Muusikoiden.net
20.04.2024
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: A=432Hz, kommentteja?
1 2 3 4 59 10 11 12 13
lurkki
31.10.2015 17:10:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: Tutustun ku kerkiän. Mutta antakaapa ny jotain osviittaa, jotka aiheen jo tuntevat, miten voitaisiin tutkia eri vireiden vaikutusta kielten keskinäiseen resonanssiin. Käsittääkseni tuollaiset mittaukset kannattaisi tehdä tasavireessä, koska se on useimmiten käytössä, ja tutkimuksen lähestymistapa on käytännöllinen - Johon otetaan fysikaalisia mittauksia mukaan. Kiitos.
 
Always in motion the future is
Peace Pace!

 
Tasavireitäkin on erilaisia ja ihan samaan fysiikkan ne ksikki perustuvat. Sopimuksia siis...
 
Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää.
jyrkiii
31.10.2015 18:40:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

lurkki: Tasavireitäkin on erilaisia ja ihan samaan fysiikkan ne ksikki perustuvat. Sopimuksia siis...
 
Ok. Entä jos testikappale olisi vaikka 32-kielinen kantele ja mitattaisiin avoimilla kielillä kielten keskinäistä resonointia esim. 5 eri vireessä, yksi vire kerrallaan. Mittaus tehtäisiin fysikaalisin välinein. Esim. aluksi soittamalla yhtä kieltä kerrallaan. Tavoitteena olisi tutkia tuottaako jokin vire toista virettä enemmän tai vähemmän kielien välistä resonointia.
Mitä jos tuollainen testi tehtäisiin? Mitä tulisi ottaa huomioon testatessa mm. kvintteihin ym. liittyen?
 
lurkki
31.10.2015 18:56:53 (muokattu 31.10.2015 20:07:11)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: Ok. Entä jos testikappale olisi vaikka 32-kielinen kantele ja mitattaisiin avoimilla kielillä kielten keskinäistä resonointia esim. 5 eri vireessä, yksi vire kerrallaan. Mittaus tehtäisiin fysikaalisin välinein. Esim. aluksi soittamalla yhtä kieltä kerrallaan. Tavoitteena olisi tutkia tuottaako jokin vire toista virettä enemmän tai vähemmän kielien välistä resonointia.
Mitä jos tuollainen testi tehtäisiin? Mitä tulisi ottaa huomioon testatessa mm. kvintteihin ym. liittyen?

 
Jaa-a. Mnetissä saadaan yhden 40cm:n kitarakaapelinpätkän vaikutuksestakin väännettyä yli 60 sivua tekstiä ilman yhtään mittausta ;)
e. Mad Professor Red Cable on puolimetrinen.
 
Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää.
jyrkiii
31.10.2015 20:06:48 (muokattu 31.10.2015 20:23:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

lurkki: Jaa-a. Mnetissä saadaan yhden 40cm:n kitarakaapelinpätkän vaikutuksestakin väännettyä yli 60 sivua tekstiä ilman yhtään mittausta ;)
 
No joo, mutta se onkin ilman mittausta. Elikkä mutua
Edit. Schiller-instituutille lähti maili, miksi väittävät, että Bach sävelsi 432Hz A:ssa, vaikka A.J.Ellisin perinpohjaisten tutkimusten/mittausten perusteella ääniraudoista jo 1880 vireeksi havaittiin n. 422.5Hz. Kyllä tässä hommia tehdään täällä päässä.
 
lurkki
31.10.2015 20:08:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: No joo, mutta se onkin ilman mittausta. Elikkä mutua
Mittausjärjestelyitä vasta pohditaan :)
 
Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää.
ituvirtanen
31.10.2015 20:54:02
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: Mutta antakaapa ny jotain osviittaa, jotka aiheen jo tuntevat, miten voitaisiin tutkia eri vireiden vaikutusta kielten keskinäiseen resonanssiin. Käsittääkseni tuollaiset mittaukset kannattaisi tehdä tasavireessä, koska se on useimmiten käytössä, ja tutkimuksen lähestymistapa on käytännöllinen
 
Nythän on niin, että taustatyösi virityksistä on näköjään tekemättä. Edeltävä vaatimus on ristiriitainen. Viritys ei juurikaan vaikuta resonanssiin, jos mittaus tehdään tietyltä korkeudelta (vaikka 500 Hz:n ympäristössä).
 
Liikkuminen taajuusalueella merkittävästi alaspäin tai ylöspäin (esimerkiksi oktaavi tai kaksi) muuttaa sitten tilannetta resonanssin osalta (vaikkei vire tässäkään ole merkitsevin tekijä). Mitä alemmas mennään, sitä kauemmas äänet pitää sijoittaa toisistaan. Opiskelemalla tämä selviää.
 
Eri viritysjärjestelmät (kuten aiemmin jo mainitsin) vaikuttavat eri intervalleihin. Suosittelen lukemaan tarvittaessa hi-taas-ti vaikka nämä kaksi linkkiä, jotta eri intervallien soiminen alkaisi avautua.
 
http://www15.uta.fi/arkisto/mustut/mute/vir01.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viritysj%C3%A4rjestelm%C3%A4
 
Kun aiemmin sanoin, temperoitu on tärkeä nykymusiikissa, jossa liikutaan jatkuvasti eri sävellajeissa. Muita viritysjärjestelmiä voi hyödyntää vanhaa musiikkia soitettaessa ja tietyn tyyppisessä, vain tiettyjä intervalleja käyttävässä musiikissa. Tämä saattaa selvitä, kun sisäistää edellisten linkkien tiedot.
 
Sitä paitsi: mikäli virettä muuttaa, voisi kielisoittimessa pitää sitten kielten jännityksen vakiona soittotuntuman ja soittimen takia. Siten jokaista virekokeilua varten kielisetti pitäisi vaihtaa.
 
http://www.daddario.com/upload/tension_chart_13934.pdf
 
jyrkiii
31.10.2015 21:03:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BassoSisko: Et sinä tätä tutki. Enemminkin vastustat sitä että 440 on valittu standardiksi kevyeen musaan, ja pyrit etsimään keinoja joilla vakuuttaisit muutkin kuin itsesi siitä että jokin 432 olis parempi. Yllätys yllätys, ei se ole, sillä ei ole hitonkaan väliä mikä se hertsi luku on, kunhan kaikki soittajat vain tietävät mihin soittimensa virittävät kun soittavat yhdessä.
 
The Keyboard Music of J.S. Bach, David Schulenberg, 2006, sivu 19
 
What is certain is that tuning systems that made possible the use of all keys were receiving praise during Bach's lifetime. A few years after his father's death, Carl Philipp Emanuel Bach (J.S.Bach's son) wrote of a "new type" (neue Art) of temperament, using language similar to that with which he described a "new fingering" (neue Finger-Setzung) associated with his father.(19) The implication is that Emanuel Bach associated this "new" type of temperament with his father; that this was equal temperament is evident from a tuning treatise by the instrument maker Barthold Fritz (1757), which indicates that Emanuel Bach approved of equal temperament. Hence, we can be resonably certain that by 1753 Sebastian's music was being played on clavichords tuned in equal temperament. But neither the instrument not the tuning necessarily coincided with the composer's intentions or practises. Bach might have tuned his own instruments accordign to pragmatic recipes dependent on ear and personal taste. The resulting temperaments could well have contained subtle shadings of certain keys, as in the more refined temperaments described by Neidhart, and there seems no harm in using one of these
 
jyrkiii
31.10.2015 21:10:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ituvirtanen:
Liikkuminen taajuusalueella merkittävästi alaspäin tai ylöspäin (esimerkiksi oktaavi tai kaksi) muuttaa sitten tilannetta resonanssin osalta (vaikkei vire tässäkään ole merkitsevin tekijä). Mitä alemmas mennään, sitä kauemmas äänet pitää sijoittaa toisistaan. Opiskelemalla tämä selviää.
 
Kun aiemmin sanoin, temperoitu on tärkeä nykymusiikissa, jossa liikutaan jatkuvasti eri sävellajeissa.

 
Kiitos, näistä oli hyötyä
 
BassoSisko
31.10.2015 22:44:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: mutta toisaalta aina löytyy ne "idiot savantit"
 
tsiisös!1!!
 
BassoSisko
31.10.2015 22:50:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: The Keyboard Music of J.S. Bach, David Schulenberg, 2006, sivu 19
 
What is certain is that tuning systems that made possible the use of all keys were receiving praise during Bach's lifetime. A few years after his father's death, Carl Philipp Emanuel Bach (J.S.Bach's son) wrote of a "new type" (neue Art) of temperament, using language similar to that with which he described a "new fingering" (neue Finger-Setzung) associated with his father.(19) The implication is that Emanuel Bach associated this "new" type of temperament with his father; that this was equal temperament is evident from a tuning treatise by the instrument maker Barthold Fritz (1757), which indicates that Emanuel Bach approved of equal temperament. Hence, we can be resonably certain that by 1753 Sebastian's music was being played on clavichords tuned in equal temperament. But neither the instrument not the tuning necessarily coincided with the composer's intentions or practises. Bach might have tuned his own instruments accordign to pragmatic recipes dependent on ear and personal taste. The resulting temperaments could well have contained subtle shadings of certain keys, as in the more refined temperaments described by Neidhart, and there seems no harm in using one of these

 
Toinen Mooseksen kirja 22 luku
"Jos joku vie karjansa syömään toisen pellolle tai viinitarhaan tahi jättää karjansa vaille silmälläpitoa, niin että se menee jonkun toisen pellolle syömään, hän antakoon korvaukseksi oman peltonsa tai viinitarhansa parasta satoa. "
 
Janus
31.10.2015 22:52:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: The Keyboard Music of J.S. Bach, David Schulenberg, 2006, sivu 19
 
What is certain is that tuning systems that made possible the use of all keys were receiving praise during Bach's lifetime. A few years after his father's death, Carl Philipp Emanuel Bach (J.S.Bach's son) wrote of a "new type" (neue Art) of temperament, using language similar to that with which he described a "new fingering" (neue Finger-Setzung) associated with his father.(19) The implication is that Emanuel Bach associated this "new" type of temperament with his father; that this was equal temperament is evident from a tuning treatise by the instrument maker Barthold Fritz (1757), which indicates that Emanuel Bach approved of equal temperament. Hence, we can be resonably certain that by 1753 Sebastian's music was being played on clavichords tuned in equal temperament. But neither the instrument not the tuning necessarily coincided with the composer's intentions or practises. Bach might have tuned his own instruments accordign to pragmatic recipes dependent on ear and personal taste. The resulting temperaments could well have contained subtle shadings of certain keys, as in the more refined temperaments described by Neidhart, and there seems no harm in using one of these

 
Miksi copypastaat pitkiä pätkiä englanniksi, vaikkei itsellesi ole edes selvää, mitä "temperament" tarkoittaa 1) suomeksi 2) käytännössä?
 
jyrkiii
31.10.2015 23:18:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Miksi copypastaat pitkiä pätkiä englanniksi, vaikkei itsellesi ole edes selvää, mitä "temperament" tarkoittaa 1) suomeksi 2) käytännössä?
 
Ajattelin että jotain voisi kiinnostaa tuo Bachin viritysnäkökulma.
En ole täällä omilla tiedoilla tai kyvyillä esiintymässä, joten en aivan ymmärrä mksi yrität mennä henkilökohtaisuuksiin. Täälläkö täytyy olla jokin teoreettisen osaamisen taso ennen kuin saa edes laittaa lainauksen historiallisesta näkökulmasta?
 
Kummallinen näkemys. Harvoin olen kohdannut noin jyrkkää suhtautumista siihen että asiaa pyrkii selvittelemään. Nämä asiat on jo tutkijat ja säveltäjät ja muusikot selvittäneet pitkällä ajalla. Kerään yhteen eri lähteistä tietoja. Miten sen nyt voi häiritä sua?
Kiitos kommentista kuitenkin.
 
jyrkiii
31.10.2015 23:37:48 (muokattu 31.10.2015 23:55:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse asiassa mun osalta case closed tällä foorumilla tästä aiheesta.
Aika paljon sadellut asiaan liittymättömiä kommentteja. Olen hakenut historiallista näkemystä aiheeseen ja jatkan selvitystyötäni ja tutkimusta jossain muussa ketjussa.
Kiitos mielenkiinnosta ja argumentoinnista, ja ajastanne. Hyviä soitteluja
 
Lennu
01.11.2015 04:38:25
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: Itse asiassa mun osalta case closed tällä foorumilla tästä aiheesta.
Aika paljon sadellut asiaan liittymättömiä kommentteja. Olen hakenut historiallista näkemystä aiheeseen ja jatkan selvitystyötäni ja tutkimusta jossain muussa ketjussa.
Kiitos mielenkiinnosta ja argumentoinnista, ja ajastanne. Hyviä soitteluja

 
Kiitos. Hyvää meininkiä sinne ylemmälle ymmärryksen tasolle :)
 
"olis niin kova bändi, että vetäis covereinakin vaan omia biisejä"
BassoSisko
01.11.2015 08:38:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lennu: Kiitos. Hyvää meininkiä sinne ylemmälle ymmärryksen tasolle :)
 
Oli vire mikä tahansa. :)
 
jyrkiii
27.04.2017 17:13:04 (muokattu 27.04.2017 17:23:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moro!
Palaanpa aiheeseen pienen viestin saattelemana.
Tästä virittelyjupakasta on tullut testausvideoita Youtubeen. Tässä yksi hyvä:
https://www.youtube.com/watch?v=zdNvcwgUzFQ
 
Ohessa on myös tutkimus, jossa 2000 henkilöä on koekuunnellut eri ääniä, josta raportoidaan (http://432evo.be/documents/pdf/study.pdf):
 
A440:
3.8%: mm. sounded beautiful, had stimulating effect
yli 90%: mm. sounded uncomfortable, oppressive, irritating and very aggressive, caused pain in the inner ear
 
A432:
3-8%: mm. sounded impersonal
yli 90%: mm. sounded correct and complete, peaceful and clear, pleasing, had light
 
Myös huomioitava, että Euroopassa 1600-1700-luvuilla ja 1800-luvun alussa keskiarvo käytetyille viritystasoille oli A = 422,5 Hz. Viritystasot vaihtelivat 415-430 välillä. Händelin äänirauta on A = 422,5 Hz. Mozartin aikana Wienin urut viritettiin A = 421,3 Hz. Mozartin pianonrakentajan (Stein) äänirauta on A421,6, ja tähän viritystasoon rakennettiin Mozartin pianotkin (1780). (Ellis, Alex J.)
 
.
 
Arkka
27.04.2017 18:12:28
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jyrkiii: Moro!
Palaanpa aiheeseen pienen viestin saattelemana.
Tästä virittelyjupakasta on tullut testausvideoita Youtubeen. Tässä yksi hyvä:
https://www.youtube.com/watch?v=zdNvcwgUzFQ

 
Kuuntelin katsomatta videota ja toi huiluääniarpeggio oli musta parempi 440 (aika iso tempoero soitossa) mut soinnut oli kyl kivoja 432.
 
Ohessa on myös tutkimus, jossa 2000 henkilöä on koekuunnellut eri ääniä, josta raportoidaan (http://432evo.be/documents/pdf/study.pdf)
 
En muista oliko tästä jo puhetta, mutta eikö toi kannattaisi tutkia useammalla taajuudella, että voidaan poissulkea se mahdollisuus, että porukka tapaa suosia matalampaa, ja todeta, että se paras on tosiaan 432, eikä vaikka 431.
 
Kefiiri
27.04.2017 18:27:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

lurkki: Jaa-a. Mnetissä saadaan yhden 40cm:n kitarakaapelinpätkän vaikutuksestakin väännettyä yli 60 sivua tekstiä ilman yhtään mittausta ;)
e. Mad Professor Red Cable on puolimetrinen.

 
Tämäpä onkin ollut huikea ketju, harmillisesti mennyt ohi aikanaan. Ei tätä koko jöötiä enää jaksa ajatuksen kanssa lukea.
 
Mutta tuohon Red Cable -ketjuun olen osallistunutkin. Mittauksiakin on näemmä jo tehty, jos lurkin editointia on uskominen :)
 
En ole musiikin asiantuntija.
Gary Enfield
28.04.2017 14:03:12 (muokattu 28.04.2017 14:04:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mä kuuntelin youtubesta chakroja aktivoivia meditointikulhoja. Huomasin vaikutuksen muna-, vatsa- ja kurkkuchakrassa. Sydän, kolmas silmä ja ylin, ei mitään. Olisko ne kulhot ollu ehkä väärässä perusvireessä, niin siksi ne ylemmät chakrat ei oikein syttyny?
 
Welho-77
28.04.2017 14:06:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gary Enfield: Mä kuuntelin youtubesta chakroja aktivoivia meditointikulhoja. Huomasin vaikutuksen muna-, vatsa- ja kurkkuchakrassa. Sydän, kolmas silmä ja ylin, ei mitään. Olisko ne kulhot ollu ehkä väärässä perusvireessä, niin siksi ne ylemmät chakrat ei oikein syttyny?
 
Kandee tsekata ensin, että ei ole tukosta solar plexuksessa.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 59 10 11 12 13

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «