| Aihe: Laillistettua rosvousta? - Spotifystä 0,2 senttiä/biisi | |
|---|
|
Aakoo: Joo, se kuluu ja vie tilaa. Kannetkin näyttää cd:ssä yleensä tylsiltä. Vinyylissä kannet oli vielä mielenkiintoisia, kun tilaa oli, mutta cd:ssä kansissa ei juuri mitään katottavaa ole
Ei sitä musiikkia katsota vaan kuunnellaan. Formaatti sinällään on mielestäni aika samantekevä asia, paitsi jos se ei ole kovin kestävä. CD-levyjen fyysistä ikää on arvuuteltu, mutta en tiedä onko vanhimmat levyt alkaneet jo lahoamaan. Kaipa siitä olisi jotakin tullut. |  PJS
11.11.2013 11:56:38 | |
|
Krice: Ei sitä musiikkia katsota vaan kuunnellaan. Formaatti sinällään on mielestäni aika samantekevä asia, paitsi jos se ei ole kovin kestävä. CD-levyjen fyysistä ikää on arvuuteltu, mutta en tiedä onko vanhimmat levyt alkaneet jo lahoamaan. Kaipa siitä olisi jotakin tullut.
Mä oon kyl vahvasti eri mieltä tosta, et formaatti oli yhdentekevää ja et kansitaiteen yms. merkitys olisi vähäinen. Mun mielestä levyjen kannet, lisämatskut ja oikeastaan jopa hajut voi olla hyvinkin merkityksellinen lisä siihen minkälaisia viboja levystä välittyy taiteellisena kokonaisuutena. Itse ainakin diggaan uusien levyhankintojen kohdalla etenkin plärätä kansia jo ennen kuuntelua ja sit vasta laittaa levyn pyörimään ja samalla fiilistellä kansitaidetta ja tutkii et ketkä kaikki levyllä soittaa jne. Se on jotenkin todella hienoa. Mitenkään väheksymättä esim. täysin digitaalisia kanavia (spotari, soundcloud jne.), mut kyllä siitä sellainen tietty omaksumisen taso jää iteltä puuttumaan ku ei pääse nypläämään niitä kansia. | |
PJS: Mä oon kyl vahvasti eri mieltä tosta, et formaatti oli yhdentekevää ja et kansitaiteen yms. merkitys olisi vähäinen. Mun mielestä levyjen kannet, lisämatskut ja oikeastaan jopa hajut voi olla hyvinkin merkityksellinen lisä siihen minkälaisia viboja levystä välittyy taiteellisena kokonaisuutena. Itse ainakin diggaan uusien levyhankintojen kohdalla etenkin plärätä kansia jo ennen kuuntelua ja sit vasta laittaa levyn pyörimään ja samalla fiilistellä kansitaidetta ja tutkii et ketkä kaikki levyllä soittaa jne. Se on jotenkin todella hienoa. Mitenkään väheksymättä esim. täysin digitaalisia kanavia (spotari, soundcloud jne.), mut kyllä siitä sellainen tietty omaksumisen taso jää iteltä puuttumaan ku ei pääse nypläämään niitä kansia.
Näinpä!
Mun mielestä haju on hyvinkin olennainen osa kokemusta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa joskus jenkkien reissulla ostamani No Doubtin s/t - vuosia myöhemmin nappasin kansilehden kansien sisältä ja sisäsivunsa tuoksuivat edelleen losilaiselle levykaupalle. Siinä tehtiinkin aika rivakka muistomatka reissuun, jonka soundtrack tuo levy oli.
Kyllähän tietysti tuosta Spotifyssakin kuunneltuna tulee muistovibaa, muttei yhtä tarkasti ja hanakasti kuin levyä käpistellessä.
Liian ilkeä hipiksi. |  FastEddie
11.11.2013 13:34:02 (muokattu 11.11.2013 13:34:41) | |
|
Bon Scottin mielipide aiheesta 70-luvulta, ennen CDtä tai streemausta:
Gettin' old
Gettin' grey
Gettin' ripped off
Under-paid
Gettin' sold
Second hand
That's how it goes
Playin' in a band
Lainaus jo linkittämästäni raportista:
"Keskeinen huomio on, että suurin osa ihmisistä ei osta lainkaan musiikkia."
Spotify on loistava palvelu.
Kymmenen euroa kuukaudessa tästä palvelusta on edullinen hinta.
Toivottavasti artistien saamat korvaukset on sidottu palveluun sisääntulevaan rahaan.
Jos näin on; kaikki nyt liittymään heti, ja ottakaa kaikki kaveritkin mukaan, niin saadaan mm. Anssille lisää pätäkkää.
"Rehab is for quitters" |  Karwin
11.11.2013 13:41:39 (muokattu 11.11.2013 13:43:04) | |
|
Aakoo: Joo, se kuluu ja vie tilaa. Kannetkin näyttää cd:ssä yleensä tylsiltä. Vinyylissä kannet oli vielä mielenkiintoisia, kun tilaa oli, mutta cd:ssä kansissa ei juuri mitään katottavaa ole, tai sitten präntti vain on pientä.
Teksti, jonka lukemiseen tarvitaan mikroskooppi, on jostakin syystä laaserilevyjen helmasynti. Kasettienkin kansissa teksteistä saa paremmin selvän. Johtuneeko tuo sitten siitä, että työ tehdään nykyään näyttöpäätteellä eikä missään vaiheessa tulosteta koevedosta.
Krice: Ei sitä musiikkia katsota vaan kuunnellaan.
Kaupoissa, kirpputoreilla & kirjastoissa usein selaan uutta kuunneltavaa. Tällöin on olennaisen tärkeää, että kansi on kulloinkin mielenkiinnon kohteena olevan musiikkityylin mukainen - muutoin menee kuluttajalta ohi.
Krice: Formaatti sinällään on mielestäni aika samantekevä asia, paitsi jos se ei ole kovin kestävä. CD-levyjen fyysistä ikää on arvuuteltu, mutta en tiedä onko vanhimmat levyt alkaneet jo lahoamaan. Kaipa siitä olisi jotakin tullut.
Onhan siitä jo ollut, ainakin Minä olen tälläkin keskustelupalstalla surkutellut. Turhan usein (verrattuna lp-levyihin ja kasetteihin) käy niin, että muutaman vuoden kuluttua osa levyn kappaleista toimii vain tietokoneella.
Asiaan mutkan kautta palaten: Onko eettisesti oikein ostaa käytettyä albumia? Kuluttaja ilahtuu, kun saa tarjota hyvän kodin orvolle musiikkitallenteelle, mutta muusikon myyntiä se ei kasvata..
http://arstechnica.com/tech-policy/2008/12/post-sale-life/
Elämä on nakki. |  Twinkle
11.11.2013 15:23:40 (muokattu 11.11.2013 15:28:04) | |
|
Karwin:
Kaupoissa, kirpputoreilla & kirjastoissa usein selaan uutta kuunneltavaa. Tällöin on olennaisen tärkeää, että kansi on kulloinkin mielenkiinnon kohteena olevan musiikkityylin mukainen - muutoin menee kuluttajalta ohi.
Meikä lopetti selaamisen, siirryin _kuuntelemaan_ uutta musiikkia internetistä. Se on kieltämättä laakea suo tarvottavaksi, valinnan varaa on todella paljon enemmän mitä levyhyllyissä, niin kirjaston kuin kaupan hyllyissä, on ikuna ollut. Se on myös halvempi tapa, sillä välttää täydelliset vikatikit kuin että sitä itseään miellyttävää musiikkia ei pidä ostaa omaksi lähes täysin ulkomusiikillisin perustein arvaamalla. Digitaalinen jakelu on luonut kieltämättä jossakin määrin hankalaa runsaudenpulaa, mutta toisaalta en sitten ole rajoitettu niihin artikkeleihin suuresta valikoimasta, mitkä joku muu on minulle tarjonnut ostettavaksi.
Karwin: Asiaan mutkan kautta palaten: Onko eettisesti oikein ostaa käytettyä albumia? Kuluttaja ilahtuu, kun saa tarjota hyvän kodin orvolle musiikkitallenteelle, mutta muusikon myyntiä se ei kasvata..
http://arstechnica.com/tech-policy/2008/12/post-sale-life/
Tämä on itse asiassa hyvä kysymys, koska vastaava asia oli paljonkin tapetilla digitaalisen pelimyynnin tapauksessa. Jotkut tahot ovat äärimmäisen kiinnostuneita tukahduttamaan käytettyjen jälleenmyynnin sen takia, ettei siitä koidu heille mitään tuloja. Onhan se kovin monisyinen juttu, ihmiset pelkää että hinnat nousee kun korporaatiolla ei ole selkeää painetta hintakilpailuun, toisaalta sitten taas firmat vetoaa siihen, että niiden tuotteet paranisi jos tulovirtaa ei söisi käytetyt. | |
Karwin:
Asiaan mutkan kautta palaten: Onko eettisesti oikein ostaa käytettyä albumia? Kuluttaja ilahtuu, kun saa tarjota hyvän kodin orvolle musiikkitallenteelle, mutta muusikon myyntiä se ei kasvata..
http://arstechnica.com/tech-policy/2008/12/post-sale-life/
On se eettisesti nimenomaan oikein. Se on myyty ja rahat on saatu (ja juotu). Myymällä fyysinen tuote on luovuttu omistusoikeudesta - aivan vapaaehtoisesti. Lisäksi edelleen myyjän hyllyyn tuli levynmentävä tila, johon hän saattaa ostaa uuden levyn.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
Karwin: Kaupoissa, kirpputoreilla & kirjastoissa usein selaan uutta kuunneltavaa. Tällöin on olennaisen tärkeää, että kansi on kulloinkin mielenkiinnon kohteena olevan musiikkityylin mukainen - muutoin menee kuluttajalta ohi.
Nykyisin tuo menee niin, että joku kertoo foorumilla jostakin yhtyeestä, sitten sen musiikki tarkistetaan youtubesta ja sen jälkeen tehdään ostopäätös. | |
Krice: Nykyisin tuo menee niin, että joku kertoo foorumilla jostakin yhtyeestä, sitten sen musiikki tarkistetaan youtubesta ja sen jälkeen tehdään ostopäätös.
Tai muuten tulee poppipoliisi ja vie virtuaalivankilaan.
Elämä on nakki. | |
Onhan tässä digitouhussa monta puolta. Jos esimerkiksi kuuntelee Spotifystä vanhaa Grateful Deadia, niin kovasti mukava olisi hypistellä ja katsella samalla levyn kansia ja päästä sitä kautta lähemmäs levytysajankohdan tunnelmia. Jopa alkuperäispainoksen kansissa käytetty pahvi ja levypussin paperin tuntuma kertovat jotain sellaista, mikä liittyy aikaan jolloin musiikki tehtiin. On sillä merkityksensä viitekehyksen hahmottamisessa.
Mutta toisaalta: minulla ei noita levyjä ole, ja ilman internettiä voisi käydä niin, että musiikkikin jäisi kuulematta, kun fyysisiä levyjä ei tulisi hommattua. Onko siis parempi että voi edes kuunnella sen musan? Luultavasti on.
En ole musiikin asiantuntija. | |
StJerky: Paljonkohan se summa CD-levystä tyypillisesti on?
Riippuu ihan sopimuksesta. Nykypäivänä, kun menee ns. huonosti, sopparit eivät muutenkaan ole hääppöisiä, jahka sellaisen siis ihan oikean levy-yhtiön kanssa sattuu saamaan. |  StJerky
12.11.2013 14:14:44 (muokattu 12.11.2013 14:17:40) | |
|
lukethesis: Riippuu ihan sopimuksesta. Nykypäivänä, kun menee ns. huonosti, sopparit eivät muutenkaan ole hääppöisiä, jahka sellaisen siis ihan oikean levy-yhtiön kanssa sattuu saamaan.
Meidän on vaikea arvioida Spotify-korvauksien reiluutta, jos meillä ei ole aavistustakaan fyysisistä levyistä saatavista korvauksista.
Kela on tehnyt yhden Suomen eniten myydyistä levyistä, joten hänellä varmaan on kohtuullisen hyvä sopimus. | |
StJerky: Meidän on vaikea arvioida Spotify-korvauksien reiluutta, jos meillä ei ole aavistustakaan fyysisistä levyistä saatavista korvauksista.
Ei olekaan, eikä niiden osuudesta kokonaistulovirtaan. Tuo tämänkin keskustelun lähteenä oleva artikkeli on siitä huono, että siinä ei sanota taaskaan juuri mitään siitä, paljonko kohtuullinen korvaus per soitto on ja mikä osa niillä soitoilla olisi syytä korvata levymyynnistä saatavista tuloista. Muuttuja on myös se, että mitä kukakin kokee kohtuulliseksi. | |
Twinkle: Ei olekaan, eikä niiden osuudesta kokonaistulovirtaan. Tuo tämänkin keskustelun lähteenä oleva artikkeli on siitä huono, että siinä ei sanota taaskaan juuri mitään siitä, paljonko kohtuullinen korvaus per soitto on ja mikä osa niillä soitoilla olisi syytä korvata levymyynnistä saatavista tuloista. Muuttuja on myös se, että mitä kukakin kokee kohtuulliseksi.
Tulin tuossa pohtineeksi, että ehkä tässä pitäisi enemmänkin puhua tulomuodosta kuin siitä kertamaksun määrästä.
Fyysisellä levyllä artisti saa koko tulon kertalaakista ja ne tulot pakkautuu levyjulkaisuajankohdan hoodeille ja sitten ne tulot äkkiä siitä tyrehtyy, kun levyt päätyvät Anttilan eurolaariin. Spotifyssa ja muussa streamauksessa sellaista "alkuräjähdystä" ei synny, vaan ne tulot virtaa vähitellen pitkällä aikajänteellä artistille.
Ongelmaksi tässä varmaan syntyy se, että levyn tekeminen maksaa jotain ja siihen yhtälöön tuollainen vähitellen syntyvä tulo sopii vähän kehnosti. Toisaalta taas pitkällä aikajänteellä streamauksen tuotot ajavat perinteisen kertamaksusysteemin yli, kun innokkaimmat kuuntelijat päätyvät tuottamaan artistille kumulatiivisesti enemmän rahaa kuin ostamalla sen yhden levyn.
Rennosti elän elämäni tään, lemmin jos missä heiloja nään. Surra ompi suotta, elän sata vuotta, jollen sitä ennen kuole
"Follow your voice, not mine! Drink your tea and start to climb! Leave your body back where you come." | |
Spotify ei myy levyjä - tallenteita. | |
error-potion: Spotify ei myy levyjä - tallenteita.
Ainoastaan "käyttöoikeutta" niihin.
"No olet luultavasti ammattitaitoinen miksaaja ja sulla on laitteisto kohdillaan." -OPJ1974 |  error-potion
13.11.2013 04:07:49 (muokattu 13.11.2013 04:24:46) | |
|
Danko: Ainoastaan "käyttöoikeutta" niihin.
Spotify ei voi myydä mitä antaa ilmaiseksi? | error-potion
13.11.2013 04:08:51 (muokattu 13.11.2013 04:16:01) | |
|
Ellei "halua" maksaa "ilmaisesta". | |
Juho L: Fyysisellä levyllä artisti saa koko tulon kertalaakista ja ne tulot pakkautuu levyjulkaisuajankohdan hoodeille ja sitten ne tulot äkkiä siitä tyrehtyy, kun levyt päätyvät Anttilan eurolaariin. Spotifyssa ja muussa streamauksessa sellaista "alkuräjähdystä" ei synny, vaan ne tulot virtaa vähitellen pitkällä aikajänteellä artistille.
Hyvä näkökulma. Ihan joka bändi ja artisti ei tee Dark Side Of The Moonia. | |
error-potion: Ellei "halua" maksaa "ilmaisesta".
Niin, sikälihän nuo Free ja Open ovat Spotifyn ongelmalapsia.
"No olet luultavasti ammattitaitoinen miksaaja ja sulla on laitteisto kohdillaan." -OPJ1974 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
