Aihe: Soittaminen on terapiaa | 1 |
---|
|
Minulle, kuten varmaan monelle muullekin, soittaminen on terapiaa. Se voi auttaa pysymään erossa masennus- ja psyykelääkkeistä. Voi kuinka paljon suomessa onkin soittajia. Terapiakortti on myös hyvä siinä, kun huomaa, ettei perkule taidot vaan riitä johonkin juttuun. Silloin vedetään kortti esiin ja todetaan, että täähän on mulle terapiaa. Ja kas, se auttaa. Problem solved. Ei mun tarvi sitä juttua osatakaan. Ja onhan sitten noita muitakin lohdutustekniikoita kuten: aina on joku huonompi soittaja tai huonolla soittotaidollakin on saatu hyvää musiikkia aikaan. Nämä ovat niitä musiikin tärkeimpiä juttuja. Mitä noita skaaloja opettelemaan. Se on muusikoiden hommaa. Niin yksi lohdutustekniikka: aina löytyy kuulijakunta jokaiselle soittajalle. No, itse kerran soittelin kitaraa terassilla ja tämä ajatus mielessä katselin, kun fasaanit kerääntyivät paskomaan leikkimökin rappusille. No, silloin tuli mieleen jo psykoterapia. Tarkoitus oli kai sanoa, että ilman musiikkia maailma olisi tylsä paikka. | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|