| Aihe: A=432Hz, kommentteja? | |
|---|
 baron
30.10.2015 21:45:31 (muokattu 30.10.2015 21:46:07) | |
|
Koska mitään objektiivista, absoluuttista faktaa vireelle ei ole olemassa niin mun bändin systeemi oli paras: käytetään sitä virettä mikä sinä päivänä tuntuu hyvältä!!!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 jyrkiii
30.10.2015 22:29:42 (muokattu 30.10.2015 22:32:48) | |
|
baron: Koska mitään objektiivista, absoluuttista faktaa vireelle ei ole olemassa niin mun bändin systeemi oli paras: käytetään sitä virettä mikä sinä päivänä tuntuu hyvältä!!!
Siitähän tässä on kyse :-D
Eri vireissä on eri fiilis. Mutta, mutta. Jos löytyy jotain yleistä preferenssiä jollekin taajuudelle, vaikka A432, niin olisi helppoa ehdottaa juuri sitä. Tässä tutkitaan. A440 taajuudelle ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä miksi se on valittu standardiksi. Tai on se, että aikoinaan se on ollut helppo tuottaa referenssivireeksi. Nykylaitteilla tilanne on eri. Tietysti on syitä, että soittimia on rakennettu ja säädetty A440:een. Mutta jos olisi toinen preferenssi - parempi, voisi olla tilaus myös esim. A432 huuliharpuille, esimerkiksi siis.
Kiitos, jos laitatte ehdotuksia virevertailuäänitykseen
edit. Ps. Konkreettisia ehdotuksia |
|
jyrkiii: Tässä tutkitaan. A440 taajuudelle ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä miksi se on valittu standardiksi.
Et sinä tätä tutki. Enemminkin vastustat sitä että 440 on valittu standardiksi kevyeen musaan, ja pyrit etsimään keinoja joilla vakuuttaisit muutkin kuin itsesi siitä että jokin 432 olis parempi. Yllätys yllätys, ei se ole, sillä ei ole hitonkaan väliä mikä se hertsi luku on, kunhan kaikki soittajat vain tietävät mihin soittimensa virittävät kun soittavat yhdessä. |
|
BassoSisko: Yllätys yllätys, ei se ole, sillä ei ole hitonkaan väliä mikä se hertsi luku on, kunhan kaikki soittajat vain tietävät mihin soittimensa virittävät kun soittavat yhdessä.
Eiköhän sillä jotain merkitystä ole, kun heitot on paikoin puolen sävelaskeleen luokkaa. |
|
Arkka: Eiköhän sillä jotain merkitystä ole, kun heitot on paikoin puolen sävelaskeleen luokkaa.
Öö ?? Jos vititetään orkesteri samaan, ni missä se heitto on?
Jos intternetissä ei olisi pornoa, siinä olisi vain yksi sivu.
-joku laini telkkusarjassa- |
|
M-Juhana: Öö ?? Jos vititetään orkesteri samaan, ni missä se heitto on?
Orkesterien välillä. Jos toinen orkesteri vetää saman teoksen eri "sävellajissa", niin kyl se kuulostaa aika erilaiselta. |
|
Arkka: Orkesterien välillä. Jos toinen orkesteri vetää saman teoksen eri "sävellajissa", niin kyl se kuulostaa aika erilaiselta.
Jaa. Ei tos kyl minusta tämmöisestä puhuttu.
Jos intternetissä ei olisi pornoa, siinä olisi vain yksi sivu.
-joku laini telkkusarjassa- |
|
M-Juhana: Jaa. Ei tos kyl minusta tämmöisestä puhuttu.
Lue tarkemmin ;)
BassoSisko: sillä ei ole hitonkaan väliä mikä se hertsi luku on, kunhan kaikki soittajat vain tietävät mihin soittimensa virittävät kun soittavat yhdessä.
..ja jos viritys voi erota luokkaa puolisävelaskel, niin silloin se on kuin sävellajin vaihtaisi.
BassoSisko ei ehkä tarkoittanut noin suurta eroa, mutta toisaalta aina löytyy ne "idiot savantit", jotka kuulee fiiliseron hyvin pienessäkin viremuutoksessa. |
|
Arkka: BassoSisko ei ehkä tarkoittanut noin suurta eroa, mutta toisaalta aina löytyy ne "idiot savantit", jotka kuulee fiiliseron hyvin pienessäkin viremuutoksessa.
Linkkejä tutkimukseen tai artikkeleihin, joissa kuulevat.
"olis niin kova bändi, että vetäis covereinakin vaan omia biisejä" |
|
Tavikset ei maindaa.
Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää. |
|
Lennu: Linkkejä tutkimukseen tai artikkeleihin, joissa kuulevat.
Voishan niitä kaivaa vaikka alkaen Bachista. Toisaalta sen eron kyllä huomaa sen verran selkeästi että ei tartte mikään idiot savant olla. Jos kitara on ja sillä testaa eri vireet, ja huomaa erot, niin eikö se riitä? Kuka pitää saada sanomaan, että vireellä on vaikutus musiikkiin? Bachko sitten olisi hyvä? Tämä siis aiheesta "vaikuttaako vire-taajuus musiikkiin."
Tämähän ei liittynyt aiheeseen olisiko joku vire toista huonompi tai parempi. :-P |
|
Lennu: Linkkejä tutkimukseen tai artikkeleihin, joissa kuulevat.
Googlasin toiveikkaana mut en löytänyt. En tiedä puhuinko liioitellen kun sanoin "hyvin pienessäkin viremuutoksessa", enkä tarkoittanut yleismaailmallisia fiiliksiä. Pienuus on onneksi subjektiivista.. Päättelin vaan, että jos meikäkin assosioi omalla tavallani joitain sävellajeja eri fiiliksiin ja neljäsosasävelaskeleen heitto ei enää kuulosta tavalliselta, niin miksei tuota tapahtuisi paremmilla korvilla paljon tarkemmin. Siis mulla ei ole edes absoluuttista tonaalisuutta saati sävelkorvaa ja relatiivinenkin aika paska.
En muuten äkkiseltään löytänyt kuinka tarkka absoluuttinen sävelkorva voi olla. Tietääkö joku? |
|
jyrkiii: Tässä tutkitaan. A440 taajuudelle ei ole oikeastaan mitään erityistä syytä miksi se on valittu standardiksi. Tai on se, että aikoinaan se on ollut helppo tuottaa referenssivireeksi. Nykylaitteilla tilanne on eri.
Matikka on helppoa tuolla referenssitaajuudella myös ilman teknologiaa. A:t eri oktaaveissa: 55, 110, 220, 440, 880, sen jälkeen hetken lasken päässä ja 1760 ja se onkin jo sinfoniaorkesterin tuottamien perustaajuuksien ylimmässä päässä (kolmiviivainen A), eli riittää ainakin itselleni.
"400" olisi toki ollut vielä helpompi, mutta jo liian kaukana "keskimääräisestä" yksiviivaisen A:n vireestä (itse luettelit aikaisemmassa postauksessa suuren osan tuon 440:n yli ja ali meneviä viretasoja eri aikakausilta ja maantieteellisiltä alueilta). |
jyrkiii
31.10.2015 14:19:39 (muokattu 31.10.2015 14:23:08) | |
|
Janus: Matikka on helppoa tuolla referenssitaajuudella myös ilman teknologiaa. A:t eri oktaaveissa: 55, 110, 220, 440, 880, sen jälkeen hetken lasken päässä ja 1760 ja se onkin jo sinfoniaorkesterin tuottamien perustaajuuksien ylimmässä päässä (kolmiviivainen A), eli riittää ainakin itselleni.
"400" olisi toki ollut vielä helpompi, mutta jo liian kaukana "keskimääräisestä" yksiviivaisen A:n vireestä (itse luettelit aikaisemmassa postauksessa suuren osan tuon 440:n yli ja ali meneviä viretasoja eri aikakausilta ja maantieteellisiltä alueilta).
Kurkkaa A:t tuolta:
http://www.phy.mtu.edu/~suits/notefreq432.html
Tasavireessä matikka ei ole käytännössä laskimen kanssa juurikaan vaikeampi A432Hz
Myös 444 virettä on suosittu:
http://www.phy.mtu.edu/~suits/notefreq444.html
Vai?
edit. Yleisesti suosittu 442 näyttäisi jakautuvan vähiten kokonaislukuihin |
|
jyrkiii: Tasavireessä matikka ei ole käytännössä laskimen kanssa juurikaan vaikeampi A432Hz
Suomea kirjoittaa ymmärrän toiset vaikeaa ehkäpä lienet, toisinaan lukemisesta ymmärryksen myöskään vähäinen.
Tasavireellä ei ole kuitenkaan mitään eroa muihin viritysjärjestelmiin verrattuna, kun puhutaan oktaavien välimatkasta: ne *pitää* olla vireessä joka tapauksessa, eli taajuus jaetaan tai kerrotaan kahdella, ei esim. 1,98:lla. (Heti kvintti-intervallin kanssa alkaa tulla heittoa puhdas- ja tasavireisyyden välillä.) |
|
Janus: Suomea kirjoittaa ymmärrän toiset vaikeaa ehkäpä lienet, toisinaan lukemisesta ymmärryksen myöskään vähäinen.
Tasavireellä ei ole kuitenkaan mitään eroa muihin viritysjärjestelmiin verrattuna, kun puhutaan oktaavien välimatkasta: ne *pitää* olla vireessä joka tapauksessa, eli taajuus jaetaan tai kerrotaan kahdella, ei esim. 1,98:lla. (Heti kvintti-intervallin kanssa alkaa tulla heittoa puhdas- ja tasavireisyyden välillä.)
Siis tuo 1,98-kerroin tekee A440 vireestä jotenkin helpomman laskea...? |
|
Mun mielestä oleellisempaa kuin että mikä vire on, niin mikä temperament on. Meillehän tavanomainen on equal temperament (tasavire) kun taas joku pure temperament aiheuttaa sellaisen eron että mäkin puukorvana sen tunnistan.
Tasavireessä meillä ei ole muita "puhtaita" intervalleja kuin oktaavi ja esim pianossa helposti erottaa tasavireisen kvintin huojunnan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
jyrkiii
31.10.2015 16:40:34 (muokattu 31.10.2015 16:41:00) | |
|
baron: Mun mielestä oleellisempaa kuin että mikä vire on, niin mikä temperament on. Meillehän tavanomainen on equal temperament (tasavire) kun taas joku pure temperament aiheuttaa sellaisen eron että mäkin puukorvana sen tunnistan.
Tasavireessä meillä ei ole muita "puhtaita" intervalleja kuin oktaavi ja esim pianossa helposti erottaa tasavireisen kvintin huojunnan.
Hmm. Voiko vire vaikuttaa huojuntaan (kvintin)? Kannattaisiko sellaista mitata eri vireitä tutkiessa fysikaalisesta näkökannasta? Mitä sanot?
Edit. Kirjoitusvirhe |
|
jyrkiii: Hmm. Voiko vire vaikuttaa huojuntaan (kvintin)? Kannattaisiko sellaista mitata eri vireitä tutkiessa fysikaalisesta näkökannasta? Mitä sanot?
Edit. Kirjoitusvirhe
Tutustupa nyt tässä vaiheessa eri viritysjärjestelmiin - niiden sudenkuoppiin ja lainalaisuuksiin. Referenssitaso ei niihin liity.
Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää. |
|
lurkki: Tutustupa nyt tässä vaiheessa eri viritysjärjestelmiin - niiden sudenkuoppiin ja lainalaisuuksiin. Referenssitaso ei niihin liity.
Tutustun ku kerkiän. Mutta antakaapa ny jotain osviittaa, jotka aiheen jo tuntevat, miten voitaisiin tutkia eri vireiden vaikutusta kielten keskinäiseen resonanssiin. Käsittääkseni tuollaiset mittaukset kannattaisi tehdä tasavireessä, koska se on useimmiten käytössä, ja tutkimuksen lähestymistapa on käytännöllinen - Johon otetaan fysikaalisia mittauksia mukaan. Kiitos.
Always in motion the future is
Peace Pace! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
