Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Miksi vuodesta 1991 tuli populaarimusiikin klassikkovuosi?
1 2 3 4 511 12 13 14 15
Tupuna
23.01.2005 22:24:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En ole kuullut aiemmin täällä puhuttavan tällaisesta aiheesta, joten otanpas tämän sitten esille.
 
Olen monesti miettinyt, missä ovat nykyajan suuret supertähdet ja sekä taiteellisesti onnistuneet että miljoonia myyneet huippulevyt. Onko tunne vain minun päässäni, vai miksi 1991 tuntuu lähes viimeiseltä vuodelta, kun populaarimusiikin historiassa on tehty jotain todella merkittävää, pysyvää ja klassikkomaista ainesta? Monet artistit tekivät tuolloin juuri parhaat levynsä (niin myynnillisesti/taiteellisestikin). Mikä ihme on voinut musiikkiteollisuudessa muuttua sen jälkeen?
 
Katsokaapas tätä vuoden 1991 huippulistaa. Veikkaan, että tässäkin kasassa on aika monta käänteentekevää/ajassaan merkittävää levyä..
 
- Nirvana: Nevermind
- Metallica (The Black Album)
- Michael Jackson: Dangerous
- R.E.M: Out of time
- Pearl Jam: Ten
- U2: Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers: Blood sugar sex magik
- Guns'n'roses: Use your illusion II
- Lenny Kravitz: Mama said
- Massive Attack: Blue lines
 
Jes. Kaipaisin ajatukselleni lisää näkökulmia.. joten näppäimistö vaan viuhumaan.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
Bonham
23.01.2005 22:29:01 (muokattu 23.01.2005 22:31:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nää on niin hiton hankalia juttuja... esim mulle U2 ei todellakaan ollut tuolloin uransa huipulla... G'n'R oli pelkkää kuraa ekan levyn jälkeen jne jne
 
Lienee niin henkilökohtainen kyssäri, että melkein jokaisesta vuodesta saisi revittyä moisen listan.
 
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan)
Planetist
23.01.2005 22:31:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

http://en.wikipedia.org/wiki/1991_in_music
 
Ihan kiva vuosi joo.
 
-------------- "If i go insane, please don't put your wires in my brain" - Pink Floyd - If -------------- Pastilli?
Tupuna
23.01.2005 22:35:34 (muokattu 23.01.2005 22:37:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nää on niin hiton hankalia juttuja... esim mulle U2 ei todellakaan ollut tuolloin uransa huipulla...
 
Mmm... no jos nyt ei ajatella kaikkien omia henkilökohtaisia mieltymyksiä, vaan ihan populaarimusiikin kirjoitettua historiaa, jossa on selkeästi tietynlainen painotus. Olen huomannut selkeästi, että monien artistien/bändien albumirepertuaareista kriitikot ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, mikä on kunkin tärkein ja uraauurtavin levy. Ja jostain syystä (oma huomioni) yllättävän monen pitkän linjan bändin merkkiteos löytyy luettelemieni bändien kohdalla vuodelta 1991.
 
Vaikkei Dangerous olisikaan Jacksonin kirkkain merkkiteos, niin se on selkeästi kuitenkin yksi tärkeimmistä 90-luvun albumeista, joilla on ollut vaikutusta tuleviin tyyleihin jne. U2:n Achtung Baby on mielestäni myös tällä tavalla merkittävä... ja löytyyhän siltä yksi U2:n suurimmista ja parhaimmista hiteistä (One). Vaikkei Achtung Baby olisikaan U2:n paras/merkittävin levy, se on silti erittäin merkittävä ajassaan, oikea klassikkolevy.
 
Toivottavasti ymmärrätte sekavaa kirjoitustani...
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
Jani The Rock
23.01.2005 22:55:58
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikään noista levyistä ei sano mulle mitään.
 
The road never ends for me, kid.
Tupuna
23.01.2005 22:57:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikään noista levyistä ei sano mulle mitään.
 
It's your shame.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
jazzmies
23.01.2005 22:57:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Luulen, tai siis spekuloin, että asiaan vaikutta oma kasvuprosessisi, eli uskoisin että on nuo artisitit ja populaarimusiikin genret ovat tuolloin sytyttäneet musiikkimakusi roihuun ja nuo artistit ovat vain sattumalta tehneet parhaat levynsä tuollon. Levy-yhtiöt luultaviasti panostivat tuolloin uutuutta loistavan grungen ja indierockin tuotantoon eli resurssit hyvään levymyyntiin ja kelvolliseen studioaikaan oli artisteilla käytettävissä. Itse en tuolloin pitänyt vuotta 1991 erityisen erinomaisena levyvuotena, koska itselleni - omaan kasvuprosessiin suhteutettuna - tärkeät vuodet olivat 1979-1982, jolloin ilmeistyi mm. seuraavat:
 
- Pelle Miljoona & 1980 Pelko ja Viha, Viimeinen Syksy, Näyttämökuvia, Moottoritie on kuuma OY:n kanssa
- Motörhead: No Sleep 'til Hammersmith
- Rush: Moving Pictures, Exit...Stage Left, Signals
- Led Zeppelin: Coda
- Iron Maiden: Number of the Beast
- ACDC: Highway to Hell, Back in Black
 
Noissa levyissä soi itselleni enemmän kuin pelkkä musiikki, nostalgiaa.
 
kurpitsapää
23.01.2005 23:14:26
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Noissa levyissä soi itselleni enemmän kuin pelkkä musiikki, nostalgiaa.
 
samaa mieltä, ainakin jossain määrin. mutta vaikka mä oon syntyny vuonna -82, niin mulle on kans toi 60-luvun loppu tosi lähellä sydäntä. esim. beatlesin sgt. peppar, zappan freak out! ja absolutely free, doorsin debyytti ja miljoona muuta loistavaa levyä.
mutta jos palataan tohon vuoteen -91, niin sillonhan julkaistiiin kans megadethin rust in peace ja soundgardenin badmotorfinger.
en tiedä oliko tässä kirjotuksessa nyt mitään pointtia... ajatuskatkos. hyvää yötä.
 
guns don't kill people, APES with guns kill people!
Tupuna
23.01.2005 23:35:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Luulen, tai siis spekuloin, että asiaan vaikutta oma kasvuprosessisi, eli uskoisin että on nuo artisitit ja populaarimusiikin genret ovat tuolloin sytyttäneet musiikkimakusi roihuun ja nuo artistit ovat vain sattumalta tehneet parhaat levynsä tuollon. Levy-yhtiöt luultaviasti panostivat tuolloin uutuutta loistavan grungen ja indierockin tuotantoon eli resurssit hyvään levymyyntiin ja kelvolliseen studioaikaan oli artisteilla käytettävissä.
 
Miksi minut ymmärretään väärin nyt :) Minä en todellakaan puhunut omasta maustani tai kasvuprosessistani. Itseasiassa en ole koskaan pitänyt grungevaiheesta, enkä myöskään Metallicasta tms. Mutta myönnän kyllä, että nevermindit, bloodsugarsexmagikit ja blackalbumit ovat ajassaan erityisen merkittäviä levyjä, ja varmasti taiteellisuudessaankin asemansa ansainneet.
 
Kun puhutaan populaarimusiikin kehityksestä ja suurimmista vaikuttajista tuleviin vuosiin, tuo vuosi 1991 ei voi jäädä mainitsematta. Niin monta käänteentekevää levyä tuolloin on tehty.
 
Niin. Tässä threadissa en puhu millään tavalla omasta musiikkimaustani, vaan yleisistä huomioista populaarimusiikin kirjoitetussa historiassa.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
Feggy
23.01.2005 23:42:51
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

M. A. Numminen sanoi sen hyvin jo kauan sitten: joka kymmenes vuosi tulee joku joka sanoo miten asian tehdään. Niinpä suunnilleen 1955-56, 1964-64, 1977-78, 1991 ja 200?
 
Less is more.
jazzmies
24.01.2005 00:01:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niinpä suunnilleen 1955-56, 1964-64, 1977-78, 1991 ja 200?
 
Luvut pitävät paikkansa rehellisen rock'n rollin kannalta, tarkoitatko kenties Chuck Berry/Little Richard - The Beatles/The Rolling Stones - The Clash/The Ramones - Nirvana - ?? Entä ne luvut siellä välissä ja ennen. Voisipa sanoa pikemminkin 1898-2005!
 
FlatOutFucked
24.01.2005 00:09:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

1991: The year punk broke.
 
"We´ve been playing along and they´ve been the song we wanted to hear...
But the melody´s meaningless, it´s wasted on my ears.
Surprise, surprise...Surprise, surprise!
The government lies!"
Tee
24.01.2005 00:40:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niin kyllähän 1991 oli semmoinen vuosi jolloin tuli levyjä joiden perusteella tehtiin rockia taas seuraavat 10v. Nyt tosin ei tuo aikaisemmin mainittu 10v välein tapahtuva murros näytä olevan tullakseen, sen verran erilainen on musiikkimaailma(teollisuus) nykyään, yksinkertaisesti ei kukaan uusi ja erilainen pääse edes mitään yrittämään, levy-yhtiöiltä ei oiken tukea heru kun popstarsseissa on varmat rahat. Mitäs nyt taiteellisista arvoista??? Minun mielestäni tuo 1991-1994 oli hienoa aikaa musiikin historiassa ja nostalgialla ei sen asian kanssa ole mitään tekemistä. Tuntuu että vuoden 1996 Spice Girlsien jälkeen on asiat menneet päin helvettiä :)
 
:K
Tupuna
24.01.2005 00:46:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt tosin ei tuo aikaisemmin mainittu 10v välein tapahtuva murros näytä olevan tullakseen, sen verran erilainen on musiikkimaailma(teollisuus) nykyään, yksinkertaisesti ei kukaan uusi ja erilainen pääse edes mitään yrittämään, levy-yhtiöiltä ei oiken tukea heru kun popstarsseissa on varmat rahat. Mitäs nyt taiteellisista arvoista???
 
Totta tuo puoli.
 
Ja kun katsoo jotain Rumban kriitikkopollejakin, niin arvostusta tuntuvat nauttivan lähinnä sellaiset vuoden levyt, joita suuri yleisö ei tunne laisinkaan. Toista se oli vuonna 1991 - suuri yleisö tunsi ja rakasti gunnareita ja metallicaa, eikä se tahrannut bändien taiteellisuusarvoa juuri millään lailla.
 
Todella paljon on kyllä joku kumma juttu musiikkiteollisuudessa muuttunut.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
Ostinaatio
24.01.2005 00:57:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

- Nirvana: Nevermind
- Metallica (The Black Album)
- Michael Jackson: Dangerous
- R.E.M: Out of time
- Pearl Jam: Ten
- U2: Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers: Blood sugar sex magik
- Guns'n'roses: Use your illusion II
- Lenny Kravitz: Mama said
- Massive Attack: Blue lines

 
Hyvä lista, jotain omituista tuossa vuodessa oli. Mielestäni kyllä nuo kaikki levyt eivät mene aivan samaan kategoriaan. Esimerkiksi Blue lines ei kuulu ollenkaan samoin perustein tuonne kuin nuo muut (Onko kukaan väittänyt, että Blue Lines oli muuten merkittävä kuin debyyttinä?)
 
Dangerous, Mama Said ja Use your illusion II ovat vähän kai kiisteltävyydessä niiden merkityksistä suhteessa bändien mahdolliseen muuhun tuotantoon.
 
Mut kylhän tos niinkun albumikokonaisuuksien kannalta on jotain omituista. Mut olihan esimerkiksi vuosi 1969 aika huima kanssa. Huimempikin jopa.
 
"Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein
Ostinaatio
24.01.2005 01:00:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt tosin ei tuo aikaisemmin mainittu 10v välein tapahtuva murros näytä olevan tullakseen, sen verran erilainen on musiikkimaailma(teollisuus) nykyään, yksinkertaisesti ei kukaan uusi ja erilainen pääse edes mitään yrittämään, levy-yhtiöiltä ei oiken tukea heru kun popstarsseissa on varmat rahat. Mitäs nyt taiteellisista arvoista???
 
Kyl minä uskon siihen, että se vielä tapahtuu. Vallankumouksen (musiikillisen sellaisen) haju on ilmassa. Tarpeeksi vielä puristetaan massaviihteeksi asioita niin vastareaktio on taattu.
 
"Die Grenzen meiner Sprache sind die Grenzen meiner Welt." -- Ludwig Wittgenstein
Tupuna
24.01.2005 01:10:07 (muokattu 24.01.2005 11:03:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvä lista, jotain omituista tuossa vuodessa oli. Mielestäni kyllä nuo kaikki levyt eivät mene aivan samaan kategoriaan. Esimerkiksi Blue lines ei kuulu ollenkaan samoin perustein tuonne kuin nuo muut (Onko kukaan väittänyt, että Blue Lines oli muuten merkittävä kuin debyyttinä?)
 
Hyvä näkökulma. Samaan kategoriaanhan nämä levyt eivät mene - mielestäni Bluelines ei ole Massive Attackin merkittävin levy, saatikka Dangerous Jacksonin - mutta ne ovat tuoneet silti jotain uutta aikaansa. Dangerous oli hillitön menestyslevy (vaikkei mitään voi verrata Thriller-menestykseen Jacksonin tapauksessa), ja sen soundeja ja koukkuja matkittiin koko 90-luvun loppuaika. Jos joku on huomannut, niin Dangerous kuulostaa totaalisen erilaiselta kasarimusaan verrattuna, vaikkei Bad-levystäkään ollut kuin 4 vuotta. Dangerousin soundimaailma oli niin uudenlainen aikaansa suhteutettuna, että sen voisi jopa kuvitella olevan 90-luvun lopulla julkaistua materiaalia.
 
Massive Attackista sanon samat sanat kuin Dangerousista, mutta eri vivahtein.
 
EDIT: Pakko lisätä tähän vielä yksi huomio. Kun puhutaan Michael Jacksonista ja tuon ajan popgenrestä, ei voi myöskään unohtaa Princen Diamonds & Pearls -levyä (1991). Princen levyllä on vieläkin aika totaalisia kasarisoundeja, levy tavallaan "junnaa paikoillaan". Ei sinänsä että siinä mitään sen kummempaa pahaa olisi, mutta Jackson vei soundillisesti Dangerousilla popin kehitystä eteenpäin. Soundimaailma uudistui, koska Jackson älysi käyttää nousevan, uuden mustan musiikin nuoria, mutta lahjakkaita tuottajia (esim. Teddy Riley). Dangerousilla on omien havaintojeni mukaan ensimmäisiä kertoja popin historiassa käytetty mm. rappia biisien välissä (Jam, Black or white, She drives me wild). Myös tällaisen ns. "läskin biitin" käyttö erotti Dangerousin 80-luvun estetiikasta 90-luvulle (mm. Remember the time).
 
En minä tiedä, onko näistä Dangerousin soundeista kirjoitettu jossain aiemmin tai ollaanko minun kanssani erityisen samaa mieltä, mutta tuo levy erottuu niin perhanan paljon aikansa popmusiikista, ettei voi olla pelkkää sattumaa.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
Krice
24.01.2005 01:21:33
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen monesti miettinyt, missä ovat nykyajan suuret supertähdet ja sekä taiteellisesti onnistuneet että miljoonia myyneet huippulevyt.
 
Olisiko tarjonta kasvanut niin paljon, että levyjen myynti on tasaisempaa ja määrissä vähäisempää kuin noilla "supertähdillä". Kyllä sitä musiikkia osataan tehdä vieläkin, jotkut vaan ehkä jämähtää kuuntelemaan ja ylistämään jotain tiettyä aikakautta.
 
Tupuna
24.01.2005 01:22:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyl minä uskon siihen, että se vielä tapahtuu. Vallankumouksen (musiikillisen sellaisen) haju on ilmassa. Tarpeeksi vielä puristetaan massaviihteeksi asioita niin vastareaktio on taattu.
 
Uskotko tosiaan yhden yhtenäisen vastakulttuurin syntymiseen? Nykyään kyllä tuntuu, että nuorisokulttuureitakin on niin paljon, ettei mitään selkeää massaa edes ole. Jos ei ole selkeää massaa, niin ei synny selkeää oppositiotakaan.
 
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!
nahkis
24.01.2005 01:29:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

(Onko kukaan väittänyt, että Blue Lines oli muuten merkittävä kuin debyyttinä?)
 
Jossain Blue Linesin arviossa aikanaan todettiin, että Blue Lines oli "ensimmäinen 90-luvulta kuulostanut levy". Väite jäi ilmeisesti elämään, sillä olen siihen monet kerrat törmännyt. Itse en osaa sanoa väitteen "todenperäisyydestä" sen enempää.
 
The fact that no one understands you doesn't make you an artist.
kuunneltua
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 511 12 13 14 15

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti