttämättä sitä "syvintä bluesia". |
 Illu
17.02.2009 11:40:38 | |
|
Kyllä Peter Greenin '59 Gibson Les Paul Standard on Gary "no more" Moorella.
Gary myi sen joku aika takaperin, taisi siitä täälläkin jollain palstalla juttua olla. |
|
Forty Below Records on julkaisemassa meidän Green diggareidenkin kannalta mielenkiintoisen levyn "John Mayalls Bluesbreakers Live in 1967". Siinä soittaa lyhytaikaiseksi jäänyt Mayall/Green/McVie/Fleetwood -kokoonpano.
Jännä kuulla kuinka Green hoitaa paremmin Clapan bravuureina tunnetut "All Your Love" ja "Have You Ever Loved a Woman".
Äänen laadusta sanotaan, että "the final result is certainly not hi-fidelity", mutta ehdottomasti hankintaan menee.
http://www.johnmayall.com/Live%20in … %20US%20Press%20Release%20Final.pdf |
|
Illu: Gary myi sen joku aika takaperin, taisi siitä täälläkin jollain palstalla juttua olla.
Päivitystä tuohon kitaran omistajaan. Nykyään sen omistaa Kirk Hammett. |
|
Swayne: Päivitystä tuohon kitaran omistajaan. Nykyään sen omistaa Kirk Hammett.
Voisi olla mielenkiintoista kuultavaa, jos Hammet tekisi tuon kitaran innoittamana Peter Green-tribuuttilevyn... |
|
Onko tämä kitara kyseessä? Jos on, niin mielenkiintoista relikoitumista, esim. mystinen lisäreikä hihnatapille.
https://www.youtube.com/watch?v=UHOdXWLrxPk
"Linkkejä artikkeleihin tai tutkimuksiin, joissa Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi" -Jazzmies |
|
Presidentti: Onko tämä kitara kyseessä? Jos on, niin mielenkiintoista relikoitumista, esim. mystinen lisäreikä hihnatapille.
https://www.youtube.com/watch?v=UHOdXWLrxPk
Juuri tuosta "Greeny" Les Paulista on kyse. Kaikkea tuolle kitaralle on tapahtunut vuosien varrella. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
