Yleistä keskustelua musiikista ›

Haluaisin saada aikaiseksi jonkinlaisen keskustelun mihin saisi kaikki muusikot, musiikin tekijät, säveltäjät, sanoittajat, laulajat tai studiovelhot osallistua.
 
Mielestäni kaikilla artisteilla on nykyään joku narsismi kompleksi joka harvoin perustuu totuuteen tai siihen totuudenmukaiseen kuvaan omasta tekemisestä, joka on oikeasti hyvä / hyvää. Ajattelen tässä että objektiivinen validointi olisi tärkeässä roolissa logiikan suunnasta tätä tarkastellessa.
 
Jos menään suosittuihin pop-artisteihin. Hyvä ja suosittuhan ei aina kulje käsi kädessä, mutta keskusteluun pitäisi aina päästä vaikka artistit olisivatkin eri suosio-tasolla. Jotenkinhan se paikka sielä hierarkiassa on otettava. Eli sitten miettii sitä että kuka triggeröityy nyt mistäkin. Kiivetessä kun pakko tehdä siirtoja joista joku tykkää ja toinen ei. Siitähän se johtuu usein, että artistit ja polarisoivat sielut jakaa mielipiteitä. Eihän se yksi ja sama artisti oikeastaan ikinä ole kaikkien suosikki artisti.
 
Tuossa videossa yritän tätä justiin vähän hahmotella. Samalla puidaan vähän sitä että mikä on oikeastaan jonkun asian arvo.. Että siinä helposti mennään semmoisen näennäisen vääntelyn asteelle.
 
https://youtu.be/Ly6eARLNTnY?si=gTRUfxe5NWllijcD
-------------------------
Hei olen lukuisia kertoja kansainvälisestikkin palkittu tuottaja nimeltäni Markus "Edizon" Helenius. tuoreimpana isompana voittona tuli Kulttuuripalkinto. Olen yrittänyt tehdä paljon musiikkia ja usein kun teenkin jonkun työn ja vain kun lähetänkin sen johonkin kilpailuun tms. niin tekemisen laatu on sitä riittävää tasoa siihen, että lähestulkoon joka kerta sieltä tulee jonkunsorttinen palkinto. Mikä tietysti omassa mielessäni validoi sitä tekemisen arvoa. Isoimpia palkintoja ovat olleet n. 2000€ palkinto John Lennon biisikirjoituskilpailusta (JLSC).
 
Oma henkilökohtainen mielipide tällaisella 2000 biisin studiotuotannon tuottaman koemuksen ja sitä kautta sen kehittyneen hyvän maun kautta, jotenkin vedän aika jyrkästi nykyään sellaisen johtopäätöksen, että ihan kaikki musiikkialaan liittyvä on täysin korruptoitunutta. On raju väite ja sikäli myös toivoisin, että se ei olisi totta.
 
Itselläni on nämä palkinnot jotka listattu siihen sivun yläreunaan:
https://Edizonstudio.com/
 
Välillä näkee tästä ihan painajaisiakin. Sillä se tuntuu jotenkin pöyristyttävältä. Tarkoitan siis sitä juuri, että saattaa nähdä lehdessä jotenkin randomilla jonkin uutisjutun jostain uudesta artistista, jolta tuli ensimmäinen sinkku. Itselläni n. 80 virallista julkaisua Spotifyssa. YleX on soittanut ja olen voittanut remix kilpailun, joten miksauksen taso riittää. Olen myös ammatiltani tietysti tuottaja.
 
Pointti: Minulla ei ole yhtäkään lehtien kirjoittamaa uutisjuttua. Mikä on uutiskynnyksen ylittävä juttu edes? Miksi aloittelija artistin ensimmäinen surkea (jopa pahimmillaan) biisi, joka ei koskaan tule saavuttamaan mitään suosiota sen kynnyksen ylittää, mutta ei lukuisia kertoja palkitun konkarin tuotanto? Taisi paikallislehti kirjoittaa, mutta se on pientä kun aletaan vertaamaan esim. Aamulehteen, Turun Sanomiin, Helsingin Sanomiin... jne
 
Tavallaan nämä ja moni muukin asia alalta suuresti ihmetyttää. Se on jopa itsessäni aiheuttanut sellaisen reaktion, etten arvosta esim Emma palkontoa enää lainkaan. Se on vähän kuin käyettyä vessapaperia itselleni. Kun tajuaa että se perustuu siihen korruptioon ja suhteisiin. Tai johonkin muuhun mihin sen ei koskaan olisi pitänyt edes perustua. Ei siihen joka on objektiivisesti parempi. Se on vaan väärin minusta. Kehitystä pitäisi mitata kehityksessä ja siinä mikä oli tällä kertaa parempaa kuin viimeksi?
 
Tällähetkellä tienaan tosi hyvin kyllä esim. Content ID puolella. Sielä tulot on itselläni 100X perus striimeihin verrattuna. Minulla on yli 500 biisiä Content ID rekisterissä ja on useita tuhansia videoita, jotka ovat käyttäneet musiikkiani. Että eihän se minun ns. "pelaaminen" ole koskaan loppunut, että tätä korrutiota, joka on totta jäisin suremaan, mutta jokatapauksessa haluan realisoida sen olemassaoloa. Monella tasolla intohimostahan tätä tekee, mutta haluaisi sillä olevan se oikea merkitys varsinkin kun tehdään tämmöisiä kiinan muurin rakennukseen vertailukelpoisia työrupeamia, jotka päättyy tajunnan menetykseen haha...
 
yt. Edizon, pitäkää huolta itsestänne kaikenkarvaiset rokkarit
 
ps. Toivottavasti saadaan keskustelua aikaan. Ehkä jollain on joku kokeneempi oivallus tai tapa ajatella tätä. Kaikkihan tässä enemmän tai vähemmän kehittyneitä muusikoita ollaan!

"Hei. Minä olen palkittu ja hyvä. Palkinto meni oikeaan osoitteeseen. Palkinto xxxx meni minulta ohi. Tähän on syynä korruptio. Kaikki artistit ovat narsistisia paskoja (paitsi minä). Osaan sanat "objektiivinen" ja "validointi", mutta en osaa muuten oikein kirjoittaa hyvin."
 
*hymiö*

Soitot ja laulut.

Tbh en ole ikinä kuullutkaan sinusta ja pyörinyt alalla noin 11 vuotta. Viestit hieman erilaista kuvaa, mitä totuus taas tarjoaa. 734 kuukausittaista Spotify kuuntelijaa ei kuitenkaan ole ihan ennen kuulumatonta.
 
Musiikkiala toimii nykyään siten, että jollakin laulajalla on joko biisejä tai tahtoa laulaa muiden biisejä. Yhtälöön lisätään joku tuottaja, jolla on kilometrejä takanaan ja sitten tämän jälkeen näitä biisejä soitetaan levy-yhtiöissä. Lafkassa mietitään, että onko artistilla sanottavaa, joka koskettaisi mahdollisimman suurta otantaa rajatusta yleisöstä.
 
Sitten jos lafka on sitä mieltä, että homma toimii, niin julkaistaan sinkku. Tätä esitellään radiopromoissa ja radioiden musiikkipäälliköt miettivät ja testaavat, että resonoiko tarina ja biisi kuuntelijoissa. Yleensä ei. Mikäli soppari on mallia 3 x sinkkua ja optio, niin näitä sinkkuja kokeillaan kolme kertaa. Mikäli ei vieläkään resonoi, niin sitten voidaan kokeilla optiota tai sitten kenties pudottaa artisti kelkasta.
 
Koska musiikkia kulutetaan lähinnä Spotifyssa tai pääosin tiktokissa, niin pelistä on tullut raaempaa. Mikäli tämä on yleensäkään mahdollista siis. 11 vuotta sitten peli oli jo valmiiksi raakaa, mutta vuonna 2025 vieläkin raaempaa. 30 sekunnin klippi tiktokissa voi nostattaa artistin Suomen top-50 listalle, mutta voi myös olla, että ei nosta.
 
Summa summarum. Ala on ihan saatanan kilpailtu ja keski-ikäisten äijien on turha haaveilla, että saisivat sitä YleX soittoa. Rokkihumppaa voi soittaa omaksi ilokseen, koska nuorisolaisia ei todellakaan kiinnosta kuunnella musiikkia, jonka syntyhistoria ulottuu 50-luvulle. Ne kitarat ovat kivoja mausteita nykytuotantoihin, mutta kitarasoolot ja vastaavat mainstream musiikissa ovat olleet väsyneitä pian parikymmentä vuotta.
 
Ennen kuin joku inisee, että metallimusiikissa kitara on yhä kuningas, niin katsokaas metallimusadiggareiden keski-ikää.

emukka:
Ennen kuin joku inisee, että metallimusiikissa kitara on yhä kuningas, niin katsokaas metallimusadiggareiden keski-ikää.
 
suositus että menet katsomaan vaikka Tuskaa tänä päivänä, siellä on valtayleisö tippunu pikkuhiljaa sinne 20-30v ikähaarukkaan, samoin bändit jotka siellä esiintyy ovat nykysellään tuoreita ja nuoria soittajia, rock ja metalli musiikki voi vallan hyvin, paljon paljon terveemmin kuin nää tiktokyoutubespotify ns artistit

phiit: suositus että menet katsomaan vaikka Tuskaa tänä päivänä, siellä on valtayleisö tippunu pikkuhiljaa sinne 20-30v ikähaarukkaan, samoin bändit jotka siellä esiintyy ovat nykysellään tuoreita ja nuoria soittajia, rock ja metalli musiikki voi vallan hyvin, paljon paljon terveemmin kuin nää tiktokyoutubespotify ns artistit
 
Tuska nähty, koettu ja käyty. Eiköhän se ikähaarukka ole sielläkin 40-50v tasolla. Muutama paikalle eksynyt junnu katsomassa Lorna Shorea (joka ei myöskään varsinainen nuoriso-orkesteri enää ole).

emukka: Tuska nähty, koettu ja käyty. Eiköhän se ikähaarukka ole sielläkin 40-50v tasolla. Muutama paikalle eksynyt junnu katsomassa Lorna Shorea (joka ei myöskään varsinainen nuoriso-orkesteri enää ole).
 
googlasin, Lorna Shore oli viimeks 2023 ja kävijöitä 21000 aika heikkoja nää sun mutuilut kyllä valitettavasti on.

phiit: googlasin, Lorna Shore oli viimeks 2023 ja kävijöitä 21000 aika heikkoja nää sun mutuilut kyllä valitettavasti on.
 
Toisesta langasta tuttuhan se siellä :D Onko Metallica edelleen kovaa nuorisomusaa?

emukka: Toisesta langasta tuttuhan se siellä :D Onko Metallica edelleen kovaa nuorisomusaa?
 
Taitaa mennä ihan läpi ikähaarukan.. ainaki yleisöä oli sieltä 10-70v väliltä stadikka täynnä 2:lla loppuunmyydyllä keikalla ja muutenkin vetivät fanikunnalle koko viikon oheistoimintaa ja popup kauppaa täällä niinkuin muissaki kohteissa.
 
Rock ja metallimusiikki voi onneksi hyvin edelleen.

Tulitte sitten tännekin kinastelemaan.

Epämuusikko: Tulitte sitten tännekin kinastelemaan.
 
Ei, kyllä tää käsien läpsyttely saa jäädä tähän, joteki vaan hellyytäviä näkemyksiä tuolla mutta jokainen kulkee omia polkujaan.

Valtavirran osalta toimii niin, että tekeminen joko kiinnostaa kuulijoita hyvin tai ei.
 
Syvällisemmin homma toimii kun musiikki kestää ajan hammasta.
 
Nyt kun tulee soitettua muutakin kuin rokkia ja poppia, keikkaa pukkaa kohtuudella. Rokin kovin aika oli mielestäni 60- ja 70-luvun vaihde.

Niin mikä totuus? / Totuudenmukainen kuva omasta tekemisestä? Ja mihin sitä tarvitsee?

Epämuusikko: Tulitte sitten tännekin kinastelemaan.
 
https://memepediadankmemes.fandom.c … Old_Man_Yells_at_Cloud?file=297.jpg

Kannattaa suunnata suoraan ulkomaille. Siellä sentään kuunnellaan ensin biisi ja sitten mietitään onko siinä potentiaalia.
 
Suomen musabisneksessä tärkeintä on se, että tuntee oikeat ihmiset. Biisi kuunnellaan, jos aikaa jää.

Hargon: Kannattaa suunnata suoraan ulkomaille. Siellä sentään kuunnellaan ensin biisi ja sitten mietitään onko siinä potentiaalia.
 
Suomen musabisneksessä tärkeintä on se, että tuntee oikeat ihmiset. Biisi kuunnellaan, jos aikaa jää.
 
Niin onko siinä spotifyssa jotku valtiorajat, että jos uploadaa biisin esim. ruotsin puolelta niin jengi ottaa sen kökköbiisin muiden miljardien vastaavien seasta tosissaan
 
Vai ihan vanhankunnon levy-yhtiöitä, joihin voi kävellä sisään ja paiskata poltetun cd:n yhteystietojen kera pomon käteen?

McLeach: Niin onko siinä spotifyssa jotku valtiorajat, että jos uploadaa biisin esim. ruotsin puolelta niin jengi ottaa sen kökköbiisin muiden miljardien vastaavien seasta tosissaan
 
Vai ihan vanhankunnon levy-yhtiöitä, joihin voi kävellä sisään ja paiskata poltetun cd:n yhteystietojen kera pomon käteen?
 
En nyt tarkoittanut mitään Spotifyä, vaan bisnestä yleisemmin. Esim. lisensointipuolta. Ulkomailla ovat avautuvat hyvällä biisillä, Suomessa suhteilla.

Siltä tuntuu että näin se toimii joo. Vaikka en asiasta mitään tiedä koska en ole "sisäpiirissä", mutta mitä nyt on kuullut itse musa- ym. taidebisneksen toiminnasta, niin se on täysin tuurista kiinni ilman valmiita kunnon kontakteja. Vuosien kovalla työllä ja kymppitonneittain uhratulla omalla rahalla ei yksin pääse mihinkään, vaikka kuinka nykystandardien mukaan täydellistä tuotantoa tekisi. Näitä tapauksia tiedän ainakin pari. Ja voin vain ihmetellä joidenkin ihmisten tarvetta päästä sinne.. "piireihin"? Joku ruusuinen mielikuva kai kuuluisuudesta. Tai haaveet isoista rahoista tekemällä sitä mistä jo valmiiksi tykkää?
 
Toki jos olet nuori tyttö, niin senkun marssit sikariportaaseen ja olet tarpeeksi kiva johtajasedille, niin eiköhän ura siitä urkene. Taannoinen Baltzarin keissi osoitti että näin se vielä nykypäivänäkin ainakin teatterimaailmassa menee. Vaikka tuomiota ei tullutkaan (yllätys).
 
Muistan joskus kuulleeni lost societyn haastattelun jossa bändin laulaja kertoi, kuinka levylafka bongasi heidät jostain nuorten bändikilpailusta ja eteen lätkäistiin kylmiltään sopimus joka velvoittaa kaikkeen mitä yhtiö keksii. Määräämättömän määrän ulkomaankiertueineen kaikkineen. Heistä oltiin heti leipomassa tuottoisaa sampoa, kun lahjakkuus huomattiin.
Ja tyypit oli silloin... 17v jos oikein muistan? Ei varmaan ollut yhtiön toiveissa höynäyttää nuoria muusikoita. Ja mitä luulette kuinka käy, jos tuollaisen tilaisuuden iskiessä rupeatkin neuvottelemaan sulle sopivaa diiliä? Luulen että näet puvuntakin selkämyksen loittonevan kohti seuraavaa helppoa saalista aika äkkiä.

MindTravel: Siltä tuntuu että näin se toimii joo. Vaikka en asiasta mitään tiedä koska en ole "sisäpiirissä", mutta mitä nyt on kuullut itse musa- ym. taidebisneksen toiminnasta, niin se on täysin tuurista kiinni ilman valmiita kunnon kontakteja. Vuosien kovalla työllä ja kymppitonneittain uhratulla omalla rahalla ei yksin pääse mihinkään, vaikka kuinka nykystandardien mukaan täydellistä tuotantoa tekisi. Näitä tapauksia tiedän ainakin pari. Ja voin vain ihmetellä joidenkin ihmisten tarvetta päästä sinne.. "piireihin"? Joku ruusuinen mielikuva kai kuuluisuudesta. Tai haaveet isoista rahoista tekemällä sitä mistä jo valmiiksi tykkää?
 
Toki jos olet nuori tyttö, niin senkun marssit sikariportaaseen ja olet tarpeeksi kiva johtajasedille, niin eiköhän ura siitä urkene. Taannoinen Baltzarin keissi osoitti että näin se vielä nykypäivänäkin ainakin teatterimaailmassa menee. Vaikka tuomiota ei tullutkaan (yllätys).
 
Muistan joskus kuulleeni lost societyn haastattelun jossa bändin laulaja kertoi, kuinka levylafka bongasi heidät jostain nuorten bändikilpailusta ja eteen lätkäistiin kylmiltään sopimus joka velvoittaa kaikkeen mitä yhtiö keksii. Määräämättömän määrän ulkomaankiertueineen kaikkineen. Heistä oltiin heti leipomassa tuottoisaa sampoa, kun lahjakkuus huomattiin.
Ja tyypit oli silloin... 17v jos oikein muistan? Ei varmaan ollut yhtiön toiveissa höynäyttää nuoria muusikoita. Ja mitä luulette kuinka käy, jos tuollaisen tilaisuuden iskiessä rupeatkin neuvottelemaan sulle sopivaa diiliä? Luulen että näet puvuntakin selkämyksen loittonevan kohti seuraavaa helppoa saalista aika äkkiä.
 
Varmaan jotenkin näin. Mutta ihme vinkumista aina näistä rahahommista. Jos itse haluaa laittaa kansainvälisen levy-yhtiön pystyyn älyttömillä pr- ja markkinointikuluilla niin siitä vaan. Jos sen nyt kuitenkin joku toinen tekee niin sitten se on höynäyttämistä ja saalistamista. Se on kuule ihan vain liiketoimintaa. Kotikutoiset indie- ja puuhasteluyhtiöt on asia erikseen.

Mikä hinku teillä on valtavirtamusiikkibisnekseen, kun ette siitä tykkää?