Muusikoiden.net
26.10.2020
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kappaleiden perusrakenteesta
1 2
Jester46
12.11.2019 21:21:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

https://dimefield.neocities.org/zxxz/perusrakenne.png
 
Jos joku saa selvää tuosta kuvasta niin olisi kysymys..
Mistähän tämä kappaleiden yleinen (yleisin?) perusrakenne mahtaa juontaa juurensa? Onhan toki prechoruksia ja sooloja ja sellaisia mutta ihan tuo peruspilari.
Vai tietääköhän kukaan?
Minusta siinä ei ole oikein logiikkaa. Jotenkin epätasapainoinen.
Tajusikohan edes joku mitä tarkoitan. =)
 
GiovanniDiRondo
12.11.2019 23:46:35
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jester46: https://dimefield.neocities.org/zxxz/perusrakenne.png
 
Jos joku saa selvää tuosta kuvasta niin olisi kysymys..
Mistähän tämä kappaleiden yleinen (yleisin?) perusrakenne mahtaa juontaa juurensa? Onhan toki prechoruksia ja sooloja ja sellaisia mutta ihan tuo peruspilari.
Vai tietääköhän kukaan?
Minusta siinä ei ole oikein logiikkaa. Jotenkin epätasapainoinen.
Tajusikohan edes joku mitä tarkoitan. =)

 
Tällaiset asiat, kappaleen toimiva rakenne, näytelmän rakenne, kultainen leikkaus tai väriharmonia juontavat juurensa siitä, miten ihmisaivot käsittelevät havaintoja. Tässä on esittely, sitten tulee teema, vastateema, toistoa, sen jälkeen käänne, toistoa, loppu.
 
Se nyt vaan menee näin. Jos ei tulisi toistoa, ei käänteellä olisi tehoa, jos toistoa olisi lopussa liikaa, se olisi pitkästyttävää. Havainto on kiinnostava jonkin aikaa, sitten se menettää merkityksensä, ja tarvitaan uusi havainto.
 
Luo jännite, kasvata, palaa edelliseen, lisää jännitettä, pura, palaa, kasvata. Sellaista on dramaturgia, sommittelu.
 
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa
Jester46
13.11.2019 00:31:59 (muokattu 13.11.2019 00:33:58)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Tällaiset asiat, kappaleen toimiva rakenne, näytelmän rakenne, kultainen leikkaus tai väriharmonia juontavat juurensa siitä, miten ihmisaivot käsittelevät havaintoja. Tässä on esittely, sitten tulee teema, vastateema, toistoa, sen jälkeen käänne, toistoa, loppu.
 
Se nyt vaan menee näin. Jos ei tulisi toistoa, ei käänteellä olisi tehoa, jos toistoa olisi lopussa liikaa, se olisi pitkästyttävää. Havainto on kiinnostava jonkin aikaa, sitten se menettää merkityksensä, ja tarvitaan uusi havainto.
 
Luo jännite, kasvata, palaa edelliseen, lisää jännitettä, pura, palaa, kasvata. Sellaista on dramaturgia, sommittelu.

 
Erittäin hyvin sanottu. :)
 
Olenkohan olevinaan liian looginen kun tuo muka jotenkin häiritsee.
 
Esimerkiksi Panteran kappaleessa Mouth For War on mielenkiintoinen rakenne:
intro
säkeistö
kertosäe
säkeistö
kertosäe
kitarasoolo
bridge
outro
 
Jotenkin tuossa on minun pienille aivoille enemmän järkeä. :)
 
nahkalipsi
13.11.2019 09:07:57 (muokattu 13.11.2019 09:12:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jester46: https://dimefield.neocities.org/zxxz/perusrakenne.png
Minusta siinä ei ole oikein logiikkaa. Jotenkin epätasapainoinen.

 
Mun mielestä toi on hyvinkin looginen ja selkeä.
 
Jos nyt kelaan mitä tahansa rokki/metallibiisiä:
 
Intro - Biisin main riff joka on tajuttoman kova
Säkeistö - Kerrotaan kuinka olet pikkupoika joka pitää meteliä
Kertsi - Tarttuva kertsi ja jengi on pähkinöissään
Säkeistö - Kerrotaan kuinka olet nuori poika, kova poika
Kertsi - Taas mennään ja fiilis katossa
Bridge - Muuten menisi toistoksi, kehitetään joku junttakohta ja siihen perään vähän kitarasooloa.
Säkeistö - Rauhotutaan taas vähän. Nyt oletkin vanha ja köyhä mies
Kertsi - Hommaa maaliin kovalla huudolla. Tosityypit vetäsee tuplakertsin ja jälkimmäisen tietty sävelaskeleen ylempää jolloin fiilis vielä kasvaa loppua kohti
Outro - Joku naseva lopetus. Feidaukset on meh, tykitystä loppuun niin jengille jää biisistä "huh huh" -fiilis ja pakko laittaa uudestaan soimaan.
 
Temmosta riippuen biisin mitaksi tulee radioystävällinen 3:30 ja suoraan studiosta ostamaan sontikat koko jengille kun alkaa piparia ja rahaa sataa naamaan.
Ensimmäisen kertsin ja toisen säkeistön väliin vielä intro-riffiä puolikas niin ai ai kyllä toimii.
 
Tällainen on mun mieleen hyvä perusrakenne tarinan kerronnalle ja tosta on kuuntelijan helppo ottaa kiinni.
Sitten kun mennään progeosastolle niin biisin "opetteluun" menee kauemmin aikaa.
Selkeys on tyhmälle ja perusjuntille hyve.
 
Näin mä asian nään mutta olenkin perusjuntti
 
Yai Yo-kaista ragastaa
sub zero
15.11.2019 16:14:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nahkalipsi: Selkeys on tyhmälle ja perusjuntille hyve.
 
Kannattaa vielä huutaa ne kappaleen osien vaihtumiset siihen, kuten James Brown, ettei varmasti keneltäkään mene ohi.
 
shuffle
15.11.2019 20:14:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kai se jostain jeesuksen aikaisesta tarinan rakenteen kaavasta tulee, ehkä.
Itse on tullut kuunneltua monia biisejä joissa soolo tai bridge tulee ekan kertsin jälkeen. Sit yleensä tulee toinen kertsi sen soolon jälkeen, ja sit se toinen A-osa.
 
Ei ole olemassa "nostatusta", se on B-osa!:) Jumputin aina myös usein, että tunkekaa sen HOO ahteriinne, se on B-sointu!:) Jos joku vinkui vastaan, niin aloitin esitelmän sillä, että meneekö aakkoset muka A-H-C-D?:)
 
No niin.
 
Funkånaut
15.11.2019 20:16:56
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

B-osa on jatsissa, jos biisin rakenne on 32-tahtisen kierron rakenne on AABA.
 
"If you ain't happy, you ain't listening to enough Coltrane."
vanha_pieru
15.11.2019 22:13:12 (muokattu 15.11.2019 22:19:50)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

shuffle: Kai se jostain jeesuksen aikaisesta tarinan rakenteen kaavasta tulee, ehkä.
 
Niin voisi luulla, mutta ei tule. Tiettävästi varhaisin tarinan kaava esitetään Aristoteleen Runousopissa, joka on Jeesustakin vanhempaa läppää, noin 2350 vuoden takaa. Nimestään huolimatta teos ei käsittele runoutta, vaan draamaa, sen aikaisia kreikkalaisia tragedioita (komedioita käsittelevä teos, jos sellainen koskaan oli, ei ole säilynyt). Aristoteelisen dramaturgian kaava on aivan erilainen kuin tämän ketjun alussa esitetty tyypillisen pop-kappaleen rakenne. Yhtymäkohtaa dramaturgiaan voi toki halutessaan nähdä jännitteen käsitteen kautta, kuten GiovanniDiRondo yllä oivaltavasti selvitti.
Mun mielestä kaava
 
into
A (säkeistö)
B (kerto)
A
B
C (bridge)
A
B
outro
 
toimii hyvin ennen kaikkea siksi, että siinä on sopivassa suhteessa toistoa ja vaihtelua. Siinähän sekä säkeistöt ja kertosäkeet toistuvat, mutta vuorotellen. Lisäksi intro ja outro (joissa yleensä on jotain joko A- tai B-osasta muistuttavaa) sekä bridge tuovat lisää vaihtelua. Instrumentaaliset introt, outrot, kitarasoolot yms. myös estävät sen, että biisit olisi laulettu "liian täyteen". Pop-kappaleissa toisto helpottaa omaksumista, mutta samalla pitäisi välttää liikaa jankkaamista, joten tuo ylläoleva tavallinen rakenne on hyvä, mielihyvää tuottava ratkaisu tähän ristiriitaan.
Totta kai musiikkia, myös populaarimusiikkia, voi tehdä hyvin erilaisillakin rakenteilla kuin tuolla aloitusviestiin liitetyllä. Esimerkiksi progessa tämä kappalerakenteiden monimutkaistaminen on toisinaan melkeinpä itsetarkoitus.
Kiinnostava kysymys, Jester! Innostuin oikein.
 
sub zero
15.11.2019 22:38:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko suurimmassa osassa pop-kappaleita edes bridgeä? Minusta tuntuu, että enempi A- ja B-osien vuorottelua lähinnä
 
Unmasked
17.11.2019 15:57:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Onko suurimmassa osassa pop-kappaleita edes bridgeä? Minusta tuntuu, että enempi A- ja B-osien vuorottelua lähinnä
 
Itse taas havainnut radioita kuunnellessa että suomalaisissa poppibiiseissä useinkin on joku c-osa ennen vikaa kertsiä ja se on paras juttu biisissä. Ellinooran biiseissä voisi toistaa ko. osan vaikka sata kertaa ja kuulostaisi silti aina yhtä hienolta.
 
randombass
17.11.2019 16:20:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kannattaa myös huomioida kertosäkeen ja kertosäkeistön ero. Esim. Final Countdown-kappaleessa on kertosäe. Kertosäkeistö taitaa olla kuitenkin huomattavasti yleisempi ilmiö.
 
sub zero
18.11.2019 00:23:32 (muokattu 18.11.2019 00:24:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Robert Johnsonin blues-kappaleissa (esim. "Kind Hearted Woman Blues" ja "Stones in my Passway") oli vielä usein bridge-vaihe normaalin blues-kierron lisäksi. Mihinköhän se katosi sieltä.
 
GiovanniDiRondo
19.11.2019 18:14:50
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

randombass: Kannattaa myös huomioida kertosäkeen ja kertosäkeistön ero. Esim. Final Countdown-kappaleessa on kertosäe. Kertosäkeistö taitaa olla kuitenkin huomattavasti yleisempi ilmiö.
 
Hyvä huomio. Toisaalta kertosäe-sanaa käytetään usein tarkoittamaan juurikin sitä koko toistuvaa säkeistöä. Valitettavan huono käytäntö ja siis hämäävä.
 
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa
Epämuusikko
20.11.2019 08:03:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Robert Johnsonin blues-kappaleissa (esim. "Kind Hearted Woman Blues" ja "Stones in my Passway") oli vielä usein bridge-vaihe normaalin blues-kierron lisäksi. Mihinköhän se katosi sieltä.
 
Onhan "blues with a bridgejä" maailman sivu.
 
Hyvä keskustelu, arvostan.
 
So smooth you can hear the beard.
sub zero
21.11.2019 09:23:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Epämuusikko: Onhan "blues with a bridgejä" maailman sivu.
 
No kai nyt yksi esimerkki olisi löytynyt sitten... (sähköisen bluesin aikakaudelta)
 
Epämuusikko
22.11.2019 03:21:44 (muokattu 22.11.2019 03:26:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: No kai nyt yksi esimerkki olisi löytynyt sitten... (sähköisen bluesin aikakaudelta)
 
oisko vaikka I just want to make love to you, I feel good ja Watching the river flow. John Coltranen Locomotion tulee mieleen jazzimmalta puolelta.
 
Ei nuo blues-blueseja ole, mutta rakenteena sen sorttista.
 
Mitä tulee bridgen katoamiseen, niin ammoisina aikoina nauhoitettuja artisteja patistettiin korostamaan bluesimpaa materiaaliaan, koska levypomot näin halusivat. Ehkä jo tuolloin tapahtui jonkinlaista tasapäistämistä. Tai sitten tapa vaan jäi vähemmälle.
 
(en tiedä, arvailen täältä unettomuuteni keskeltä. nuo varmaan tietää enemmän https://www.thegearpage.net/board/i … p?threads/other-blues-forms.686174/ )
 
So smooth you can hear the beard.
GiovanniDiRondo
22.11.2019 06:50:41
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Perusrakenne" voi olla myös jollakin tavalla hyvin hienovarainen. Jos nyt ajatellaan kevyttä musiikkia, niin dynamiikka syntyy sovituksen, soittajien ja laulajan toiminnan kautta sekä tallennetussa musiikissa jopa äänityksessä ja miksauksessa. Dynaamisen kaaren luonti ei siis ole yksistään biisintekijän vastuulla. Voi olla että biisissä toistetaan vain yhtä säkeistöä, mutta siinä voi silti olla tässä mielessä rikas rakenne.
 
Joskus nykymusiikissa kuulostaa siltä (ja näin asia taitaa ollakin) että osista kopioidaan elementtejä toiseen samanlaiseen osaan, silloin tällainen nyanssien kautta kehittely jää musiikista pois.
 
Kuunnelkaapa vaikka Beatlesin Night Before. https://open.spotify.com/track/5xcf … 3T8An9gjw?si=mx7sEU6vQI-OakkwBlYBFg
Olennainen osa esitystä on se miten rytmisoittimet, rummut perkussiot ja rytmikitara muuntelevat kuvioita, soiton draivia ja voimakkuutta, kuitenkin niin, että vaikka soitto kuulostaa innostuneelta, se ei lähde keulimaan kokonaisuuden kustannuksella.
 
Jos teos olisi rakennettu copy-pastella, niin se ei oikein toimisi.
 
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa
nahkalipsi
22.11.2019 08:39:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Voi olla että biisissä toistetaan vain yhtä säkeistöä, mutta siinä voi silti olla tässä mielessä rikas rakenne.
 
Erittäin hyvin sanottu siellä takana.
 
Heti tuli mieleen suomalaisen progressiivisen rokin lippulaiva lappeen Rannasta, eli Kotiteollisuus jonka massiiviinen äänitaideteos "Raudanlujat" on samaa riffiä koko biisin (pl. kertosäe). Mutta näillä hienovaraisilla nyansseilla on tästäkin saatu hyvin rikas rakenne.
 
Tästä aasinsiltana mainittakoon saman orkesterin Valtakunta -kappale joka perustuu yhteen säveleen mutta se rytmitys, ai ai kyllä kyllä!
 
Yai Yo-kaista ragastaa
m.savis
30.11.2019 17:31:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi
 
Miten muodostuu musikissa ns. jänniteen purkautuminen?
Mikä on se tekijä joka määrää asian?
 
Markku
 
Jester46
12.12.2019 02:13:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

m.savis: Moi
 
Miten muodostuu musikissa ns. jänniteen purkautuminen?
Mikä on se tekijä joka määrää asian?
 
Markku

 
Riippuu kenties siitä mitä tarkoitat jännitteellä.
Liekkö musiikissa yhtä tiettyä vastausta tuollaisiin kysymyksiin?
Musiikista nautiskelijoita kun on aikalailla paljon erilaisia.
Jokin toimii toiselle, joka toiselle ei? (olipas runollista)
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2020, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti