| Aihe: Mielikuvia musiikista | |
|---|
|
Ihana aihe keskustella! Kiitos threadin aloittajalle.
Tästähän aiheesta musiikkiterapeutit sanovat, että kappaleesta aiheutuvat mielikuvat (tai vastaehtoisesti: jos jokin biisi soi päässä aina jossain tilanteessa) kertovat paljon siitä, miten musiikilla voi olla terapeuttinen voima kuuntelijoilleen... ja näinhän se on, ainakin itselleni. Jos oma elämä on jotenkin hankalassa asemassa, musiikkiterapia voi mielikuvien avulla hyvinkin auttaa. Sen takia ei vanhempien tulisi koskaan sättiä heviä kuuntelevaa murrosikäistään, ehkäpä tällä tavoin murrosikäinen lievittää pahaa oloaan. Minäkin lievitin, mutta kyllä silloin ihanalla Michael Jacksonilla... jos nyt kuuntelen Michaelia, saattaa minulle tulle jokin 14-vuotiaan ahdistus mieleen.
Minulle biiseistä tulevat mielikuvat liittyvät yleensä tapahtumiin - kuten Tehosekoittimen 'C'mon baby yeah' älyttömän sekaiseen kotibileiltaan vuonna 1996 (olin silloin 14). Nyt kun kuulen saman biisin, alkaa mieleni tehdä sekoilla ;)
Mutta hyvä mielikuvia tuova levy on Pink Floydin Dark side of the moon. Ei ne mun mielikuvat ole mitään sanoin selitettävissä, ne saattaa olla värejä, liikkeitä, kuvioita. Kokeilkaa, niin yllätytte.
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT! |  ICE
18.08.2003 19:55:54 | |
|
Kyllähän näitä mielikuvia tulee kokoajan mieleen. Mä voisin antaa kuvauksen lähes kaikista biiseistä joita kuuntelen, tosin siihen menisi ikä ja terveys ja M.Netin serveri menisi tukkoon ja saisin pitkä listan miinusta.
Annetaanpa nyt vaikka yks varoittava esimerkki mun mielikuvista.
JUDAS PRIEST - RIDING ON THE WIND (Screaming On The Vengeance albumilta, 3. raita heti Electric Eyen jälkeen).
Tästä biisistä tulee mieleen väkisinkin tällainen vauhdikas Harley-Davidson -cruisailufiilis. Heti tulee kuva jostain hepusta joka matkaa halki päättymättömän maantien. Pikkuhiljaa päivä vaihtuu yöksi. Yötä ei kestä kauan ja kohta jo aamu sarastaa, mutta matka jatkuu kuin tuulen laella ratsastaisi. Auringonnousua, auringonlaskua. The basic shit, you know.
- sideburns forever - |  TiLo
18.08.2003 20:35:03 | |
|
Vangelis ja Conquest of Paradise. Musiikkivideoon ei liity mitenkään mun mielikuva, mutta mä näen sitä kuunnellessa, kun Titanic kiitää tyynellä,öisellä meren pinnalla jäävuorten keskellä ja ihmiset juhlivat laivalla.Lopulta alus törmää jäävuoreen ja uppoaa. Ihmiset kamppailevat hyisessä meressä. Kappaleen viimeisten kilahdusten aikana Titanic on uponnut.Rojua kelluu vedenpinnalla ja on ihan hiljaista. | |
Mielikuvathan ovat hienoimpia asioita musiikissa.Klassisista biiseistä tulee usein mieleen(ylläri pylläri)keskiaikaiset linnat jne.Saisin ehkä siitä fiiliksestä enemmän irti mikäli pelaisin roolipelejä.Eternal tears of sorrowin biiseistä tulee aina mieleen Pudasjärven tunturit,jäätyneet puut,revontulet yms.
Apocalyptica on kuitenkin tähän mennessä tuottanut eniten mielikuvia.Elokuvien tunnareita kannattaa kuunnella mm.Ennio Morricone on tehnyt paljon loistavaa matskua.
Musiikki on elämä. | |
Musiikilliset mielikuvat ovat kaikki kaikessa, oli se sitten tunnetila, tapahtuma, tilanne tai vaikka pelkkä puhdas musiikillinen nautinto ilman ns. 'ulkopuolisia' tekijöitä - siis pelkkä miellyttävä sointukulku, sovitus tai muu.
Kaikkein voimakkain mielikuva minkä olen musiikkia kuunnellessani kokenut tuli noin puolitoista vuotta sitten. Olin käymässä yöpuulle, ja tapanani on kuunnella tuolloin musiikkia. Olin juuri lainannut kirjastosta Sergei Rahmaninovin "Kuolleiden saaren", jota en ollut aikaisemmin kuullut. Kuunnellessani olin jossain siellä unen ja valveen rajoilla ja näin mielessäni kokonaisen tarinan, jonka kappale kertoi edetessään. (Olennaisesti mielikuvaan liittyi Arnold Böcklinin impressionistinen maalaus, jonka pohjalta Rahmaninov teoksensa sävelsi.) Tunne oli huikea, enkä - yllätys yllätys - saanut kovin helposti unta sen jälkeen.
Ei hyvyys saavu huutaen; se kulkee hiljaa kuiskaten. - Eino Leino, "Hyvyys" | |
Tuli mieleen yks säveltäjä, jonka teokset tuovat paljonkin mielikuvia. Claude Debussy. Uskomattoman hieno teos on La Mer, josta oikeasti tulee mieleen myrsky, toisaalta meren kauneus. Kannattaa muutenkin tutustua Debussyyn... impressionismi on muutenkin musiikillisista tyyleistä ehkä mielestäni mielenkiintoisin.
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT! | |
Tuli mieleen yks säveltäjä, jonka teokset tuovat paljonkin mielikuvia. Claude Debussy. Uskomattoman hieno teos on La Mer, josta oikeasti tulee mieleen myrsky, toisaalta meren kauneus. Kannattaa muutenkin tutustua Debussyyn... impressionismi on muutenkin musiikillisista tyyleistä ehkä mielestäni mielenkiintoisin.
Debussyn soolopianosävellysten nimethän ovat yleensä jonkinlaisia jälkimietteitä; otsikko on se impressio, mikä kappaleesta on jäänyt. Usein ne pitävätkin hyvin kutinsa, sillä Debussyn musiikki on erittäin ilmaisuvoimaista, monimuotoista ja ilmavaa, mikä antaa tilaa myös yksilölliselle mielikuvan muodostamiselle. Tästähän impressionismissa on tietysti kysekin, mutta Debussyn musiikissa ko. termi pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa.
Ei hyvyys saavu huutaen; se kulkee hiljaa kuiskaten. - Eino Leino, "Hyvyys" | |
Ihana aihe keskustella! Kiitos threadin aloittajalle.
Kiitos kiitoksista! =)
Tästähän aiheesta musiikkiterapeutit sanovat, että kappaleesta aiheutuvat mielikuvat (tai vastaehtoisesti: jos jokin biisi soi päässä aina jossain tilanteessa) kertovat paljon siitä, miten musiikilla voi olla terapeuttinen voima kuuntelijoilleen...
Jotkut eivät jostain syystä tähän musiikkiterapiaan usko, mutta itse ainakin uskon, että musiikilla pystyy hyvinkin paljon vaikuttamaan esimerkiksi jonkinlaisesta kriisistä toipuvan ihmisen mieleen ja sitä kautta helpottamaan kriisistä selviämistä jne... Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta tarkemminkin, mutta jostain syystä olen ollut liian laiska perehtymään asiaan... Ehkäpä joskus... =)
~Duurisointu on fantasiaa, mollisointu on realismia~ |  jannu
18.08.2003 22:31:05 (muokattu 18.08.2003 22:33:00) | |
|
Toolin Schism tuo aina mieleeni kylmän teräksisiä cyberrakkauskohtauksia ja kummallisia avaruudessa kelluvia metallikuutioita.
Radioheadin Pyramid Songia kuunnellessa tuntuu, aina kun silmät laittaa kiinni, että olisin veden alla ja yleensä alkaa tehdä mieli uimaan. | Xebeche
18.08.2003 22:35:25 (muokattu 18.08.2003 22:36:00) | |
|
Tästähän aiheesta musiikkiterapeutit sanovat, että kappaleesta aiheutuvat mielikuvat (tai vastaehtoisesti: jos jokin biisi soi päässä aina jossain tilanteessa) kertovat paljon siitä, miten musiikilla voi olla terapeuttinen voima kuuntelijoilleen...
Omalla kohdallani voi allekirjoittaa musiikin terapeuttisen vaikutuksen. Kun minulla tuossa taannoin oli erittäin vaikea aika menossa elämäni jokaisella osa-alueella, josta syystä olin hyvin väsynyt, kuuntelin pahaan olooni Beethovenia, etenkin toista ja yhdeksättä sinfoniaa. Se osaltaan nosti minua suosta hyvinkin tehokkaasti.
Ei hyvyys saavu huutaen; se kulkee hiljaa kuiskaten. - Eino Leino, "Hyvyys" | |
Jotkut eivät jostain syystä tähän musiikkiterapiaan usko, mutta itse ainakin uskon, että musiikilla pystyy hyvinkin paljon vaikuttamaan esimerkiksi jonkinlaisesta kriisistä toipuvan ihmisen mieleen ja sitä kautta helpottamaan kriisistä selviämistä jne... Olisi mielenkiintoista tutkia aihetta tarkemminkin, mutta jostain syystä olen ollut liian laiska perehtymään asiaan... Ehkäpä joskus... =)
No, musiikkiterapiaahan voi muuten opiskella parissa ammattikorkeassa ja musiikkiterapian maisteriohjelma on Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella. Itse opiskelen ko. laitoksella musiikkitiedettä, ja muutaman kerran on tullut tutkailtua myös musiikkiterapian puolta yksittäisillä luennoilla tai vastaavilla... aika mielenkiintoinen ala sekin, kyllä mä uskon, että musiikilla on terapeuttista voimaa.
Luin muuten eilen loppuun filosofi Lauri Rauhalan kirjan "Ihmisen ainutlaatuisuus". Siinä oli aivan järjetöntä propagandaa "metelimusiikkia" kohtaan - ihminen ei tule Rauhalan mukaan koskaan rauhoittumaan luonnollisella tavalla eikä löytämään elämäänsä tietä (joka tulee hänen mielestään meditaatiolla), jos jatkuva meteli ja "metelimusiikki" (eli käsitti tässä merkityksessä ilmeisesti populaarimusiikin kokonaisuudessaan, en voi tosin olla varma... rytmimusiikkia silti) on ihmisen elämässä etusijalla. Ihmettelin tätä kovasti... itse olen saanut kyllä terapiaa ja lepoa myös hiljaisuudesta, mutta myös kuunnellen tätä metelimusiikkia, mikä ei muka olisi ihmiselle luonnollinen olotila.
Olen Rauhalan kanssa eri mieltä. Psykologiakin kertoo, että ihmisen mieleen rakentuvat skeemat ovat aina yksilöllisiä, ja tämä koskee myös musiikkia (skeema= vanha tietoaines, johon ihminen vertaa uutta tietoa ja sitten joko hyväksyy sen tai ei, tai pitää sitä uppo-outona, jolloin mieluummin torjuu tiedon huonona). Kun moni meistä on kasvanut rytmimusiikkiin ja löytänyt siitä tottuessaan voimavaroja, ei varmaankaan Rauhala ole sitä kuunnellut koskaan, eikä siksi voi ymmärtää, miksi esim. rock on jollekulle erittäin tärkeää. Sama juttu vanhemmillani: he eivät pysty kuuntelemaan YleXiä viittä minuuttia kauempaa, koska se on "metelimusiikkia". Ja kun amerikkalaissotilaat soittivat irakilaisvangeille kidutuskeinona Metallicaa, nämä eivät todellakaan kestäneet sitä, koska eivät olleet tottuneet koskaan vastaavaan.
Asiat ovat siis suhteellisia.
ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT! |  Wk
29.08.2003 10:58:01 | |
|
Sabbathin nimibiisistä tulee tosi synkät fiilikset, varsinki
jos on oikein semmonen 3Dsound-sydeemi käytössä...
Metallican Orionissa on kans siellä lopus vitun hienoja fiilistelykohtia...
Pikku-G:n musasta saa kans eräänlaisia fiiliksiä, iha joka kappaleesta...
Wk | |
Trio niskalaukaukseltahan noita mieliuvia herättäviä kappaleita löytyy.
Pari esimerkkiä:
Rajatonta rakkautta kuunnellessa tulee mieleen kuva miehestä joka kävelee mantteli päällä ja hakku kädessä lumihangessa (mistähän tämä johtuu?). Päämääränä hirttosilmukka.
Alavilla mailla on toinen. Tulee mieleen jonkillainen ryhmä ihmisiä kävelemässä oudossa laaksossa. Joku ohjaa heitä ja sanoo:
"täällä pahat teot
tiivistyvät kumpareiksi
vasemmalla voitte nähdä
pettymysten laakion"
Lumessakahlaajista tulee mieleen talvisodan aikainen kylä, jota pommitetaan ja ihmiset kahlaavat lumessa metsän reunaa kohti. Vihollinen tulee perässä ja tulittaa, kunnes erääseen pakenijaan osuu ja hän jää vuotamaan hankeen. Tämä kaikki tapahtuu siis yöllä, pakenijoiden selkään loimottaa hieman palavan kylän liekit.
Jos joku haluaa lyriikoita, niin menkää:
www.trioniskalaukaus.net | |
Näitä tarinoita olisi mielenkiintoista kuulla lisää joten siksi nostoa näinkin vanhaan aiheeseen.
Itsellä kun pää tuottaa niin paljon mielikuvia lähes kaikista kappaleista mitä kuuntelee. Joskus ajatellut, että onko tämä joku positiivinen mielenhäiriö, mutta löytyyhän niitä kohtalotovereita.
Esimerkinä tänään kun kuuntelin pitkästä aikaa Alphavillen Forever youngia. Mieleeni tulee aina hiekkaranta joko öinen ja pimeä tai sitten horisontissa laskee ilta-aurinko. Bändin laulaja kulkee pitkin rantaa biisi lauleskellen. Tämmöinen esimerkiksi. | |
Deathin cosmic sea-kappaleesta tullut joskus sellaisia vaikutelmia että leijuu niinku jonkin tähtisumun keskellä tai jotain. | Mho
26.03.2018 21:24:28 | |
|
Mä nollaan välillä rankan duunipäivän jälkeen Pink Floydin Animals levyllä.
Valot pois ja sängylle kuuntelee kuulokkeilla. Siinä lähtee nopeesti toisiin sfääreihin, vaikee kuvailla minne mutta mulla toimii.. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
