Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Askarruttavia kysymyksiä soittimista?
1 2 3
oh1xe
26.05.2015 22:10:50 (muokattu 26.05.2015 22:11:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pikän aikaa on kysymykset vaivanneet mieltä. Asiaan:
 
1. Kuka ja miksi on merkannut kitaran kaulaan otemerkinnät kohtiin 3,5,7,9,12?
-mikä on näissä logiikka.
 
2. kitaralla kuitenkin pystyy soittamaan, vaikka "mustat ja valkoiset koskettimet" puuttuvat, pianon koskettimissa pitää olla mustia ja valkoisia. Kannen takana ne on kuitenkin saman levyisiä ja värisiä; -sointukuviot ovat kannen takana samanlaisia, soitti sitten miltä sävelkorkeudelta tahansa.
Molli on xooxooox ja duuri soinnut on xoooxoox, eli pitää osata laskea kahteen ja kolmeen, niin on kaikki molli ja duurisoinnut opittu..
Miksi pianossa pitää olla mustia?
 
3. syntikoissa transporointi menee pykälittäin 1-11 ylös tai alas. Melko selkeää. Vaan miksi pitää olla puolia ja kokosävelaskeleita? E-> F on mulle 1 pykälä ylöspäin, mutta onko se muusikolle koko vai puolikas?
 
4. Miksi vaikka Suvi Teräsniskan biisit on levytetty lähes kaikki pykälän verran "normaalista" sivuun? Hm tai C#m, Abm, tai F#. Ei tietenkään Cm tai Am.
Onko solistin ääniala niin tiukka?
 
5. Kirjoitetaankos nuotit monesti hassuun sävelkorkeuteen sen takia, että nämä mustat pallot osuu viivoille?
 
6. Miten kultaisessa harmonikka kilpailussa ei tarvita nuotteja, vaikka biisit arvotaan?

 
Vastaukset mielellään rautalangasta tai numeroina =)
 
Haitarin bassopää näytää moninmutkaiselta, mutta siinäpä onkin 5-pykälän välein napit allekkain. kolmen soinnun biiseissä napit on allekkain, samoin 5-soinnun ja jopa 7 soinnun biiseissä. Ei haittaa sävelkorkeuden nostot.. Hattua nostan keksijälle.
-eikä se bassokitarakaan ole yhtään hullumpi.
 
Funkånaut
26.05.2015 23:30:19 (muokattu 26.05.2015 23:30:38)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oh1xe: Pikän aikaa on kysymykset vaivanneet mieltä. Asiaan:
 
1. Kuka ja miksi on merkannut kitaran kaulaan otemerkinnät kohtiin 3,5,7,9,12?
-mikä on näissä logiikka.

 
Vaikea sanoa että kuka, mutta yksi syy juuri noille nauhaväleille merkkaamiseen on symmetria. 12:nauhasta alkaa uusi oktaavi, josta lähtien nauhoilla 12-24 nauhamerkit toteutuvat samalla tavalla kuin välillä 0-12.
 
2. kitaralla kuitenkin pystyy soittamaan, vaikka "mustat ja valkoiset koskettimet" puuttuvat, pianon koskettimissa pitää olla mustia ja valkoisia. Kannen takana ne on kuitenkin saman levyisiä ja värisiä; -sointukuviot ovat kannen takana samanlaisia, soitti sitten miltä sävelkorkeudelta tahansa.
Molli on xooxooox ja duuri soinnut on xoooxoox, eli pitää osata laskea kahteen ja kolmeen, niin on kaikki molli ja duurisoinnut opittu..
Miksi pianossa pitää olla mustia?

 
Auttaa hahmottamaan, mitkä nuotit ovat korotettuja/madallettuja. Sävelethän ovat C-D#/Db-D-D#/Eb-E-F-F#/Gb-G-G#/Ab-A-A#/Bb-H(tai B)-C. Toisin hahmoitettuna Valkoinen(C)-musta-valkoinen(D)-musta-valkoinen(E)-valkoinen(F)-musta-valkoinen(G)-musta-valkoinen(A)-musta-valkoinen(H/B)-valkoinen(C) Ja, voisi olla vaikea hahmottaa missä mennään koskettimistolla, jos olisi ainoastaan valkoisia koskettimia.
 
3. syntikoissa transporointi menee pykälittäin 1-11 ylös tai alas. Melko selkeää. Vaan miksi pitää olla puolia ja kokosävelaskeleita? E-> F on mulle 1 pykälä ylöspäin, mutta onko se muusikolle koko vai puolikas
 
E->F = Pieni sekunti, F->G suuri sekunti, sillä mikäli F:stä siirryttäisiin pieni sekunti ylöspäin, niin päädytään säveleen F#/Gb eikä suinkaan säveleen G.
 
4. Miksi vaikka Suvi Teräsniskan biisit on levytetty lähes kaikki pykälän verran "normaalista" sivuun? Hm tai C#m, Abm, tai F#. Ei tietenkään Cm tai Am.
Onko solistin ääniala niin tiukka?

 
Jos se kuulostaa paremmalta. Käsittääkseni esmes jotkut kosketinsoittajat tykkäävät soitella noilla mustilla koskettimilla.
 
6. Miten kultaisessa harmonikka kilpailussa ei tarvita nuotteja, vaikka biisit arvotaan?
 
Jos arvottavat biisit ovat soittajilla etukäteen tiedossa, niin ulkomuistista varmaan sitten vedellään. Ei sen kummempaa. Esimerkkinä, jos tietää että joku Chopinin 11 etydistä pitää soittaa ilman nuotteja, niin voi opetella ne 11 etukäteen ja on valmis mihin tahansa niistä.
 
Kun en keksinyt muutakaan sanottavaa, yritin kääntää tilanteen huumoriksi toteamalla "tööt", mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä sain vastaukseksi avokämmentä. - Vessajono
barclay
26.05.2015 23:43:30
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oh1xe:
6. Miten kultaisessa harmonikka kilpailussa ei tarvita nuotteja, vaikka biisit arvotaan?

 
Koska harmonikansoittajan ei perinteisesti tarvitse osata kun kaksi kappaletta: Metsäkukkia ja Säkkijärven polkka. Sen minkä nuorena oppii niin sen wanhana taitaa. ;)
 
Kostiainen. Karumpi saundi, parempi mieli P. M. Kostiainen Project
reaper666
27.05.2015 00:07:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tähän liittyen. Ärsyttää jos menen amerikkaan ja joku pyytää mua soittamaan b -sävelen niin soitan toki allennetun h:n mikä onkin sitten bb niille.
 
Tähän on vissiin syynä se, että vanhoilla fonteilla b on samannäköinen kuin h.
 
Prönts
Jeszse
27.05.2015 00:36:46
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

reaper666: Tähän liittyen. Ärsyttää jos menen amerikkaan ja joku pyytää mua soittamaan b -sävelen niin soitan toki allennetun h:n mikä onkin sitten bb niille.
 
Tähän on vissiin syynä se, että vanhoilla fonteilla b on samannäköinen kuin h.

 
Mitään hoota ei ole.
 
ka uja teletabbies sa o yy sa o kaa sano koo fatpipe -megatherium || The Jasser Arafats || Crimson Day
Epämuusikko
27.05.2015 00:39:40 (muokattu 27.05.2015 00:40:15)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mingus kirjoitti biisinsä jänniin sävellajeihin notta soittajat eivät takertuisi valmiiksi treenattuihin kikkoihin. Se tuskin liittyy S. Teräsniskaan, mutta pitkäkestoisen sävelmuistin puitteissa on mielekkäämpää kuunnella esim. C#:stä / Db:stä menevää kappaletta kuin C:stä. Vaikka eroa ei kuulisi, niin kyllä sen joku aina aistii.
 
+ älyttömän iso plussa erittäin dynaamisesta kysymyssarjasta.
 
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1
reaper666
27.05.2015 00:47:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jeszse: Mitään hoota ei ole.
 
Nyt en kyllä tajunnut. Mikäs sitten E-vireessä olevan kitaran toiseksi ohkaisin kieli on?
 
Prönts
tender.insanity
27.05.2015 08:05:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä se vaan niin on, että noi oudommat sävellajit kitaristin näkökulmasta ainakin tuo paljon positiivista vaihtelua. E:stä, A:sta ja D:stä meneviä kappaleita on ihan tarpeeksi.
 
Itse säveltelypuolen teen koneella pääosin. Sitten kun biisi on sävelletty tai ainakin saatu hyvään kuosiin, niin silloin on helppo vaihtaa sävellaji miksi tahtoo. Sitten vain veistelee kitarat päälle.
 
Samoin modulaatioiden kanssa. Valmis biisi, niin sitten koittaa vaikka tokalle säkeistölle, bridgelle ja kertsille toista sävellajia. Jos toimii, niin nauhoittamaan vain.
 
Tuli vaan mieleen, että syntikallahan on pirun helppo noita vaihdella jos itse tahtoo soittaa. Pimputtelee vain C-duurista koko roskan, niin että syntikasta on laitettu transponointi vaikka muutama pykälä alaspäin, että nauhoittuu kuin Ab-Duurista soittelu.
 
oh1xe
27.05.2015 08:07:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaipa suomessa nuo valkoiset on: CDEFGAHC
amerikassa ihan samat mutta aloitetaan asta: ABCDEFGA
-tämä oli ihan mun oma keksimä selitys =)
 
Samoin yöllä on tullut ajatus että pianon tai kosketinsoittajan tekijän mielestä oli helppoa ja yksinkertaista soittaa C-duurista biisit, jätti sitten noi ylennety/alennetut omaan arvoonsa ?
-aloutuskynnys on kyllä helppo, mutta sävelkorkeuden muutoksella sitten nousee seinä pystyyn.
Tätä voi kokeilla vaikka helpolla juoksutuksella :
CE HD AC GH FA EG DF CE
-samaa sitten voi kokeilla vaikka aloittaen A:sta =)
 
Youtubesta olen yrittänyt kahlata ajatuksia, mutta amerikan serkut haluaa puhua vielä d-sharp tai d-flat tarkoittaen Eb tai C#
-mikäköhän sitten on E-sharp...
 
Yhdessä paikassa on laadukas melko kallis piano.
Virittäjä oli virittänyt sen 7Hz alavireiseksi, eli C koskettimesta kuuluu aika tarkkaan H ja C välinen taauus. Kyseinen piano kuulema soi paremmin?? Mitä järkeä?
 
tender.insanity
27.05.2015 08:35:20 (muokattu 27.05.2015 08:36:33)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oh1xe:
Youtubesta olen yrittänyt kahlata ajatuksia, mutta amerikan serkut haluaa puhua vielä d-sharp tai d-flat tarkoittaen Eb tai C#
-mikäköhän sitten on E-sharp...

 
D-sharp on D#, E-Flat on Eb.
 
E# duuri on säveliltään sama kuin F duuri
https://www.basicmusictheory.com/img/e-sharp-major-scale.png
 
Ihan ilkeillen vain varsinkin prima vista juttuihin on hyvä laittaa E# duuria ja Cb duuria =)
 
oh1xe:
Yhdessä paikassa on laadukas melko kallis piano.
Virittäjä oli virittänyt sen 7Hz alavireiseksi, eli C koskettimesta kuuluu aika tarkkaan H ja C välinen taauus. Kyseinen piano kuulema soi paremmin?? Mitä järkeä?

 
No jos se vain soi sitten paremmin.
Ihan sama missä vireessä on, kunhan muutkin mahdolliset soittimet ovat sitten samassa vireessä =)
 
oh1xe
27.05.2015 09:32:12 (muokattu 27.05.2015 09:48:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

tender.insanity:
Ihan sama missä vireessä on, kunhan muutkin mahdolliset soittimet ovat sitten samassa vireessä =)

 
Tavallaan, mutta hankalaa virittää haitari samalle sävelkorkeudelle tai harjoitella äänilevyjen kanssa.
Luulisi että laatupianon voi virittää vaikka kohdalleen... =/
 
Välillä tuntuu että tästä musiikista on tehty vaikeampaa aikojen myötä, mitä se itseasiassa on.
Vähän samaa kuin ranskan kielen päässälaskut??
 
99-91
quatre-vingt-dix-neuf miinus quatre-vingt-onze
 
suomeksi neljäkymmentä-kaksikymmentä-yksitoista-yhdeksän miinus neljäkymmentä-kaksikymmentä-yksitoista
 
qal
27.05.2015 10:32:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oh1xe:
Vähän samaa kuin ranskan kielen päässälaskut??
 
99-91
quatre-vingt-dix-neuf miinus quatre-vingt-onze
 
suomeksi neljäkymmentä-kaksikymmentä-yksitoista-yhdeksän miinus neljäkymmentä-kaksikymmentä-yksitoista

 
Eikös tuo ole pikemminkin neljä-kaksikymmentä-kymmenen-yhdeksän?
 
Enivei- ei ihme että ranskasta on tullut suuria matemaatikoita kun pelkkä numeroiden luetteleminen ykkösestä sataan sisältää jo sekä kerto- että yhteenlaskutehtäviä.
 
Nostalgy is not what it used to be
Burn
27.05.2015 12:43:17
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pakko kysyä, koska en vieläkään ole saanut vastausta
 
https://youtu.be/6VewzN781wQ?t=22
 
Mikä soitin kyseessä? Tarkoitan siis tuota nousevaa ja laskevaa, perkussiolta kuulostavaa soitinta.
 
Zed: Ketsuppia käyttävät vain lapset ja vammaiset. LEVELS-EP OUT NOW!
Rantsu
27.05.2015 13:35:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Burn: Pakko kysyä, koska en vieläkään ole saanut vastausta
 
https://youtu.be/6VewzN781wQ?t=22
 
Mikä soitin kyseessä? Tarkoitan siis tuota nousevaa ja laskevaa, perkussiolta kuulostavaa soitinta.

 
Flexatone.
 
https://www.youtube.com/watch?v=HEW1aG8XJQk
 
Burn
27.05.2015 13:57:11
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Rantsu: Flexatone.
 
https://www.youtube.com/watch?v=HEW1aG8XJQk

 
Kiitos tästä! Ulkonäkö tuli puun takaa.
 
Zed: Ketsuppia käyttävät vain lapset ja vammaiset. LEVELS-EP OUT NOW!
Sergei Fallinen
27.05.2015 15:29:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

oh1xe:
 
4. Miksi vaikka Suvi Teräsniskan biisit on levytetty lähes kaikki pykälän verran "normaalista" sivuun? Hm tai C#m, Abm, tai F#. Ei tietenkään Cm tai Am.
Onko solistin ääniala niin tiukka?

 
Tuskin se ääniala niin tiukka oikeasti on, mutta varmaan se halutaan hinkata aika tarkkaan siihen kohtaan, missä se parhaalta kuulostaa. Ja sitten jos tehdään laajempaa kokonaisuutta, kuten levyä, varmaan haluttaa käyttää samankaltaisia ratkaisuja useammissakin kappaleissa että saadaan se kuulostamaan yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Esimerkiksi kitarat, bassot ym soittimet, jotka kuulostavat hyvin erilaisilta sen mukaan, soitetaanko vapailla kielillä, capon kanssa, otelaudan ala- vai yläosasta, tai esimerkiksi jossain erikoisvireessä.
 
vain taito on rajana
Demo Harrison
28.05.2015 14:28:27
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mihin katosi foni pop- ja rock-musiikista 70-luvun jälkeen?
 
En ole työtön fonisti, kunhan havaihduin pohtimaan kuultuani tänään taas radiosta Year of The Catin ja Baker Streetin. Eihän etenkään viimeksimainitun sävelteemaa voisi kuvitella muulla instrumentilla ja se on vaan niin hieno kohta tuossa Kissojen Yössä, kun ekaksi tulee soolo akkarilla, sitten sähkis ja lopuksi foni.
 
Krooninen sävelkorvan tulehdus ja ajoittainen rytmitajuttomuustila
Jeszse
28.05.2015 16:24:44
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

reaper666: Nyt en kyllä tajunnut. Mikäs sitten E-vireessä olevan kitaran toiseksi ohkaisin kieli on?
 
B
 
ka uja teletabbies sa o yy sa o kaa sano koo fatpipe -megatherium || The Jasser Arafats || Crimson Day
Dirtyh
28.05.2015 20:53:13
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sergei Fallinen: Tuskin se ääniala niin tiukka oikeasti on, mutta varmaan se halutaan hinkata aika tarkkaan siihen kohtaan, missä se parhaalta kuulostaa. Ja sitten jos tehdään laajempaa kokonaisuutta, kuten levyä, varmaan haluttaa käyttää samankaltaisia ratkaisuja useammissakin kappaleissa että saadaan se kuulostamaan yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Esimerkiksi kitarat, bassot ym soittimet, jotka kuulostavat hyvin erilaisilta sen mukaan, soitetaanko vapailla kielillä, capon kanssa, otelaudan ala- vai yläosasta, tai esimerkiksi jossain erikoisvireessä.
 
Lisäksi on mahdollista että tuottajalla on fiksaatio soittaa kielisoittimet Eb-vireessä.
 
Basso capolla. Heh, olisi aika erikoinen ratkaisu mutta kai sitäkin on joku käyttänyt ja tietenkin jotkut arpeggiot ja riffit voi siten olla paremmin toteutettavissa.
 
Rainer Frilund
29.05.2015 10:42:24
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dirtyh: ... Basso capolla.
 
Hep! Been there, done that.
 
"The company you keep is the measure of a man."
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti