Yleistä keskustelua musiikista »

Aihe: Never gonna trust in Jokkantii again	1
jelousnou 21.10.2019 17:54:29
Onko iskelmämusiikki jossain vaiheessa saavuttamassa sen pisteen jossa kaikki on jo tehty. Miksi minulla koko ajan kaikenlaista musiikkia kuunnellessa tulee mieleen muita kappaleita, joista luulen sävelmän olevan lainattu ainakin osittain. tempoja ja sävellajeja voidaan vaihtaa ja laittaa joukkoon jotain ns. omaa mutta lainattua. No näinkin pienestä tämä tunne voi tulla, kun kuuntelin levyhyllystäni The Magic Lanterns yhtyeen älppäriä Shame shame ja kappaletta Never Gonna Trust My Heart Again, niin aloin mielessäni laulaa Erkki Liikasen Jokkantiita. Sanokaa nyt oikeat muusikot mulle kotimuusikolle, mikä minulla on päässä!
Zed 21.10.2019 20:13:14 (muokattu 21.10.2019 21:07:31)
jelousnou: Sanokaa nyt oikeat muusikot mulle kotimuusikolle, mikä minulla on päässä!   Lieneekö näkemykseni validi, sillä en ole ammatiltani muusikko, mutta siellä päässä lienee poikkeuksellinen assosiointikyky ja sangen vilkas mielikuvitus. Itse en ainakaan näistä kappaleista löydä suurempia yhtäläisyyksiä kuin vaikkapa Pepe & Paradisen Aamun ja Olavi Virran Hopeisen kuun väliltä. Tässä vielä linkit sekä The Magic Lanternsin että Liikasen kappaleisiin, niin saa itse kukin vertailla vaivatta:   https://www.youtube.com/watch?v=mAPmLoub0rA https://www.youtube.com/watch?v=sOtpwOlHfiU   33 miestä o istu sonnalla mutta! ,+ -haitaripartio
Lautuma 21.10.2019 21:01:31 (muokattu 21.10.2019 21:06:30)
jelousnou: Sanokaa nyt oikeat muusikot mulle kotimuusikolle, mikä minulla on päässä!   Olipa kerran ihminen, jonka sisällä kasvoi puu. Varpaankynsien alle jääneet siemenet, niistä siemenistä se alkoi. Se puu kasvatti juuret varpaisiin, kurotti vesansa jalkoja pitkin selkärankaa mukaillen ja rönsysi oksineen kylkiluiden välistä. Kun latva tökkäsi kallon kattoa, syntyi ajatus.   Se oli kuolleena syntynyt, sinä kesänä puu ei tehnyt vielä marjoja, mutta parissa vuodessa puu kasvatti latvaan tertun, joka sykki mehuineen terveyttä maailmaan. Siitä virisi niin monta ajatusta, niin hienoja ideoita, ettei kukaan ollut kuullut. Vaan valon vähetessä vaimeni vitamiinien vilske, terttu tummeni ja korvaan ryömi musta tilhi, joka juopui marjoista. Ihminen sairastui, alkoi kuunnella iskelmämusiikkia ja juoda käynyttä. Puu sisällä surkastui, menetti värinsä ja käpertyi itseensä ottaakseen vielä kerran otteen jostain.   Talvi jatkui loputtomana Yönä, Mamba myrkytti viimesetkin elävät solut mustalla liejullaan kun ikenensä irroitti. Keväällä rigor mortis, ruumis lautumilla leimattu. Korvasta valui mehua, jota luultiin vereksi, mutta se oli mehua. Mehussa oli homepilkkuja, sitä ei syönyt kevään ensimmäinen pienen pieni muurahainenkaan, vaikka nälkä oli valtavan valtava.   Siis puu, tai latva, latvassa terttu, se sinun päässäsi on. Emme voi kuin yrittää.   I'm sorry to differ with you sir, but you are the caretaker. You've always been the caretaker. I should know sir - I've always been here.
jelousnou 21.10.2019 23:25:29
Lautuma: Olipa kerran ihminen, jonka sisällä kasvoi puu. Varpaankynsien alle jääneet siemenet, niistä siemenistä se alkoi. Se puu kasvatti juuret varpaisiin, kurotti vesansa jalkoja pitkin selkärankaa mukaillen ja rönsysi oksineen kylkiluiden välistä. Kun latva tökkäsi kallon kattoa, syntyi ajatus.   Se oli kuolleena syntynyt, sinä kesänä puu ei tehnyt vielä marjoja, mutta parissa vuodessa puu kasvatti latvaan tertun, joka sykki mehuineen terveyttä maailmaan. Siitä virisi niin monta ajatusta, niin hienoja ideoita, ettei kukaan ollut kuullut. Vaan valon vähetessä vaimeni vitamiinien vilske, terttu tummeni ja korvaan ryömi musta tilhi, joka juopui marjoista. Ihminen sairastui, alkoi kuunnella iskelmämusiikkia ja juoda käynyttä. Puu sisällä surkastui, menetti värinsä ja käpertyi itseensä ottaakseen vielä kerran otteen jostain.   Talvi jatkui loputtomana Yönä, Mamba myrkytti viimesetkin elävät solut mustalla liejullaan kun ikenensä irroitti. Keväällä rigor mortis, ruumis lautumilla leimattu. Korvasta valui mehua, jota luultiin vereksi, mutta se oli mehua. Mehussa oli homepilkkuja, sitä ei syönyt kevään ensimmäinen pienen pieni muurahainenkaan, vaikka nälkä oli valtavan valtava.   Siis puu, tai latva, latvassa terttu, se sinun päässäsi on. Emme voi kuin yrittää.   Kiitos! En ole aikoihin nauranut näin paljon! Kirjailija-ainesta sinulla--
jelousnou 21.10.2019 23:39:59
Zed: Lieneekö näkemykseni validi, sillä en ole ammatiltani muusikko, mutta siellä päässä lienee poikkeuksellinen assosiointikyky ja sangen vilkas mielikuvitus. Itse en ainakaan näistä kappaleista löydä suurempia yhtäläisyyksiä kuin vaikkapa Pepe & Paradisen Aamun ja Olavi Virran Hopeisen kuun väliltä. Tässä vielä linkit sekä The Magic Lanternsin että Liikasen kappaleisiin, niin saa itse kukin vertailla vaivatta:   https://www.youtube.com/watch?v=mAPmLoub0rA https://www.youtube.com/watch?v=sOtpwOlHfiU   Juu ei se ollut sitten tuo :-) Missä lauletaan että ostit liput liikkuvin ja katsoit Marlon Brandoniin ja jätit miut ku rukkasen naulaan
jelousnou 22.10.2019 00:30:17
jelousnou: Juu ei se ollut sitten tuo :-) Missä lauletaan että ostit liput liikkuvin ja katsoit Marlon Brandoniin ja jätit miut ku rukkasen naulaan   Se olikin meiän Veera, mutta ei tämä nyt mainetta pelasta, ovat varmaan aika kaukana toisistaan, mutta rupesinhan vaa laulamaan...   https://www.youtube.com/watch?v=qfARGONr2go   https://www.youtube.com/watch?v=mAPmLoub0rA
jelousnou 22.10.2019 01:02:50
Lautuma: Olipa kerran ihminen, jonka sisällä kasvoi puu. Varpaankynsien alle jääneet siemenet, niistä siemenistä se alkoi. Se puu kasvatti juuret varpaisiin, kurotti vesansa jalkoja pitkin selkärankaa mukaillen ja rönsysi oksineen kylkiluiden välistä. Kun latva tökkäsi kallon kattoa, syntyi ajatus.   Se oli kuolleena syntynyt, sinä kesänä puu ei tehnyt vielä marjoja, mutta parissa vuodessa puu kasvatti latvaan tertun, joka sykki mehuineen terveyttä maailmaan. Siitä virisi niin monta ajatusta, niin hienoja ideoita, ettei kukaan ollut kuullut. Vaan valon vähetessä vaimeni vitamiinien vilske, terttu tummeni ja korvaan ryömi musta tilhi, joka juopui marjoista. Ihminen sairastui, alkoi kuunnella iskelmämusiikkia ja juoda käynyttä. Puu sisällä surkastui, menetti värinsä ja käpertyi itseensä ottaakseen vielä kerran otteen jostain.   Talvi jatkui loputtomana Yönä, Mamba myrkytti viimesetkin elävät solut mustalla liejullaan kun ikenensä irroitti. Keväällä rigor mortis, ruumis lautumilla leimattu. Korvasta valui mehua, jota luultiin vereksi, mutta se oli mehua. Mehussa oli homepilkkuja, sitä ei syönyt kevään ensimmäinen pienen pieni muurahainenkaan, vaikka nälkä oli valtavan valtava.   Siis puu, tai latva, latvassa terttu, se sinun päässäsi on. Emme voi kuin yrittää.   Add: And Lautuma, never forget to eat the yellow snow!
jelousnou 22.10.2019 01:14:13
jelousnou: Se olikin meiän Veera, mutta ei tämä nyt mainetta pelasta, ovat varmaan aika kaukana toisistaan, mutta rupesinhan vaa laulamaan...   https://www.youtube.com/watch?v=qfARGONr2go   https://www.youtube.com/watch?v=mAPmLoub0rA   Jos joku kuuntelee nyt Meiän Veeran ja ja Magic Lantersin biisin eikä huomaa mittään, riittävää yhteistä, niin ihmettelen. Suomessa tehtiin aikoinaan omiin nimiin paljon biiseja, joissa säve on lainattu ja sitten muuta poljentoa muunnelttin sen verran, että saatiin omiin nimiin.
Jäärä 22.10.2019 14:37:42 (muokattu 22.10.2019 14:40:17)
"Evakkoreki" on myös tuon englanninkielisen biisin säkeistön kanssa jonkin verran samanlainen.   Suomen Hiihtoliiton luvalla. Kaikki tekstissä mainitut henkilöt ovat fiktiivisiä ja kaikki yhtäläisyydet eläviin tai kuolleisiin henkilöihin ovat puhtaasti sattumanvaraisia. Laaditun tekstin valmistuksessa ei ole vahingoitettu eläimiä.
« edellinen sivu | seuraava sivu »	1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet « Haku tästä aiheesta / Haku « Säännöt «