| Aihe: Pop ja jazz konservatorio? | |
|---|
|
Moro,
sori jos tätä on kysytty jo aiemmin:
olen miettinyt Pop ja jazz konservatoriota opiskelupaikkana mielessä muusikon ammattitutkinto.
Soittelen skittaa, metalli-painotteista melodista musaa. Haluaisin mahdollisimman hyvää opetusta, kehittyä joka tavalla musiikillisesti. Esittäminen livenä, kehittyminen teknisesti, ilmaisun kehittäminen jne.
Mulla ei ole tuttuja jotka olisivat opiskelleet Pop ja jazz konservatoriossa, mutta on sellainen oma mielikuva, että tonne voisi yrittää pyrkiä.
En ole ihan aloittelija ja tajuan että tonne voi olla vaikea päästä, jos ei ole teknisesti kohtuutaitava from the get go.
Mielipiteitä siitä, olisiko pop ja jazz konservatorio hyvä mesta opiskella?
Jos teistä joku on opiskelullut siellä, miten koitte / koettu opetuksen? Muita kommentteja tähän liittyen?
Kiitos kovasti fiksuista vastauksista jo etukäteen.
--- sonja | |
peelotin777:Muita kommentteja tähän liittyen?
Kiitos kovasti fiksuista vastauksista jo etukäteen.
Olen harrastelija enkä ole käynyt mitään musiikkialan koulutusta, mutta ajattelin kommentoida kuitenkin jotain. Inhosin aikanaan koulussa musiikkitunteja, sillä niillä pakotettiin opettelemaan nuotteja ja pakotettiin laulamaan.
Kiinnostuin sähkökitarasta 17-vuotiaana ja yksi perusajatus oli, että en halua tehdä mitään ulkopuolelta annettua huonojen koulukokemusteni takia. Opettelin kuitenkin kirjoista omin päin nuotit, soinnut ja musiikin teoriaa. Tekniikkajutut opettelin lehdistä, kirjoista ja opetusvideoista VHS-nauhoilta. On tärkeää oppia oikeaoppinen soittotekniikka heti alusta asti. Tässä opetus on tärkeää, jotta ei kehity virheellisiä tapoja, sillä niistä on vaikeaa oppia pois. Kannattaa siis yrittää tehdä asiat oikein heti alusta pitäen.
Opettelin nimittäin alkuun omin päin melko virheellisen plektratekniikan ja kesti kuukausia oppia siitä pois.
Vaimoni kävi jonkun Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan musiikkikoulun ja valmistui sieltä muusikoksi. Hänelle tuo oppilaitos oli aika pakollinen juttu, sillä hän laulaa klassista laulua. Sen tekniikka on niin vaativaa opeteltavaa, että se vaatii vuosien työn ja opettajien ohjauksen. Itseoppineita klassisen puolen muusikoita ei taida juuri olla, mutta kevyen musiikin puolella voit pärjätä hyvin ilman koulujakin.
Oma perstuntumani on, että melkein kaikki omat idolini ovat enemmän tai vähemmän kouluja käymättömiä. Luovuutta ei mielestäni kovin helposti voida koulussa opettaa, en tiedä siihen mitään reseptiä. Toki voidaan opettaa säveltämisen teoreettiset taustat, mutta ei nekään ole kevyen puolella välttämättömiä tietää jos on itse luova, ja kuulee ja keksii asioita.
Koulun kautta voit tietysti saada sosiaalisia suhteita ja tutustua toisiin soittajiin, ja kehittyä sitäkin kautta. Oli miten oli, joillekin koulumainen oppiminen sopii, toisille ei.
Itse olen aina vihannut koulua aika paljon, joten olen mieluummin opetellut asioita itsenäisesti. Nykyään on netin kautta helppoa saada apua ja vihjeitä, joten yksin ei kuitenkaan tarvitse puurtaa kuten entisaikaan.
En siis osaa sanoa muuta kuin sen, että formaali koulutus ei ole kaikille välttämätöntä eli voit ihan hyvin tulla ammattilaiseksi ilman konservatoriotakin, mutta et saa virallista muusikon titteliä. Mutta en ole koskaan kuullut, että kukaan saisi levytyssopimuksen tai keikkoja koulutodistuksen perusteella. Kyllä jengi kuuntelee vain sitä musiikkia eikä välitä titteleistä.
Mutta valinta on oltava omasi, tähän kysymykseen ei ole yleistä oikeaa ja väärää vastausta olemassa. Se on siitä kiinni mikä kullekin sopii.
Computer got no soul | |
Laama666: Tässä opetus on tärkeää, jotta ei kehity virheellisiä tapoja, sillä niistä on vaikeaa oppia pois. Kannattaa siis yrittää tehdä asiat oikein heti alusta pitäen.
Luovuutta ei mielestäni kovin helposti voida koulussa opettaa, en tiedä siihen mitään reseptiä.
Koulun kautta voit tietysti saada sosiaalisia suhteita ja tutustua toisiin soittajiin, ja kehittyä sitäkin kautta. Oli miten oli, joillekin koulumainen oppiminen sopii, toisille ei.
Mutta en ole koskaan kuullut, että kukaan saisi levytyssopimuksen tai keikkoja koulutodistuksen perusteella. Kyllä jengi kuuntelee vain sitä musiikkia eikä välitä titteleistä.
Tässä tuli monta hyvää asiaa. Opettajasta on se etu, että kokenut on iso apu varsinkin alkutaivalta tasoittamaan.
Luovuus, niin, tästä voisi veistellä enemmänkin mutta sanotaan nyt vaikka niin, että hyvillä työkaluilla on paljon helpompi päästää oma luovuutensa lentoon. Koulumaisiksi työkaluiksi katson musiikin historian, teorian ja soiton opetuksen. Tapoja oppia näitä asioita on monia: toiset tarvitsevat koulumaista opetusta, toiset pystyvät kurinalaiseen työhön itsekin.
Sosiaaliset suhteet ovat monessa mielessä kiinnostavia, koska pelkästään yhtyesoittaminen vaatii jossain määrin suunniteltua yhteistä aikaa toisten kanssa. Samoin joku tuttu voi viedä musiikillista mielenkiintoa itselle aiemmin tuntemattomaan suuntaan. Itse pidän tätä tärkeänä kehityksen paikkana.
On merkittävä huomio, ettei tutkinnolla välttämättä saa mitään paikkaa. Haittaa siitä toki ei ole. Sibiksen parhaimmistostakin valitaan soittajat isoihin pändeihin koesoiton perusteella. Kerran pääsin näkemään tilanteen (no, kesti vuoden), kun koesoittoon päätyi kaksi kontran soittajaa. Molemmat olivat oikein todella hyviä. Mutta: sinfoniapändin soittajien mielestä kumpikaan ei istunut riviin ja paikka jäi täyttämättä. Hanskassa soittajilla oli historia, taidot, kokemusta ja tutkinto muttei sillä kertaa haluttua luonnetta. | |
Ihminen on myös mukavuudenhaluinen eläin. Tämä voi heijastua vääränlaisena tapana harjoitella asioita.
Eli omalla kohdallani huomasin sekä kilpatennikseksen että soiton treenauksessa, että minulla oli taipumus treenata liikaa niitä asioita, joita jo osasin aika hyvin. Eli on usein mukavampi tehdä sitä mikä sujuu kun pitäisi yrittää parantaa niitä asioita, joita EI vielä kunnolla osaa.
Jos osaa analysoida itse heikkoutensa ja kehittämistarpeet, ja tehdä töitä niidenkin eteen, niin ilman koulua treenaus ei ole ongelma. Mutta koulussa voi varmaan saada ulkopuolista palautetta siitä mitä pitäisi vielä kehittää.
Computer got no soul |  jannu
09.10.2017 15:27:44 (muokattu 09.10.2017 15:32:42) | |
|
Todistus ja tutkinto ovat kyllä hirvittävän kivoja, mutta mielestäni pitkälti vääriä ensisijaisia motiiveja opiskella. Konservatorion tai muun musiikkioppilaitoksen tarjoama oppi tuskin tekee kenellekään pahaa, ja räpeltäjien jauhama klassikkohöpöhöpö "teoria tappaa luovuuden" on aivan naurettavaa soopaa. Jos oma identiteetti, luovuus ja estetiikantaju eivät joko ole kehittyneet tai vaihtoehtoisesti eivät kestä tuhoutumatta ulkoisia ärsykkeitä, niin turha siitä on opiskelua syyttää.
Musiikkiala ja -teollisuus ovat paljon muutakin kuin pelkkä pop-jazz-maailma, pop-tähteys, levytyssopimukset ja suuren kansan suosio. Itsensä elättäminen on vaikeaa ja raha valuu pienissä puroissa, mutta kannattaa unohtaa kaikenlaiset karsinat, kiinnostua kaikesta ja tehdä sitä mikä tuntuu mielekkäältä, niin ehkä se oma juttu ja paikka pikkuhiljaa hahmottuu.
EDIT: Tuli taas vähän kiukkuista ja negatiivista tekstiä paikoin, pahoittelut. "You can't really be jealous of something you can't fathom." -Nigel Tufnel
Saatanan kojootti | |
En tiedä AP:n tasosta tai muustakaan, mutta kommentoin yleisesti.
Jos sisään pääset, siellähän pääsee/joutuu soittamaan sitten melkeinpä kaikenlaista kevyttä musiikkia, pelkällä metallilla ei pärjäile.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomessa koulutetaan aivan liikaa musiikkiammattilaisia - kaikille kun ei mitenkään riitä alalla tässä pienessä maassa töitä. Tai työ on niin tipoittaista, ettei sillä elä. Aika peruskeissihän on tehdä opettajan hommia "päätyönä" ja vaikkapa keikkailla ohessa.
Joka tapauksessa sanoisin, että kandeis unohtaa tuo muusikon tutkinto - ainoa järkevä tuolta on musiikkiopettajan tutkinto eli musiikkipedagogi. Tutkintohan ei myöskään koskaan takaa yhtään mitään työtilaisuuksia taidealalla.
Koulutus näissä kouluissa (Arabia, SibA) on kyllä niin monipuolista, ettei mitenkään voisi sanoa sitä hyödyttömäksi. Lisäksi toinen aivan -äärimmäisen- olennainen asia näissä isoissa kouluissa on tutustuminen toisiin muusikoihin. Tätä ei voi korostaa tarpeeksi, koska pitkälti noilla suhteilla voi myöhemmin (opiskelun aikanakin) päästä muusikon "työelämään" kiinni.
"Jos joku ei tule konserttiin siksi, että mä ajan BMW:llä, niin on varmaan parempikin pysyä poissa. -Samu Haber | |
lukethesis: Joka tapauksessa sanoisin, että kandeis unohtaa tuo muusikon tutkinto - ainoa järkevä tuolta on musiikkiopettajan tutkinto eli musiikkipedagogi. Tutkintohan ei myöskään koskaan takaa yhtään mitään työtilaisuuksia taidealalla.
Toisaalta muusikon tutkinto on vaan kahden-kolmen vuoden koulutus. Ehkä kannattaa unohtaa haaveet siitä, että sillä tutkinnolla saisi työllistettyä itsensä (etenkin metallimuusikkona), mutta voi se silti olla käymisen arvoista. Kannattaa vaan sen lisäksi miettiä myös joku toinen tutkinto, jolla pystyy itsensä elättämään. Ei se niin katastrofi ole, jos tekee useamman tutkinnon.
Tiedän monia, jotka ovat tehneet muusikon tutkinnon ja esimerkiksi samalla akateemisen tutkinnon tai jotka ovat muusikon tutkinnon jälkeen jatkaneet korkeakouluun jollekin musiikkialalle.
Pelko: https://www.facebook.com/pelkohelsinki/
https://soundcloud.com/pelko-264900760 |  Brownie
11.10.2017 09:38:35 (muokattu 11.10.2017 09:40:30) | |
|
Mä suoritin muusikon ammattitutkinnon pop & jazz-konservatoriossa vuosina 2007-2011. Basso oli pääinstrumentti ja sähkökitara toinen. Hain sinne ekan kerran 2006 syksyllä, en päässyt. Mutta 2007 pääsin. Piti ensin lähettää demo. Äänitin sen opiston studiolla Savonlinnassa. Opiskelin SKO.lla. Pääsykokeissa piti soittaa joku Bb-blues ja joku vapaavalintainen biisi. En muista yhtään mitä soitin. Kitaristeista on taatusti ylitarjontaa, basisteista pulaa. Siksi varmaan pääsinkin sinne, heh heh. En usko että tarvitsee teknisesti olla mikään virtuoosi, mutta nuotit pitäis osata ja ymmärtää teoriaakin. Koska ei musiikkia voi soittaa/tehdä kunnolla ilman teoriatietämystä. Ja tiedän mistä puhun, menin itse ''pää edellä puuhun''. Aloitin soittamaan kitaraa vasta 17 vuotiaana, bassoa vasta 20 vuotiaana. Sitä ennen olin soittanut vain rumpuja ja 5-kielistä kannelta. Ja nuotit opin vasta 22 vuotiaana Savonlinnan Kristillisen opiston musiikkilinjalla.
Tsemppiä! Aina kannattaa yrittää. | |
jannu: Todistus ja tutkinto ovat kyllä hirvittävän kivoja, mutta mielestäni pitkälti vääriä ensisijaisia motiiveja opiskella. Konservatorion tai muun musiikkioppilaitoksen tarjoama oppi tuskin tekee kenellekään pahaa, ja räpeltäjien jauhama klassikkohöpöhöpö "teoria tappaa luovuuden" on aivan naurettavaa soopaa. Jos oma identiteetti, luovuus ja estetiikantaju eivät joko ole kehittyneet tai vaihtoehtoisesti eivät kestä tuhoutumatta ulkoisia ärsykkeitä, niin turha siitä on opiskelua syyttää.
Jep. En ole kuullut koskaan muusikosta, joka katuisi teoriapuolen ja nuotinluvun opettelua. Tiedän tosin useammankin, joita harmittaa se, ettei ole niitä ottanut millään tasolla haltuun.
Esmes meikää, mutta sen takia silloin tällöin teoriaa ja nuottikirjoitusta opiskelenkin.
"72 naisen kansaa piti nsids sit ryypyn sa9" - haitaripartio | |
Eihän se teorian opiskelu kovin ''hauskaa'' ehkä ole, mutta se on vähän pakko, jos meinaa olla vähänkin vakavemmin otettava musikantti. | Laama666
14.10.2017 23:45:30 (muokattu 14.10.2017 23:58:43) | |
|
Eivät taida Paul McCartney, Jimi Hendrix ja Jeff Beck kovin paljon teoriapuolta tai nuotinlukua hanskata, mutta kohtuullisesti ovat pärjänneet. Tietenkään studiohommiin ei sitten voi mennä jos ei osaa soittaa suoraan lapuista ottoja sisään.
Itse olen kokenut musiikin teorian helpoksi kun ymmärsin aika omatoimisesti sen matemaattisen pohjan. Eli en ole mikään teorian vihaaja, mutta voi ilmankin tulla toimeen.
Koen muuten vaikeaksi rytmien lukemisen nuoteista käytännössä vaikka teorian tasolla tajuankin idean. Helpompaa minulle kun kuulee rytmit ja yrittää apinoida.
Mainitsenpa vielä yhden lukioaikaisen luokkakaverini. Soitteli jo 17-18 vuoden ikäisenä Rushin Geddy Leen bassojuttuja korvakuulolta. Ei tajunnut yhtään mitään teoriasta. Yritin joskus opettaa hänelle minkä nimisiä ääniä otelaudalla on, mutta ei hänelle ne jääneet päähän eikä hän niitä kokenut tarpeellisiksi. Oli hyvät korvat ja opetteli kuuntelemalla. En ole ollut yhteyksissä 25 vuoteen, mutta kaipa hänenkin taidoillaan olisi bassoa voinut ammatikseen soittaa. Ainakin hän teki isänsä tanssibändissä keikkaa jo silloin nuorena vaikka soittelikin ihan korvien ja vaistojen varassa täysin.
Computer got no soul |  öl m
15.10.2017 10:32:40 | |
|
Kannattaa pyrkiä, jos motivaatiota opiskeluun löytyy ja kiinnostusta tulla monipuoliseksi muusikoksi. Hyviä puolia:
- (toivottavasti) hyvät opettajat, joilta saa henkilökohtaista ohjausta kaikessa omaan instrumenttiin (ja muidenkin) liittyvissä kysymyksissä
- pääset (tai joudut) soittamaan kaikenlaisia genrejä, joita et koulun ulkopuolella välttämättä hoksaisi/jaksaisi edes kokeilla
- löydät kuin itsestään samanhenkisiä (ja erihenkisiäkin) soittokavereita
- työllistymisen kannalta ehkä tärkein: suhteita, suhteita, suhteita
Miltei kaikki edellä mainittu onnistuu myös koulujen ulkopuolella, mutta vaatii järjettömästi enemmän vaivaa.
"Voidaan varmaankin olla yhtä mieltä siitä, että te tarvitsette tällaisen laitteen." | |
Laama666:
Koen muuten vaikeaksi rytmien lukemisen nuoteista käytännössä vaikka teorian tasolla tajuankin idean. Helpompaa minulle kun kuulee rytmit ja yrittää apinoida.
Et ole varmaan kuitenkaan käytännössä riittävästi joutunut soittamaan nuoteista? En ole kummoinen muusikko, mutta lapsesta alkaen nuottitaitoisena pystyn kyllä kuulemaan päässäni, miten joku rytmi menee, kun vain näen sen nuotteina. | |
Euphonium: Et ole varmaan kuitenkaan käytännössä riittävästi joutunut soittamaan nuoteista? En ole kummoinen muusikko, mutta lapsesta alkaen nuottitaitoisena pystyn kyllä kuulemaan päässäni, miten joku rytmi menee, kun vain näen sen nuotteina.
Ehdottomasti en. Olen todella huono soittamaan mitään nuoteista. Osaan jonkin verran poimia melodioita korvakuulolta mikäli ne eivät ole hirvittävän nopeita tai ihan outoja.
Mutta älyllisellä tasolla ymmärrän mitä rytminotaatio tarkoittaa eli äänien ja taukojen kestot. Se ei vaan toimi käytännössä aivoissani, että siitä muodostuisi kuulokuva. Korkeudet sen sijaan on helppo yhdistää kitaran otelautaan tai basson otelautaan.
Mutta nykyään on ilmaisiakin tietokoneohjelmia, joihin voi syöttää nuotit ja kuulla miten homma menee.
Computer got no soul | |
Mutta nykyään on ilmaisiakin tietokoneohjelmia, joihin voi syöttää nuotit ja kuulla miten homma menee.
Niin tietysti, mutta itse olen old school-miehiä. Tarvitsen vain nuottikirjan, ja voin soittaa ne kappaleet siitä, vaikka en olisi niitä koskaan kuullutkaan. Vaikka eihän siitä silloin tulkintaan saa oikeata käsitystä, vaikka muuten periaatteessa menisikin oikein. Ja puhun nyt lähinnä klassisesta musiikista. Kyllähän klasarinuoteissa lukee tempot yms, mistä voi jo päätellä aika pitkälti miltä kappaleen pitäisi suurinpiirtein kuulostaa.
| |
Brownie: Niin tietysti, mutta itse olen old school-miehiä. Tarvitsen vain nuottikirjan, ja voin soittaa ne kappaleet siitä, vaikka en olisi niitä koskaan kuullutkaan. Vaikka eihän siitä silloin tulkintaan saa oikeata käsitystä, vaikka muuten periaatteessa menisikin oikein. Ja puhun nyt lähinnä klassisesta musiikista. Kyllähän klasarinuoteissa lukee tempot yms, mistä voi jo päätellä aika pitkälti miltä kappaleen pitäisi suurinpiirtein kuulostaa.
Juu, olisin toki minäkin, mutta kun en osaa niin en osaa. Ei hyödytä tietää miten rytmitys matemaattisesti menee kun ei osaa siitä hahmottaa miltä se kuulostaisi paitsi ihan simppeleissä tapauksissa.
Nykyään kuitenkin on iso etu noista ohjelmista. Menneinä vuosikymmeninä ei moista mahdollisuutta ollut olemassa.
Computer got no soul |  Kefiiri
17.10.2017 11:06:56 (muokattu 17.10.2017 11:17:32) | |
|
Laama666: Ei hyödytä tietää miten rytmitys matemaattisesti menee kun ei osaa siitä hahmottaa miltä se kuulostaisi paitsi ihan simppeleissä tapauksissa.
Tuosta olen just päinvastaista mieltä. En toki itsekään osaa soittaa konstikkaampia rytmejä nuoteista primavistana, mutta jos tietää miten nuottiarvot hahmotetaan matemaattisesti, voi vaikka tahdin mittaisen pätkän kerrallaan jakaa simppeleiksi tapauksiksi ja soittaa ne peräkkäin :)
Kyky nuottikuvan hahmottamiseen kasvaa nopeasti.
Verkostoituminen tosiaan on merkittävä etu musiikkialan koulutuksessa.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Tuosta olen just päinvastaista mieltä. En toki itsekään osaa soittaa konstikkaampia rytmejä nuoteista primavistana, mutta jos tietää miten nuottiarvot hahmotetaan matemaattisesti, voi vaikka tahdin mittaisen pätkän kerrallaan jakaa simppeleiksi tapauksiksi ja soittaa ne peräkkäin :)
Kyky nuottikuvan hahmottamiseen kasvaa nopeasti.
Verkostoituminen tosiaan on merkittävä etu musiikkialan koulutuksessa.
Siis tarkoitin, että OMALLA KOHDALLANI tuosta ymmärryksestä ei ole hyötyä kun ei aivot pelaa riittävän hyvin. Tietenkin se ymmärrys on perusedellytys koko asian tajuamiselle, mutta ei vielä sinällään takaa käytännön hahmottamista.
Computer got no soul | Kefiiri
17.10.2017 11:55:58 (muokattu 17.10.2017 11:56:26) | |
|
Muistan miten ensin itsekin ihmettelin, miten nuotteihin voi merkitä äänten kestot. Eihän sävelten kestoja perusnuotteihin merkitäkään, vaan sävelten paikat suhteessa perusrytmiin. Kun tajusin sen, huomasin että kaltaiseni nuijakin pystyy lukemaan rytmejä nuoteista.
Todennäköiseti puhun itseni pussiin kun yritän esittää liian etevää :)
En ole musiikin asiantuntija. | |
Kefiiri: Muistan miten ensin itsekin ihmettelin, miten nuotteihin voi merkitä äänten kestot. Eihän sävelten kestoja perusnuotteihin merkitäkään, vaan sävelten paikat suhteessa perusrytmiin. Kun tajusin sen, huomasin että kaltaiseni nuijakin pystyy lukemaan rytmejä nuoteista.
Todennäköiseti puhun itseni pussiin kun yritän esittää liian etevää :)
Tuntuu vaikealta ajatella matematiikkaa ja laskemista soittaessa.
Osaan kyllä kohtuullisesti musiikin perusteoriaa eli osaan rakentaa minkä tahansa soinnun ja käännökset tai käänteisesti purkaa kasan ääniä sointunimeen. Ymmärrän myös eri asteikkojen suhteet sointuihin, sointujen tehot, osaan transponoinnit jne. Onhan siitä ihan iloa, että noita opettelee.
Computer got no soul | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
