Aihe: Miten löysit suosikkiyhtyeesi? | |
---|
|
The Offspring: Naapurilla oli Smash kasettina. Joskus pentuna sitä jo tykiteltiin. Pikkusen vanhempana sitten tuli kaikki levyt hankittua. Bad Religion: Tuon Offspringin jälkeen tietysti piti saman tyyppisiä bändejä alkaa etsimään ja kaverilla, joka kuunteli myös Offspringia, oli Bad Religion Gray Race. Kovasti jäin koukkuun. NOFX: Samaisella kaverilla oli joku levy jolle oli polttanut kaikkea mitä oli löytänyt. Bob oli sillä levyllä ja olipa mielestäni hyvä biisi. Rancid: Itse latasin joskus vahingossa Rancidin Hyenan. Hyvältä kuulosti. when will mankind finally come to realize/
his surfeit has become his demise?/
how much is enough to kill oneself?/
that quantity is known today/
as we blow ourselves away |
|
Spock's Beard: Kaverilla oli ylimääräinen lippu Dream Theaterin konserttiin, ja vaikka DT ei niin iskekään niin päätin mennä kun mukaan mahtui. Lämppärinä oli sitten Beardi ja se oli menoa. Gentle Giant: Toiselle kaverille vein sitten innoissani ostamiani Beardin levyjä kuultavaksi, ja hänpä totesi heti, että tämähän kuulostaa ihan Gentle Giantilta. Laitanpa vinyylin pyörimään tuosta noin. Ja todentotta, Beardihan oli lähes kaikki parhaat maneerinsa kopioinut Giantilta. Ykkösbändi vaihtuikin sitten ns. yhdessä illassa. Ei me mitään musakaupaa tarvita, me ollaan jo se, keskenään.
- hemmo off-topic mumoista. |
EH 30.04.2004 15:12:40 | |
|
Wigwam: Tästä kuuluu kiitos kaikille teille. Selasin nimittäin noin vuosi sitten sellaista sivua kuin muusikoiden.net ja törmäsin nimeen Wigwam. Pari päivää myöhemmin löysin kirjastosta Nuclear Nightclubin, lainasin sen ja aikaisemmin kuuntelemani musiikki tipahti pois tajunnastani. Loistavaa. There is no dark side of the moon really. As a matter of fact it's all dark. |
|
Apulanta: Sain Syitä ja seurauksia - kokoelmalevyn ja siitä se lähti! Bob Marley: Kaverin luona tuli fiilisteltyä Burnin'-levyä... Iron Maiden: Carmageddon 2... Kari Peitsamo: Tehtyäni hänestä kappaleen löysin myös hänen musiikkinsa HIM: Kirjastosta lainasin ensimmäisen levyn... "Minä olen Kari Peitsamo!" |
Aksu89 30.04.2004 19:55:33 (muokattu 30.04.2004 19:56:01) | |
|
Metallica: Kaveri pakotti kuuntelemaan Enter Sandmania Sentenced: En muista, saman kaverin ansiosta kai. Black Label Society: Saman kaverin bändi coveroi BLS:n Just Killing Timen ja ehdotti että imuttais sen kappaleen koneelle. Niin tein ja imutin muitakin BLS:n biisejä. Ei kolahdanu heti, paitsi joskus kauniina harmaana syksyiltana alkoi kuulostaa hyvältä. No comments. |
|
CKYn sain tietää jackass:in musasta. 96 guite bitter oli niin hyvä et piti ettii niitten koti sivu,ja kuuntelin niit muita biisejä niin neki oli hyvii. Sitten meni Free Record Shoppiin ja ostin volume 1. Vähän ajan päästä ostin infiltrate destroy rebuildin. Etin vieläkin volume 2,mut se on aina loppunu kaupasta. |
Lego 30.04.2004 20:28:46 | |
|
JYRK!:n kautta löysin Apulannan v. 1996. No shit, Sherlock? |
|
Led Zeppelin: Kuuntelin faijan LP kokoelmaa ja sieltä löytyi LZIV. Lainasin myöhemmin kirjastosta LZIIsen ja Physical Graffitin James Brown: Kuulin radiosta Sex Machinen ja kotona oli kattava kokoelma miehen musiikkia Beatles: Loysin Rubber Soulin levyhyllystä Pink Floyd: Kuulin Moneyn jossakin ja imutin koneelle joitain biisejä Jimi Hendrix: En muista, veli kai oli lainannut Are You Experiencedin kirjastosta ja sitä sitten kuuntelin Monia muitakin bändejä on mutta en kerro! rehellistä suomalaista karhun paskaa |
Paperilyhty 01.05.2004 14:24:34 (muokattu 01.05.2004 14:24:51) | |
|
Tänne onkin kertynyt aika monta vastausta, oho. Nyt olisi vain kovin mielenkiintoista saada tietää, mistä nämä kaverit ja isovelit ovat löytäneet kaikki hyvät bändit. No ei... Lisään pari. Bob Dylan: Robert coveroi One More Cup Of Coffee - biisin levyllään, ja pidin siitä niin paljon, että hankin käsiini Desiren. Se on vieläkin mielestäni paras Dylanin levy, vaikka vast'ikään kuuntelin läpi kaikki hänen klassikkonsa.Tai sitten on niin, että Desire on vain tutuin. Simon & Garfunkel: Oikeastaan en ole päässyt tähän bändiin tutustumisessa yhtä laulua pitemmälle, ja se on Almost Famous - elokuvassa kuulemani America. Kuuntelen sitä aina. Metallica: Kaveri pakotti soittamaan Call Of Ktulua ja muita Metallican biisejä, ja minun oli saatava tietää, miten ne oikeasti menevät, joten aloin kuunnella ko.orkesteria. Eniten olen pitänyt vanhasta Metallicasta, mutta vieläkään bändi ei oikein tunnu omalta, vaikka onkin aika kova. Spinal Tap: Viime kesänä näin tämän kuuluisan elokuvan telkkarista, minkä jälkeen olen katsonut sen suunnilleen kerran viikossa (paitsi etten ihan niin monesti). Soundtrack-levy naurattaa aina yhtä paljon ja monesti vielä enemmän. Aivan mahtava. -That's a nice little set,isn't it, that's a cozy ten minutes -What are we going to do, we've got nothing to play here...
-I'll tell you what we're gonna have to do...
-What?
-Jazz odyssey! |
|
Monia muitakin bändejä on mutta en kerro! Miksi et? Juuri sehän on tämän topicin tarkoitus. -That's a nice little set,isn't it, that's a cozy ten minutes -What are we going to do, we've got nothing to play here...
-I'll tell you what we're gonna have to do...
-What?
-Jazz odyssey! |
|
Pixies - Kaverini tyrkytti muutaman biisin ircin välityksellä. Ensiksi en edes kuunnellut, kunnes kerran vahingossa alkoi soimaan playlistissä. Jähmetyin muutamaksi sekunniksi kunnes tajusin tarkistaa mikä yhtye siellä masiinassa soi. Pixieshän se siellä ja nyt olen täydellisessä koukussa. Wow. Frank Blackin sooloilut löytyivät tämän bändin ansiosta. Led Zeppelin - Isä halusi Zeppelinin levyn synttärilahjaksi. Ostin, ja kun levy lojui keittiön pöydällä myöhemmin, mielenkiinnosta laitoin soimaan. Siitä lähtien levy on ollut minun levyhyllyssäni, ei isän. Absoluuttinen Nollapiste - Bändileirillä eräs poikaporukka esitti Pyhän Nynnyn erinomaisella tavalla. Kiinnostus aitoon versioon jäi, ja hetken kuluttua huomasinkin omistavani Nollapisteen kaikki levyt. This is this. Riittänee tällä kertaa. I have something against you. |
eliaskahila 01.05.2004 16:59:38 (muokattu 01.05.2004 17:02:29) | |
|
The Eagles Elettiin vuotta 1997 (kevät), kun TV1 näytti Eaglesin Comeback -keikan Hell Freezes Over(1994) tv:stä. Ajattelin ensin kun en kyseisen bändin tuotantoa ollenkaan tuntenut(olin sillon 13-w) että äh ei tollasta jotain vanahaa hevosjatsibändiä jaksa kattoo... mutta onneksi mieli muuttui ja keikka räjäytti tajunnan. Myös ennakkoluulot osottautui vääräksi. Bändiläisten kaikki soololevyt on myös jemmassa. Tämä bändi on vaikuttanut eniten vuoden 1997 jälkeiseen elämään :) Ja myös siihen miten nämä muut bändit on löytyneet. ToTo Tämä tapaus kypsyi vähitellen, vuosien saatossa. Noh, tämä tyypillinen että "isoveli/kaverit kuunteli" toteutuu tämän bändin kohdalla harvinaisen hyvin. Lopullinen tainnutus tuli Mindfiels-levyn ilmestyessä ja pitihän sitä mennä sitten katsomaan livenä. Rock! Biisit ja soittotaito iskee ihan kybällä. Don Henley Sen jälkeen kun olin Eaglesiin tutustunut niin piti myös tietenki kokeilla mitä bändiläiset on saanut/saa aikaan soolourillaan. Henleyn tuotanto iskee parhaiten. Nero! Yes Uusin tuttavuus, kaikkea tän bändin tuotantoa en ole kuullukaan vielä. Eräs kaveri on aika mahdoton fani ja hän lainasi sitten kasan levyjä. ja vähitellen tuo alkaa kypsyä minullakin. Ainakin ehdoton suosikkini progebändeistä. Drama ja 90125 -levyt on tähän mennessä "auennut" parhaiten. |
|
Nirvana: Sisko kuunteli siihen aikaan, kun olin n. 6 vuotias. Sitäpä sitten kuulin minäkin siinä sivussa ja napsista vaan. Rancid: Kaveri kehui ja toi levyn lainaan. Aluksi oli "ihan kiva", mutta ajan kanssa muuttui mahtavimmaksi. NOFX: Samainen kaveri toi joskus lainaan kasetin, missä oli NOFX:ää ja muuta. Siitä NOFX:stä tykkäsin eniten ja niimpä hän teki miulle levyn. Tuossa muutama. Jotakin unohtui varmasti. The masses of humanity have always had to surf
IHKK #2 |
|
Muse: Time is Running Out soi päässä joka päivä kunnes netin avulla etsin käsiini bändin ja levyt kaupasta :) Nirvana: teinivuosina raivoisa energia ja ihana Kurt olivat loistavia. Vieläkin musiikki on loistavaa.. Björk: Kun näin Dancer in the Dark leffan, ihastuin. Juuri näin musiikki nivoutuu hienosti kaikkeen ja kaikki voidaan kuulla musiikkina.. :D Black Sabbath: Yläasteella kaveri otti missiokseen tutustuttaa minut hevin maailmaan aloittamalla helpoimmasta päästä. Maritta Kuula: Kaverit houkuttelivat keikalle muutamien kuuntelukertojen jälkeen ja kolahti! Samalla antoi toivoa tulevaisuudesta, että ei tarvitse välttämättä tätiintyä ;) The sun is gone but I'm having fun |
|
Laitetaanpas muutama: Dream Theater: Olin tekemässä jotain seurakunnan lehdenjakohommia ja nuorisopastori laittoi jonkun levyn pyörimään. Levyn nimi ei jäänyt muistiin, mutta bändin nimi jäi. Pikapuoliin ostin Scenes From A Memoryn ja olin koukussa. CMX: Olin äitini (musiikinopettaja) hakemassa hänen koulultaan kesän ajaksi lainaan sähkökitaraa ja vahvistinta. Tutkin samalla koulun levykokoelmaa ja löysin levyn, jonka oli tehnyt bandi josta olin kuullut hyvää puhetta. Lainasi levyn, Rautakanteleen, ja vaikka en ensi alkuun ymmärtänyt ollenkaan, niin muutaman kuuntelun jälkeen kolahti ja kovaa. Tool: Lateralus on ainoa levy, jonka olen ostanut ennen kun olin kuullut bändiltä yhtään biisiä. Täällä sitä niin kovasti kehuttiin, ja päätin ostaa. Kolahti heti ja on vieläkin yksi lempilevyistäni. Blue Öyster Cult: Siinä yhdessä Simpsonoit-jaksossa Homer mainitsee bändin nimen ja Dont Fear The Reaperin. Ajattelin, että biisi ei voi olla huono, jos Homer siitä pitää, joten latasin biisin kokeeksi netistä. Olinkin heti seuraavan päivänä levykaupassa. "Fantastista!", myhäili nekrofiili kalmistossa. |
|
Iron Maiden ja Metallica: Kaveri, joka silloin (taisin olla kolmannella luokalla) harrasti minua enemmän musiikin kuuntelua, tutustutti. Ensin sain Metallican mustan hältä kasetille ja sitten paikkakunnan kirjastosta löytyi vinyylinä Number Of The Beast. Ja sillä tiellä ollaan. Helloween: Listassa tuli pätkä 'weenin videoo ja kertsissä oli niin loistava meno että heti menin hakemaan levyn kaupasta. Ja siitä lähti saksahevin diggailu. Muut bändit onkin sitten tulleet vähän kuin toisten seurauksena.. |
|
Yö: Satuin viime kesänä katsomaan Kajsaniemipoppia ja jotenkin se vaan kolahti. Myöhemmin keaänä sattumalta kuuntelin YleX:ää josta tämä konsertti tuli uusintan ja otin sen nauhalle. Sitten kuuntelin sitä aika usein. Paras kaverinikin on yö-fani ja oltiin syksyllä keikalla. Sitten hommasin 20-vuotis-dvd:n ja voi jumalauta että se frogley hakkaa niitä kannuja niin makeesti että oli pakko ostaa omat rummut. joo. Stratovarius: Kaveri lainas mulle levyn ja olihan se aika hienoo musaa. Sitte hommasin dvd:n ja jotain. no jaa... alkaa kyllä mennä sekin touhu aika pelleilyks vaikka tolkki hyvää musaa tekeekin. Niin joo ja osittain jörgin innoittamana tuli ostettua tuplapedaali. Popeda: Olin lukeut ton Yön kirjan Yhden yön tarina ja siellä puhuttiin jotain Costello-nimisestä kaverista. Sitten tuli popedan rmj 2003-keikka telkasta ja halusin vaan nähdä sen costellon kun olin lukenut siitä juttuja. No otin sen keikan nauhalle ja Kellot Lyö - niminen biisi kolahti erittäin kovaa. Opettelin soittamaan sen syntikalla. Sitten hommasin popedan 25v-dvd:n ja kuulin biisin Tahdotko mut tosiaan ja se kolhati vielä kovemmin. Sitten ostin ilikeesti kiitää kirjan ja viisastuin entisestään. Ei tuu kyllä tähän aikaan kovinkaan järkevää tekstiä näköjääm. Paha saa palkkansa, hyvä jos pääsee omilleen. [Kyllä Lähtee] |
|
Kävin elokuvissa joskus 70-, 80-luvun vaihteessa katsomassa "Ilmestyskirja nyt", jossa taustamusana soi The Doorsin The End biisi ,sekä elokuvan eräässä kohtauksessa kundit soittivat The Rolling Stonesin Satisfaction biisin. Mä niinku nappasin 2 kovaa bändiä itselleni ja Stones kolahti muhun niin kovasti ,että sen vaikutus näkyy myös nykyään jokapäiväisessä elämässäni. Että näin :) "It´s Only Rock´n´Roll (But I Like It)" |
madu 02.05.2004 13:36:41 (muokattu 02.05.2004 13:37:36) | |
|
Seattle-aikakausi starttasi mulla joskus 90-luvun alkupuolella. Olin jo Nirvanaakin ehtinyt kuunnella jonkin aikaa ja sitten vähän myöhemmin isoveli hankki Pearl Jamin Ten levyn. Aluksi ei napannut ja ihmettelin miten ihmeessä veli jaksaa kuunnella kiekkoa koko ajan. No siitä sitten tutkivassa mielessä levy kuulokekuunteluun ja myöhemmin huomasin kuuntelevani koko ajan levyä. Olin tuohon aikaan aika nuori about 12 vuotias pojankloppi ja velipoika joka oli 4 vuotta minua vanhempi sai kaveriltaan lainaan Alice In Chainssin Faceliftin. Se pamahti täysillä. Dirtin tultua taloon olin jo täysin myyty Alice In Chainssille ja itseasiassa olen vieläkin yli kymmenenvuotta tuon tapahtuman jälkeen. Samassa tutustuin tietenkin muihin loistaviin seattle-bändeihin kuten Soundgarden, Mother Love Bone jne. Monta hyvää bändiä on löytynyt myös siten, että olen lukenut ulkomaalaista rocklehdistä ja kitaralehdistä juttuja täällä pohjolassa tuntemattomista bändeistä ja sitten olen kokeillut onnea ja tilannut levykaupan kautta levyn kun niitä ei Suomessa ole ollut saatavilla. Onhan sieltä monia suosikkeja löytynyt mutta lojuu tuolla hyllyssä monta surkeaakin ostosta... |
|
Metallica: Kaveri rupesi kuuntelemaan yläasteella ja tuntui aika moni muukin sitä kuuntelevan. Itse menin virran mukana. Dream Theater: Samaisen kaverin kautta. Ostin Awaken ja alamäki alkoi. Tool: Ostin Lateraluksen ja alamäki jatkui. Opeth: Itseasiassa m.netissä olin kuullut paljon kehuja ja imutin Master's Apprenticesin ja A Fair Judgementin. Sitten ostin Deliverancen (sittemmin kaikki paitsi Orchid on päätynyt hyllyyn) ja alamäki vaihtui syöksyyn. Siinä neljä "suurinta". The downward spiral never ends. |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|