| Aihe: Infraäänillä outoja vaikutuksia | |
|---|
|
modsman77: En ota kantaa new ageen.. mut kiinnostava aihe joka tapauksessa:
https://youtu.be/VQWTw6IxAr8
Käväisi ihan näin maallikkona mielessä että lapojen suoristumiseen alalakipisteessä voi olla syynä se että lapa roikkuu.
JuhaHo: Lienen sokea, mutta en näe linkkiä missään. |
|
Yallup: Jos ajatellaan äänen tuottamiseen tarvittavaa tehoa, niin eikös se mene niin että mitä matalampi ääni, sitä suurempi teho että saavutetaan tietty dB-lukema?
Juu ja ei. A-painotettu käyrä alueella 20 Hz - 20 kHz mallaa kuulokäyrää, joka ei ole lineaarinen. Jos otetaan painottamaton mittaus, sama teho tuottaa samat dB:t taajuudesta riippumatta samalla etäisyydellä. Kuuloalueen ulkopuolisia taajuuksia ei ole järkevä painottaa esimerkiksi A:n mukaan. Miten painotuksen edes voisi tehdä, kun ääni ei ole kuultavissa?
Yallup: Kuinkahan suuri teho pitää olla, että joku 5 Hz voidaan aistia? Suurehkon bassokaapin kaiuttimen liike vaikkapa 1 Hz taajuudella tuskin saa mitään aikaiseksi.
Riippuu ääntä tuottavasta tavasta ja sen hyötysuhteesta mutta arvaan, että iso. Bassoelementtien liike pienillä taajuuksilla (usein jo noin 40 hertsistä alaspäin) on näkyvää liikettä mutta ääntä se ei käytännössä tuota. |
|
Yallup: Jos ajatellaan äänen tuottamiseen tarvittavaa tehoa, niin eikös se mene niin että mitä matalampi ääni, sitä suurempi teho että saavutetaan tietty dB-lukema? 10kHz ääni voidaan tuottaa hyvinkin pienellä teholla, että se häiritsee ainakin lähellä. Bassojytke tarvitsee jo huomattavia tehoja, että se "toimii". Kun mennään alle kuuloalueen, äänen paine pitää olla jo varsin suuri että sen havaitsee vaikkapa kehossa. Kuinkahan suuri teho pitää olla, että joku 5 Hz voidaan aistia? Suurehkon bassokaapin kaiuttimen liike vaikkapa 1 Hz taajuudella tuskin saa mitään aikaiseksi. Pitäisikö olla kerrostalon kokoinen kartio ja iskupituus metrejä. Onko tuosta teho/taajuus-hommasta joku taulukko/käyrä?
Näin karkeasti ottaen 90% festivaalin PA:n virrankulutuksesta uppoaa subbareihin.
Spede blendaa: https://blend.io/spede |
|
Kailis: Käväisi ihan näin maallikkona mielessä että lapojen suoristumiseen alalakipisteessä voi olla syynä se että lapa roikkuu.
Noista videoista ei kyllä näy väitettyä lapojen suoristumista.
Elämä on nakki. |
|
ituvirtanen: Juu ja ei. A-painotettu käyrä alueella 20 Hz - 20 kHz mallaa kuulokäyrää, joka ei ole lineaarinen. Jos otetaan painottamaton mittaus, sama teho tuottaa samat dB:t taajuudesta riippumatta samalla etäisyydellä. Kuuloalueen ulkopuolisia taajuuksia ei ole järkevä painottaa esimerkiksi A:n mukaan. Miten painotuksen edes voisi tehdä, kun ääni ei ole kuultavissa?
Riippuu ääntä tuottavasta tavasta ja sen hyötysuhteesta mutta arvaan, että iso. Bassoelementtien liike pienillä taajuuksilla (usein jo noin 40 hertsistä alaspäin) on näkyvää liikettä mutta ääntä se ei käytännössä tuota.
Jos ajatellaan asiaa toisinpäin. Isolla huudatettaessa bassoelementit jytkähtelevät näkyvästi ja sen joko kuulee tai loppupeleissä tuntee kehossa. Kun volaa vähennetään, ekana loppuu bassot. Ihan pienellä kuulee enää keskiäänien piipitystä. Voisi siis kuvitella, että matalat taajuudet tarvitsevat suuren tehon, että se voidaan yleenäkään aistia. Toisaalta taas esim rakennuksen (tai auton) ulkopuolelta kuulee vain ne basson jytkähdykset. Kun mennään todella alas - vaikkapa 5 Hz taajuuteen, tullaan alueelle jossa ilma liikkuu ikäänkuin tuulen tavoin. Voiko tämä tuuli edetä kovinkaan pitkiä matkoja luonto-olosuhteissa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen? Meillä on töissä vibrapöytä, jolla ravistetaan asioita. Yleensä lähdetään ajamaan 3 Hz ja päädytään lukemiin 1 - 2 kHz. Ylätaajuuksilla suurillakin kiihtyvyyksillä pöydän liikettä ei havaitse enää edes tunnustelemalla. Ohjaimen mukaan se liikkuukin mikrometriluokassa, mutta sen kyllä kuulee. Matalammilla taajuuksilla sen tuntee vaikkapa sormella ja eräänlaisena jyrinänä ja liike on millimetriluokkaa. Kun tullaan alle 20 Hz, pöydän liikkeen havaitsee jo silmällä ja ollaan senttiluokassa. Ihan alhaalla 3 - 10 Hz pöytä ikäänkuin pompottaa suurilla liikkeillä ja alimmillaan 3 Hz kohdalla liike on 10 cm. Siihen loppuukin liikevara. Jos haluttaisiin 1 Hz liike samalla kiihtyvyydellä, pöydän pitäisi liikkua kymmeniä senttejä. En tiedä, voidaanko vibrapöydän kiihtyvyyttä verrata kaiuttimeen tms. äänilähteeseen. Vibrapöytähän toimii samalla periaatteella kuin kaiutin, jossa tehokas vahvistin (18000W) ajaa tehoja pöydän keloihin. Sillä voisi periaatteessa "soittaa" vaikka musiikkia.
"Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Ropelisubbanen: https://youtu.be/nOVXcVBd-Zs |
 Yallup
19.12.2016 19:42:19 (muokattu 19.12.2016 19:43:16) | |
|
Asiasta toiseen suuntaan. Jos kaiutinta ajettaisiin 10kHz taajuudella siten, että kartion liike olisi >3,43 cm - siis varsin lujaa! - niin eikös siinä rikottaisi äänivalli? Infraäänillä, vaikkapa 10Hz liikkeen pitäisi tietysti olla yli 34 metriä, joka lienee tekemätön paikka?
"Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Yallup: Asiasta toiseen suuntaan. Jos kaiutinta ajettaisiin 10kHz taajuudella siten, että kartion liike olisi >3,43 cm - siis varsin lujaa! - niin eikös siinä rikottaisi äänivalli?
Selvitäpä aikasi kuluksi vaadittava teho ja dB:t.
Infraäänillä, vaikkapa 10Hz liikkeen pitäisi tietysti olla yli 34 metriä, joka lienee tekemätön paikka?
Sama juttu, voi olla pienelläkin härvelillä ns. normaalissa ilmanpaineessa melkoinen suoritus. Jättimäinen vauhtipyörä moottorin päällä, kiertokanki ja mäntä putkessa, ehkä sitten mutta kuka tuon valmistaisi ja miksi? Kun vauhtipyörä päättäisi lähteä hommiin muualle, en välittäisi olla lähistöllä. |
|
Eilen oli tunnelmaa kun sai kuunnella laivojen sumutorvien ääniä sisälle asti. Keuhkot ei räjähtäneet silti. |
|
Tuolla on mitattuja käyriä tuulivoimalan infraäänistä. Tässä on verrattu A- C- ja Z-painotuksia, joista viimemainittu on lineaarinen. Korvahan on A-alueella, mutta totuus lienee josskin Z ja C alueella, jos keho reagoi.
http://muhoksentuulivoimakeskustelu … a-painotuksen-kaytto-vaaristaa.html
"Tosta se taitaa lähteä.." |
Yallup
02.01.2017 07:49:58 (muokattu 02.01.2017 08:03:14) | |
|
Yallup: Tuolla on mitattuja käyriä tuulivoimalan infraäänistä. Tässä on verrattu A- C- ja Z-painotuksia, joista viimemainittu on lineaarinen. Korvahan on A-alueella, mutta totuus lienee josskin Z ja C alueella, jos keho reagoi.
http://muhoksentuulivoimakeskustelu … a-painotuksen-kaytto-vaaristaa.html
Tämä A-painotus on sikäli hassu, että infraäänien osalta vaimentuma 1 Hz kohdalla on -150 dB, eli 1/31600000 osaa alkuperäisestä. Esim 20 Hz kohdalla se on vain -50 dB, eli järkevä 1/316 joka on paljon sekin. Voidaanko A-käyrää soveltaa mittauksessa, jossa korva ei enää ole aistielin?
"Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Yallup: Tämä A-painotus on sikäli hassu, että infraäänien osalta vaimentuma 1 Hz kohdalla on -150 dB, eli 1/31600000 osaa alkuperäisestä. Esim 20 Hz kohdalla se on vain -50 dB, eli järkevä 1/316 joka on paljon sekin. Voidaanko A-käyrää soveltaa mittauksessa, jossa korva ei enää ole aistielin?
A-painotus ei ole ollenkaan hassu. Sitä ei vain pidä sotkea kuuloalueen ulkopuolisiin mittauksiin ollenkaan, kuten jo aiemmin hieman toisin kirjoitin. |
|
ituvirtanen: A-painotus ei ole ollenkaan hassu. Sitä ei vain pidä sotkea kuuloalueen ulkopuolisiin mittauksiin ollenkaan, kuten jo aiemmin hieman toisin kirjoitin.
Minusta se on sikäli "hassu", että mitataan aluetta, jota ei kuulla ja joka on korvan ominaisuus - ei itse äänen. A-painotus musiikissakin toteutuu korvassa, mutta matalat äänet laittaa "tyrän rytkymään". Muutenkin tuo loppualue syöksyy lyhyellä matkalla tosi alas. -50 ja -150 dB on melkoinen ero.
"Tosta se taitaa lähteä.." |
|
Spedemix: Näin karkeasti ottaen 90% festivaalin PA:n virrankulutuksesta uppoaa subbareihin.
Mielenkiintoinen fakta. Antaa vähän perspektiiviä. |
|
Joko se nyt hahmottuu miksi aiemmin kritisoin sitä virallista kantaa asiaan, ettei haittaa ole koska ääni ei kuulu?
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
|
ituvirtanen: A-painotus ei ole ollenkaan hassu. Sitä ei vain pidä sotkea kuuloalueen ulkopuolisiin mittauksiin ollenkaan, kuten jo aiemmin hieman toisin kirjoitin.
Saattaahan tuo A-painotus toimia infraäänilläkin, vaikka vaimenema onkin yli 3 miljoonaa 1 Hz kohdalla. Jos voimalasta lähtisi Z-painotuksen mukainen yli +50 dB "jysäys" siiven ohittaessa tornin, sen kyllä havaitsisi voimakkaana juurikin voimalan lähellä. Puut ja pensaatkin heilahtaisi rytmikkäästi voimalan tahdissa? Jos pulssi ei saa lähimaastossa merkittävää liikettä aikaiseksi, niin mitenkä sitten kilometrien päässä? Edellä mainittu "tyrän rytkyminen" äänialueella tarvitsee huomattavan tehon, joten vastaava efekti infraäänissä saattaa hyvinkin tarvita jopa miljoonaluokkaa olevan tehon muutaman hertsin alueella.
"Tosta se taitaa lähteä.." |
|
uutinen vuodelta 2003
"Infraäänillä outoja vaikutuksia
Brittitutkijat ovat todenneet, että erittäin matalilla äänillä eli ns. infraäänillä on vaikutuksia, joita monet ihmiset voivat pitää aavemaisina. Lontoossa pidetyssä koetilaisuudessa 22 prosenttia 750 koehenkilöstä tunsi infraäänten takia outoja tunnetiloja, kuten pelkoa, inhoa tai surua.
Norsut kommunikoivat infraäänillä.
Eräät tunsivat lisäksi kylmiä väreitä. Ihmisen korva ei erota infraääniä, mutta keho reagoi niihin. Infraääniä syntyy tietyissä sääolosuhteissa, kuten myrskyissä sekä maanjäristyksissä. Eräät eläimet, muun muassa norsut viestivät infraäänillä.
Jotkut tiedemiehet arvelevat, että infraääniä esiintyy paikoissa, joissa väitetään kummittelevan. Ne saattavat luoda tunteen aaveen kohtaamisesta, kertoo professori Richard Wiseman Hertfordshiren yliopistosta. Hänen mukaansa tuore tutkimus tukee näitä arvioita.
Reuters"
Lähde: http://yle.fi/uutiset/3-5148213
Ku itte tekee, saa sellasta mitä tulee! |
|
Huh, ei mitään pieniä pöytäpuhaltimia.
Konehuoneen paino on noin 120 tonnia. Yksi lapa painaa 12 tonnia.
http://www.sahkoala.fi/ammattilaise … muut/fi_FI/tuulivoiman_jattilaiset/
En lähtis ylös vähässä kummassa.
http://yle.fi/uutiset/3-9391846 |
|
Skeletor_: En lähtis ylös vähässä kummassa. http://yle.fi/uutiset/3-9391846
Tuollaiset palopommit on syytä sijoittaa mahdollisimman kauas ihmisasutuksesta.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
|
"Aunio Group on kehittänyt infraäänimittalaitteen, jolla pystytään mittaamaan esimerkiksi tuulivoimaloiden tuottamaa infraääntä jopa yli 50 km:n etäisyydeltä voimaloista."
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/ … staa-voimaloiden-infraaanen/6474320
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
