Ei kai se omistusteksti ollut mutta tulee mieleen kun säveltäjä Ahti karjalainen oli v. 1978 julkaistuun säveltäjän itse johtaman Sääskisinfoniansa levyyn signeerannut oman nimensä ja toivottanut hyvää kesää ja hyviä hetkiä Sääski sinfoniansa parissa. Tykästyin siihen sitten lopulta Sibeliuksen sinfonioita enemmän vaikken ensikuulemalta oikein kyennyt edes hahmottamaan koko teosta ja sen kiehtovaa tematiikkaa luullen aluksi sitä jopa atonaaliseksi sinfoniaksi vaikka se sävelkieleltään lienee lähinnä vapaatonaalinen uusklassinen sinfonia säveltäjältä joka aloitti kansallisromantikkona ja postromantikkona mutta päätyi sitten uusklassikoksi.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa