| Aihe: Leipänsä ansaitseminen musiikilla kova pala | |
|---|
|
Anonymous-jazz: Tätä, että tekee omakustanteen ja lähettää sen radioasemille ja kuvittelee lentävänsä sillä suoraan menestykseen ja kilpailevansa tasavertaisesti monikansallisten levy-yhtiöiden kanssa.
On kuin lähtisi F1-kilparadoille oman henkilöauton kanssa ilman tiimiä.
Levybisnes toimii kapitalismin opeilla ja monikansallisten levy-yhtiöiden raha puhuu kaikilla kaupallisilla radioasemilla.
Kyllä näin on - ei ne sitä hommaa rakkaudesta musiikkiin tee.
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) | |
Lastinen: Sekin on aika varmaa, että jos hyppii joka suuntaan kritiikin ja neuvojen myötä, ei saa aikaan kuin huonon kompromissin. Kohta biisin soolo kestää kolme sekuntia, banjo raikaa taustalla, laulajana on Veeti Kallio, melodyne säestää ja biisi alkaa kertosäkeellä.
aargh, *Avokonttorirepeeminen* :D
Anonymous-jazz: Tätä, että tekee omakustanteen ja lähettää sen radioasemille ja kuvittelee lentävänsä sillä suoraan menestykseen ja kilpailevansa tasavertaisesti monikansallisten levy-yhtiöiden kanssa.
On kuin lähtisi F1-kilparadoille oman henkilöauton kanssa ilman tiimiä.
Levybisnes toimii kapitalismin opeilla ja monikansallisten levy-yhtiöiden raha puhuu kaikilla kaupallisilla radioasemilla.
Tätä selkeämmin ei voi totuutta sanoa. "Soitetaan mitä halutaan"... joo, just så. | |
Lainaten erästä tuttavaa joka on kouluttautunut muusikoksi. Rahaahan jäisi käteen huomattavasti enemmän jos ei tulisi juotua sitä palkkaa heti keikan jälkeen. | |
Saappineste: Lainaten erästä tuttavaa joka on kouluttautunut muusikoksi. Rahaahan jäisi käteen huomattavasti enemmän jos tekisi oikeita töitä.
"Te olette inhottavia."
-Sakmongkol | |
Tommy Voltage: aargh, *Avokonttorirepeeminen* :D
Tätä selkeämmin ei voi totuutta sanoa. "Soitetaan mitä halutaan"... joo, just så.
Soittaahan ne mitä ne ite haluaa.
... | |
Saappineste: Lainaten erästä tuttavaa joka on kouluttautunut muusikoksi. Rahaahan jäisi käteen huomattavasti enemmän jos ei tulisi juotua sitä palkkaa heti keikan jälkeen.
Se onkin ammatinvalintakysymys.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Anonymous-jazz: Se onkin ammatinvalintakysymys.
Juomanvalintakysymys se on. | |
Kefiiri: Juomanvalintakysymys se on.
Näinpä. Esim vettä saa monilta keikkamestoilta henksuhintaan.
no is any good musics maked anymore... |  novo
19.08.2012 02:46:49 | |
|
Olipas siinä piisisä palio kitaraliidiä. En jaksanu nytkään kuunnella loppuun, radiokanava ois vaihtunu huomattavasti aiemmin.
Landstr: "En kuitenkaan osaa selittää asioita niin, että ne tuntuisivat järkeviltä, joten annan olla."
vvaltsu:"Mä teen koko loman duunia ja luen siinä samalla kolmeen syksyn YO-kokeeseen. Kun on selkärankaa ja kanttia, niin.." |  kiriminni
19.08.2012 11:25:48 (muokattu 19.08.2012 11:32:31) | |
|
95vm.75 siinä on jotain joka vähän koskettaa automiestä.
Artikulointi vaan ärsyttää liikaa nämä palautuu-uu-uuu,ajettii-ii-iiinnn.
Jätä toi helkutin pätkiminen vähän vähemmälle niin heti biisi paranee.
Saab 95 on kyllä hauska peli ja lämmin talvella menee hienosti pahassakin kelissä.
Ja jos Tom Petty on suosikkisi niin koita vähän samantapaista.
Eli hidasta vähän tempoa ja satsaa tosissaan kertosäkeeseen,että se jää mieleen.
Eikä ärsyttävällä tavalla.Iloisuutta mukaan,kuulostaa vähän liian ryppyotsaiselta.
Ei millään pahalla,mutta laulutunteja myös,että löytyisi parempaa soivuutta ääneen. | |
Piti oikein asioikseen rekisteröityä. Seuraa sanoja säästelemätön vuodatus, älä ota henkilökohtaisesti.
Ensinnäkin unohda ruikuttava asenne. Tee töitä menestyksesi eteen. Niin muutkin ovat tehneet. Oikotietä onneen ei ole. Jos teet kaiken puolihuolimattomasti vasurilla, älä syytä systeemiä siitä, ellei suosiota tule. Täällä on heitelty taas niitä luuserien kortteja, että major labelien raha määrää. Paskat. Radioasemat soittavat musiikkia, jota ihmiset kuulijatutkimusten mukaan haluavat kuulla. Useimmiten sellainen musiikki syntyy ammattilaisten käsistä. Ammattilaisilla on liksansa. Toisin sanoen hittiä ei tehdä halvalla. Niiden tissienkin takaa löytyy timanttisia biisintekijöitä ja tuottajia. Tissit eivät laula. Tissit eivät kirjoita biisejä.
Näytebiisistä on sanottu olennainen. Turha kitaralurittelu pois, lisää sielua ja tarkkuutta lauluun, raikkaampi äänimaisema, koukkuja sovitukseen ja soundeihin, sanoituksista fokus tarkaksi ja löysät pois.
Opettele laulamaan. En tarkoita, että sinusta pitäisi tulla joku pavarotti, mutta etsi oma juttusi ja tuo se esille. Tässä maassa on lukuisia teknisesti taitamattomia laulajia, mutta heidän tulkintansa ei jää lallatteluksi vaan siinä on sielua ja syvyyttä, rosoista tarttumapintaa, joka välittyy.
Opettele soittamaan. Tällä en tarkoita teknistä taituruutta vaan sitä, että esimerkiksi tuossa "hittibiisissäsi" on aivan liikaa tavaraa, joka ei palvele biisiä. Ellei omasta takaa löydy tyylitajua, etsi ympärillesi ihmisiä, joiden mielipiteisiin voit peilata tekemisiäsi. Vielä tärkeämpää on osata erottaa joukosta ne ihmiset, joita EI kannata kuunnella.
Sen sijaan, että teet vasurilla albumin, mitä jos keräisit kaikki demot, joita sinulla on, valitsisit hyvän tuottajan ja laittaisit hänet raakkaamaan niiden joukosta sen kaikkein potentiaalisimman biisin, jota lähdette työstämään?
Sillä välin: älä jää kotiin nysväämään vaan tee keikkoja. Tuon kaltaisella biisimateriaalilla olennainen välittyy vaikka trubaduuripohjalta pubinnurkassa. Siitä ei tule sinulle kulujakaan juuri lainkaan. Yksi keikka vastaa ainakin kymmeniä treenejä. Huomaat myös hyvin nopeasti, mitkä biisit saavat vastakaikua yleisöstä ja mitkä eivät. Vaikka joutuisit pubiruusujen ja persujunttien lässytyksen kohteeksi, ota se siltä kannalta, että haet esiintymisrutiinia ja kovuutta. Vähitellen sinun karismasi kehittyy, saat kokemusta ja kontakteja jne. kunnes olet valmis isommille lavoille.
Sanoituspuolella on todella paljon petrattavaa. Otetaan esimerkiksi 95 vm. 75:
Teknisellä puolella tökkii, että esimerkiksi ensimmäisessä säkeistössä on pirusti puoliriimejä. Siis runousopillisesti kökköä kamaa: "löydettiin/ajettiin/sovittiin/haettiin". Nuohan eivät oikeasti ole riimejä. Siitä seuraa "luettelomainen" vaikutelma eivätkä säkeet solju eteenpäin. (Esim. "ajettiin/haettiin" ei ole riimi mutta "ajettiin/Mikkeliin" on.)
Toisekseen: tekstistä puuttuu kaikki dramaturgia. Se ei oikein ala mistään eikä pääty mihinkään. Siinä ei ole käännekohtaa, jonka voisi sijoittaa vaikkapa c-osaan. Vertaa biisin tekstiä vaikkapa Mikan faijan BMW -kappaleeseen, joka on ihan yhtä proosallista ja riisuttua kerrontaa, mutta siinä on tarkennettu yksityiskohtiin, henkilöihin ja tarinaan.
Esimerkki: minkä värinen auto on? Mistä kylästä se löytyi ja ketkä sen ostivat? Siis ostiko se vaari sen joskus 70-luvulla vai löytyikö auto uudestaan jostain? Okei, ajoitte kyläkauppaan ja oli kuuma, mutta mitä siellä tapahtui ja missä vaari nyt on? Mitä siitä tunnelmasta irti saa?
Okei, konkretisoidaan. "Siihen kylään" tarjoaisi paikan nelitavuiselle paikkakunnalle. "Sattumalta löydettiin, kun Järvenpäähän/Hyvinkäälle/Iivantiiraan/Sodankylään/Keravalle/Posiolle ajettiin." Tarjoaa heti tarttumapintaa.
Mutta mennään askel eteenpäin: entä jos laulettaisiinkin "hautajaisista palattiin" (ok, yksi tavu liikaa, mutta got the point)? Olisi oltu kuoppaamassa vaari ja sattumalta paluumatkalla silmiin olisi osunut melkein samanlainen Saab kuin vaarilla oli aikoinaan, mitä nyt vain erivärinen. Sitten muistellaan, millaista vaarin kyydissä oli, ja c-osassa kuski olisi näkevinään vaarin hymyilevän taustapeilissä tai jotain.
Äh. Paremmalla ajalla lisää.
Vaihda se nimi. | |
Muistan vielä sen fiiliksen kun melodia ja sanat asettuivat paikalleen. Olen melko varma etten tule koskaan enää keksimään parempaa kappaletta, se jää ikään kuin musikaaliseksi jäljeksi minusta jälkimaailmaan. Mielestäni kappale on myös hyvin lähellä kappaletta "josta kukaan ei voi olla tykkäämättä.
Tähän piti vielä sanoa: älä tuudittaudu tuollaiseen fiilikseen, vaikka se antaa hetkellistä uskoa itseensä, joka taas on eteenpäin vievä voima. Nosta rima korkealle, ota kaikki oppimisprosessina, tähtää aina ylemmäs ja ole kunnianhimoinen. Jos teet omasta mielestäsi hienon biisin, ota tavoitteeksi tehdä se uudestaan vielä hienommin. | |
BirgerB: Olisin siis äärimmäisen kiitollinen kommenteista ja kritiikistä
- alkuun kitaraintroa vain noin 10 sek. jotain sellaista kuin 0:10-0:20 välillä
- keskellä kitarasoolon vaihto huuliharpuksi, sellaisella melodialla kuin kohdasta 2:13 ...
- loppuun kitarointia outroksi
- fillarilla duuniin -hokemista vähemmäksi, eikä outron päälle
- nimenä Rouhe olis ok ja se tohtorintakki nuotioon
Jotain tuollaista ihan vaan kuulijana. Muuten ihan letkeä kappale, on noita huonompiakin radiosta kuulunut. Tsemppiä matkaan !
Kirjoitan.....siis ehkä en just nyt soita.... | Ravenheart
28.08.2012 12:30:59 (muokattu 28.08.2012 12:32:02) | |
|
homege: Piti oikein asioikseen rekisteröityä. Seuraa sanoja säästelemätön vuodatus, älä ota henkilökohtaisesti.
Ensinnäkin unohda ruikuttava asenne. Tee töitä menestyksesi eteen. Niin muutkin ovat tehneet. Oikotietä onneen ei ole. Jos teet kaiken puolihuolimattomasti vasurilla, älä syytä systeemiä siitä, ellei suosiota tule. Täällä on heitelty taas niitä luuserien kortteja, että major labelien raha määrää. Paskat. Radioasemat soittavat musiikkia, jota ihmiset kuulijatutkimusten mukaan haluavat kuulla. Useimmiten sellainen musiikki syntyy ammattilaisten käsistä. Ammattilaisilla on liksansa. Toisin sanoen hittiä ei tehdä halvalla. Niiden tissienkin takaa löytyy timanttisia biisintekijöitä ja tuottajia. Tissit eivät laula. Tissit eivät kirjoita biisejä.
Näytebiisistä on sanottu olennainen. Turha kitaralurittelu pois, lisää sielua ja tarkkuutta lauluun, raikkaampi äänimaisema, koukkuja sovitukseen ja soundeihin, sanoituksista fokus tarkaksi ja löysät pois.
Opettele laulamaan. En tarkoita, että sinusta pitäisi tulla joku pavarotti, mutta etsi oma juttusi ja tuo se esille. Tässä maassa on lukuisia teknisesti taitamattomia laulajia, mutta heidän tulkintansa ei jää lallatteluksi vaan siinä on sielua ja syvyyttä, rosoista tarttumapintaa, joka välittyy.
Opettele soittamaan. Tällä en tarkoita teknistä taituruutta vaan sitä, että esimerkiksi tuossa "hittibiisissäsi" on aivan liikaa tavaraa, joka ei palvele biisiä. Ellei omasta takaa löydy tyylitajua, etsi ympärillesi ihmisiä, joiden mielipiteisiin voit peilata tekemisiäsi. Vielä tärkeämpää on osata erottaa joukosta ne ihmiset, joita EI kannata kuunnella.
Sen sijaan, että teet vasurilla albumin, mitä jos keräisit kaikki demot, joita sinulla on, valitsisit hyvän tuottajan ja laittaisit hänet raakkaamaan niiden joukosta sen kaikkein potentiaalisimman biisin, jota lähdette työstämään?
Sillä välin: älä jää kotiin nysväämään vaan tee keikkoja. Tuon kaltaisella biisimateriaalilla olennainen välittyy vaikka trubaduuripohjalta pubinnurkassa. Siitä ei tule sinulle kulujakaan juuri lainkaan. Yksi keikka vastaa ainakin kymmeniä treenejä. Huomaat myös hyvin nopeasti, mitkä biisit saavat vastakaikua yleisöstä ja mitkä eivät. Vaikka joutuisit pubiruusujen ja persujunttien lässytyksen kohteeksi, ota se siltä kannalta, että haet esiintymisrutiinia ja kovuutta. Vähitellen sinun karismasi kehittyy, saat kokemusta ja kontakteja jne. kunnes olet valmis isommille lavoille.
Sanoituspuolella on todella paljon petrattavaa. Otetaan esimerkiksi 95 vm. 75:
Teknisellä puolella tökkii, että esimerkiksi ensimmäisessä säkeistössä on pirusti puoliriimejä. Siis runousopillisesti kökköä kamaa: "löydettiin/ajettiin/sovittiin/haettiin". Nuohan eivät oikeasti ole riimejä. Siitä seuraa "luettelomainen" vaikutelma eivätkä säkeet solju eteenpäin. (Esim. "ajettiin/haettiin" ei ole riimi mutta "ajettiin/Mikkeliin" on.)
Toisekseen: tekstistä puuttuu kaikki dramaturgia. Se ei oikein ala mistään eikä pääty mihinkään. Siinä ei ole käännekohtaa, jonka voisi sijoittaa vaikkapa c-osaan. Vertaa biisin tekstiä vaikkapa Mikan faijan BMW -kappaleeseen, joka on ihan yhtä proosallista ja riisuttua kerrontaa, mutta siinä on tarkennettu yksityiskohtiin, henkilöihin ja tarinaan.
Esimerkki: minkä värinen auto on? Mistä kylästä se löytyi ja ketkä sen ostivat? Siis ostiko se vaari sen joskus 70-luvulla vai löytyikö auto uudestaan jostain? Okei, ajoitte kyläkauppaan ja oli kuuma, mutta mitä siellä tapahtui ja missä vaari nyt on? Mitä siitä tunnelmasta irti saa?
Okei, konkretisoidaan. "Siihen kylään" tarjoaisi paikan nelitavuiselle paikkakunnalle. "Sattumalta löydettiin, kun Järvenpäähän/Hyvinkäälle/Iivantiiraan/Sodankylään/Keravalle/Posiolle ajettiin." Tarjoaa heti tarttumapintaa.
Mutta mennään askel eteenpäin: entä jos laulettaisiinkin "hautajaisista palattiin" (ok, yksi tavu liikaa, mutta got the point)? Olisi oltu kuoppaamassa vaari ja sattumalta paluumatkalla silmiin olisi osunut melkein samanlainen Saab kuin vaarilla oli aikoinaan, mitä nyt vain erivärinen. Sitten muistellaan, millaista vaarin kyydissä oli, ja c-osassa kuski olisi näkevinään vaarin hymyilevän taustapeilissä tai jotain.
Äh. Paremmalla ajalla lisää.
Vaihda se nimi.
Kiinnostaisi hieman tietää, mistä moinen ylimielinen ja hyökkäävä asenne. Ootko Cheek?
Tissit eivät laula, niin. Autotune laulaa, liian usein. Tisseillä saa sitä paljon kaivattua huomiota. Näkyvyyttä, tiedätkö? Ei keskivertoihminen jaksa omistaa aikaansa musiikin etsimiselle. Kyse on altistuksesta. Tissit on seksiä, seksi saa näkyvyyttä, koska se tuo medioille huomioarvoa.
Mitä enemmän maksat/olet kytkyissä altistaviin medioihin, sitä enemmän ihmiset tuotettasi (joka siis tuntuu olevan sun tekstistäsi päätellen "musiikkia" osuvampi sana) kuulevat. Assosioivat sen omassa elämässään tapahtuviin asioihin alitajuisesti ja siten kasvavat pitämään kuulemastaan.
Eikö tapaus Kristal ole osunut silmään? Vitun mainoskampanja.
10000 (ostettua) tykkäystä ja mediat kirjottaa ja radiot soittaa. Timanttisen biisin aikaansaannostahan se, rahalla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä...
Todellinen lahjakkuus pääsee aina läpi, mutta kaikki läpipäässeet ei todellakaan edusta todellista lahjakkuutta.
Huvittaa sinänsä edes vääntää tästä mitään, koska itselleni musiikki edustaa jotakin muuta, kuin sitä vammailun ja julkisuusgimmickien värittämää selkääntaputtelu- ja suihinottosirkusta, jollaisena se on pahimmillaan mulle näyttäytynyt. Musiikki pelasti mut, se antaa syyn elämälle ja lohduttaa silloin, kun mikään muu ei auta.
Tilaisuuksia periaatteista tinkimiseen ois ollut, mut kaikkea en ole valmis "menestyksen" alttarille uhraamaan, kun eteenpäin tuntuu pääsevän mainiosti ilmankin. Se vain on hitaampaa (mutta kuten monet suuret ovat todistaneet, myös vahvemmalla pohjalla).
Et kai sä oikeasti ole sitä mieltä, että musiikkibisneksessä kaikki indiekamasta suuryhtiöiden tuotteisiin ovat samalla lähtöviivalla juoksemassa kuvitteellista henkistä satasta? Että molemmat ovat tasa-arvoisia siinä vaiheessa, kun Soittolistaradio Öö tekee iltapäivälistaansa?
Risto Asikainen tehnyt silkkaa timanttia ja jokainen näistä nimituottajista on aina liksansa väärti? Yeah, right. Montako hutituotetta on jokaisella isolla lafkalla on yhtä menestynyttä artistia kohden, tiedätkö?
Samat jätkäthän niitä biisejä siellä tekee, mut joka kerta ei vaan osukaan. Ei, vaikka työnnettäis vitusti tonnia fyrkkaa. Toki arvostan suuresti tuottajan roolia musiikin, ja varsinkin albumin luomisessa, mutta sellaisia vitun floppeja on tullut todistettua läheltä ihan nimituottajien toimesta, että jokaista "ammattilaista" en lähtis suorilta kumartamaan. Onnistumisilla kun on vielä helposti taipumus valaa ihmisiin myös valheellista itsevarmuutta, jonka seurauksena ego astuu helposti kuvaan. Tuotettavan hyväkin visio saattaa jäädä niiden "Kyllähän mä nyt vittu tiedän tämän, ku viimeksikin tuli soittoaikaa" -saappaiden alle.
Omalla kohdallani en ole joutunut moista kokemaan, mutta vierestä on nähty.
Ja mitä tulee ohjeistukseen, jonka annat tekstin muokkaamiseen, Anssi Kelan jämäkliseekopastako parannusehdotuksesi kaivoit?
Tasapäistämisellä ja samojen kliseejuttujen noudattelulla onneen.
Keikkailusta ja varmuuden hankkimisesta olen samaa mieltä, se on jotain sellaista, jonka saa vain yhdellä tavalla.
Pahoitteluni käytöstapojen hetkellisestä höllentymisestä. |  C
28.08.2012 13:02:37 | |
|
Ravenheart: Kiinnostaisi hieman tietää, mistä moinen ylimielinen ja hyökkäävä asenne. Ootko Cheek?
Mun mielestä toi homegen teksti oli kohtuullisen hyvä kirjoitus tähän aiheeseen. Ei se ollut liian hyökkäävä, vaan realistinen. Jos tänne postaa harrastelijatasoista musaa ja kysyy "miks mä en menesty", niin ei siinä kannata päätä paijata. Se ei palvele ketään. (En tässä silti vähättele ketjun aloittajan musiikintekoa, vaan toivotan onnea.)
Ronnie James Dio - Kiitos 1942-2010 | |
C: Mun mielestä toi homegen teksti oli kohtuullisen hyvä kirjoitus tähän aiheeseen. Ei se ollut liian hyökkäävä, vaan realistinen. Jos tänne postaa harrastelijatasoista musaa ja kysyy "miks mä en menesty", niin ei siinä kannata päätä paijata. Se ei palvele ketään. (En tässä silti vähättele ketjun aloittajan musiikintekoa, vaan toivotan onnea.)
Piti samaa kirjoittaa. Hyviä juttuja ja vinkkejä tuossa oli todella paljon. | |
C: Mun mielestä toi homegen teksti oli kohtuullisen hyvä kirjoitus tähän aiheeseen. Ei se ollut liian hyökkäävä, vaan realistinen. Jos tänne postaa harrastelijatasoista musaa ja kysyy "miks mä en menesty", niin ei siinä kannata päätä paijata. Se ei palvele ketään. (En tässä silti vähättele ketjun aloittajan musiikintekoa, vaan toivotan onnea.)
Juuri näin myös minä tän tulkitsin...
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) | |
Eikö tapaus Kristal ole osunut silmään? Vitun mainoskampanja.
10000 (ostettua) tykkäystä ja mediat kirjottaa ja radiot soittaa. Timanttisen biisin aikaansaannostahan se, rahalla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä...
Promosinkku löytyy. Vaimolle oli joku feissaaja tms. lyönyt kaupungilla käteen. Biisi todellista timangia, jaksoi ehkä puoltoista minsaa. Tais kapasiteetin kääpiö olla feettaamassa.... | |
Harrastaa kukin saa tyylillään mutta harrastelusta on turha odottaa leipää pöytään. Siihen ristiriitaan halusin kirjoituksellani ottaa kantaa, kun kerran avoimesti mielipiteitä kysyttiin.
Kristal on BTL-vaiheen mainoskamppis, joka "menestyy" tasan niin kauan kuin siihen pumpataan fyrkkaa. Siinä tarkoitus ei ole tuoda menestystä artistille vaan markkinoitavalle tuotteelle, joka ei ole artisti eikä biisi vaan jotain muuta.
Tisseillä saa huomiota musiikille mutta se ei auta, jos musiikissa itsessään ei ole substanssia. Nimenomaan tuohon substanssiin kehotin satsaamaan ja kehittämään omia vahvoja puolia, mikäli se ei tullut selväksi. Se vaatii työtä, omistautuneisuutta ja sitoutuneisuutta. Koska työtä vaaditaan usealla sektorilla, kaikkia osa-alueita ei voi hallita itse, ja siksi on myös tärkeää löytää ympärilleen oikeita yhteistyökumppaneita. | |
Et kai sä oikeasti ole sitä mieltä, että musiikkibisneksessä kaikki indiekamasta suuryhtiöiden tuotteisiin ovat samalla lähtöviivalla juoksemassa kuvitteellista henkistä satasta? Että molemmat ovat tasa-arvoisia siinä vaiheessa, kun Soittolistaradio Öö tekee iltapäivälistaansa?
Kyllä olen. Onko sinulla esittää jotain päinvastaista näkemystä?
Kaupallisen radion ansaintalogiikka menee niin, että halutusta segmentistä kerätään mahdollisimman iso pääluku kuulijoita, joka myydään mainostajille. Välineinä tähän käytetään erilaisia kuulijatutkimuksia, joita seurataan todella tarkasti.
Jos kohdeyleisö pitää biisistä, se säilyy soittolistalla. Jos ei, se putoaa pois.
Useimmiten major labelien julkaisut on suunnattu valtavirtayleisölle. Siksi ne myös soivat useammin mainstream-kanavilla.
YleX:n soittolistapolitiikka taas avautuu ehkä helpoimmin, jos malttaa lukea tämän: http://ylex.yle.fi/musiikki/soittolista-faq
Sen jälkeen voi tutustua YleX:n soittolistoihin, jotka ovat avoimesti esillä. Mitä alemmas A-, B-, C- ja Nosteessa-listoilla mennään, yleensä sitä enemmän mukana on indiejulkaisuja.
Ylen erikoisohjelmat ja Radio Helsinki toki vielä erikseen. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
