| Aihe: Soittamisen aloittaminen aikuisena | |
|---|
|
reaper666: Sori off topic mutta päteekö tämä myös muihinkin juttuihin. Mietin vaan, että kannattaako kolmen kynpin paremmalla puolella enää hommata skeittilautaa. Voiko silloin enää oppia mitään ollieta edes. Jos ei oteta itsesuojeluvaistoa huomioon :D
No yksi minun kaveri on sitä mieltä, että jos ei aloita viimeistään 3-vuotiaana niin ei voi tulla hyväksi yhtään missään. Minun lapsetkin on jo ihan menetettyjä tapauksia, kun nuorinkin jo täyttää 5. |
|
StJerky: No yksi minun kaveri on sitä mieltä, että jos ei aloita viimeistään 3-vuotiaana niin ei voi tulla hyväksi yhtään missään. Minun lapsetkin on jo ihan menetettyjä tapauksia, kun nuorinkin jo täyttää 5.
Onneksi edellisellä sivulla tuli jo yksi rohkaisu-viesti :D
Jotenkin olen samaa mieltä tuttusi kanssa mutta en minä nyt Tony Hawkiksi ole ryhtymässä :D
Kai se tarttee joku halpis-lauta ostaa keväällä. |
 Feline
02.01.2012 13:24:21 (muokattu 02.01.2012 13:27:09) | |
|
Kyllä se on niin, että jos ei viimeistään 5-vuotiaana aloita tekemään ihan mitä tahansa, niin sitten ei kyllä kannata ees mitään yrittää. Ja sitten jos huomaa tuossa kuus vuotiaana että ei oo mahkuja tulla maailman parhaaksi asiassaan, niin sitten on ihan parempi suosiolla lopettaa.
Tämä liittyy ihan kaikkiin maailman asioihin.
Itehä alotin pianon pimputtelun 29-vuotiaana (niitä 3-20 vuotiaana iteopiskeltuja ei lasketa), mutta miepä oonki anarkistisika. |
|
Feline: Kyllä se on niin, että jos ei viimeistään 5-vuotiaana aloita tekemään ihan mitä tahansa, niin sitten ei kyllä kannata ees mitään yrittää. Ja sitten jos huomaa tuossa kuus vuotiaana että ei oo mahkuja tulla maailman parhaaksi asiassaan, niin sitten on ihan parempi suosiolla lopettaa.
Tämä liittyy ihan kaikkiin maailman asioihin.
Itehä alotin pianon pimputtelun 29-vuotiaana (niitä 3-20 vuotiaana iteopiskeltuja ei lasketa), mutta miepä oonki anarkistisika.
No sellasen jutun oon kuullut, että mäkihyppy tartteis aloittaa alle 10vuotiaana, että sen jälkeen on jo itsesuojeluvaisto sitä tasoa ettei uskalla kokeilla. |
|
Feline: Kyllä se on niin, että jos ei viimeistään 5-vuotiaana aloita tekemään ihan mitä tahansa, niin sitten ei kyllä kannata ees mitään yrittää. Ja sitten jos huomaa tuossa kuus vuotiaana että ei oo mahkuja tulla maailman parhaaksi asiassaan, niin sitten on ihan parempi suosiolla lopettaa.
Tämä liittyy ihan kaikkiin maailman asioihin.
I agree! Kun katselen tuossa pihalla 3-4 vuotiaita, niin harjaantuneella silmällä erotan kyllä jo jyvät akanoista. Oma poika on maailmanmestariainesta, selvä stara musiikkipuolella, fiksukin kuin isänsä. Naapurin kersoista ei voi samaa sanoa. Ne on just niitä, jotka myöhästyivät aloituksessa.
Täytyykin mennä piiskaamaan! |
 reaper666
02.01.2012 13:41:28 (muokattu 02.01.2012 13:41:49) | |
|
Jos mulla on joskus lapsi ja se ei osaa 6 vuotiaana sweepata niin huostaanottoon menee. |
|
reaper666: Jos mulla on joskus lapsi ja se ei osaa 6 vuotiaana sweepata niin huostaanottoon menee.
Luulot pois vaan heti. Eikös ne ota huostaan jo yhteiskunnankin puolesta, jos noin persiilleen menee. |
|
Sarkasmin riemujuhlaa.
Shit happens, sanoi koprofiili. |
|
varakone: Aika sieluton on esitys kuulijan kannalta, jos ainoa mihin kykenee, on nuottien/partituurien orjallinen seuraaminen.
Jep. Aina, siis AINA kun tästä asiasta tulee keskustelua niin nämä asiat, tekniikka ja tulkinta, esiintyvät jotenkin toisensa poissulkevina elementteinä. Tai ainakin joku tahtoo väkisin ymmärtää niin, että jos puolustan toista, niin automaattisesti väheksyn toista. Eihän se niin mene. Totta kai musiikillinen tulkinta on olennaisen tärkeä osa nautittavaa musiikkiesitystä, senhän pitäisi olla itsestäänselvää kaikille. Mutta kuten itsekin totesit, vaikea on musiikillista tulkintaa harrastaa, jos ei ole välineitä millä tehdä sitä, ts. riittävää soittotaitoa. Mikä sitten mihinkin on riittävää, riippuu soittajasta ja siitä mitä soittaa. Joskus hyvinkin vaatimattomalla soittotaidolla voi yltää hyvinkin syvällisiin ja merkityksellisiin tulkintoihin, joskus taas ei. Ei tämä ole mikään joko/tai -kysymys.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami |
|
sellisti: Jep. Aina, siis AINA kun tästä asiasta tulee keskustelua niin nämä asiat, tekniikka ja tulkinta, esiintyvät jotenkin toisensa poissulkevina elementteinä.
En sulje ainakaan minä noita toisistaan erilleen, minkä varmasti huomasti, kun luit muutakin kuin irrottamasi lauseen. :) |
|
varakone: En sulje ainakaan minä noita toisistaan erilleen, minkä varmasti huomasti, kun luit muutakin kuin irrottamasi lauseen. :)
Luin ja huomasin, siksi kirjoitinkin "kuten itsekin totesit". Kirjoitus ei koskenut mitenkään ensisijaisesti sua, mutta aina se tuppaa kääntymään niin että jos sanon että toinen on tärkeä, niin useampi on kohta tivaamassa että no eikös se toinenkin muka ole.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami |
|
sellisti: Luin ja huomasin, siksi kirjoitinkin "kuten itsekin totesit". Kirjoitus ei koskenut mitenkään ensisijaisesti sua, mutta aina se tuppaa kääntymään niin että jos sanon että toinen on tärkeä, niin useampi on kohta tivaamassa että no eikös se toinenkin muka ole.
Monelta soittimenomistajalta menee autuaasti yli hilseen sellainen juttu, että maailmassa on tehty järjettömät määrät musiikkia, jonka säällinen esittäminen vaatii
SEKÄ
a) hirviömäisen tekniikan
ETTÄ
b) tulkintaan riittävästi kypsyyttä, estetiikan tuntemusta, persoonallisuutta, sävelkorvaa jne.
Johnny Cash ja Glenn Gould, ihan gunuja molemmat. |
 sellisti
02.01.2012 19:19:53 (muokattu 02.01.2012 19:20:31) | |
|
Janus: Monelta soittimenomistajalta menee autuaasti yli hilseen sellainen juttu, että maailmassa on tehty järjettömät määrät musiikkia, jonka säällinen esittäminen vaatii
SEKÄ
a) hirviömäisen tekniikan
ETTÄ
b) tulkintaan riittävästi kypsyyttä, estetiikan tuntemusta, persoonallisuutta, sävelkorvaa jne.
Kyllä. Eikä niitä voi mitenkään pitäisi voida ajatella jotenkin toisilleen vastakkaisina tai toisilleen vahingollisina tekijöinä, mutta silti näin tuntuu tapahtuvan. Se on vähän sama kuin se joidenkin sitkeä käsitys siitä että ei sitä musiikinteoriaa kannata ollenkaan opiskella koska siinähän menee kaikki luovuus säveltämisestä.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami |
|
Itse ajattelen aikuisena soittamisen aloittaista sitä, että ilman muuta, jos siltä tuntuu. Ja montaa aktiivista musiikin kuuntelijaa tai musiikki-intoilijaa kaduttaa lopulta, jos koskaan ei uskalla mennä ostamaan soitinta ja hankkiutua jonkinlaiseen ohjaukseen.
Tärkeintä on se, että yksilö pääsee kontaktiin soittimen tai palan musiikkiyhteisöä kanssa. Siitä se alkaa se musiikki-ilmaisu. Sekä tulkinnallinen että tekninen polku on pitkä muttei välttämättä kivinen. Kivisyyttä vähentää oppilaskeskeinen mentori. Rohkeasti soitto vaan kylän parhaalle saman soittimen soittajalle ja muutama tuntio/sessio hänen kanssaan. Se nopeuttaa kummasti.
Ytimessä on sisäinen motivaatio, mitä heikot tulokset, tekninen kömpelyys, hidas oppiminen, analysointiin harjaantumaton korva, huono soitin tai kokemattomuus yhdessäsoittamista saattavat kampittaa. Mutta niissäkin auttaa kannustava, kouliintunut tiedonantaja ja musiikin saralla toimiva sosiaalinen verkosto.
Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - |
|
jazzmies: Ytimessä on sisäinen motivaatio
Tämä se on juuri oleellisinta kaikissa ihmisen toimissa. Halu ja motivaatio. Kun halua on, löytyy myös keinot.
.
Mutta, mutta, mikäs se on se suurin motivaattori kun teinipoika tarttuu soittimeen? Saattaa nimittäin olla niin, että torttu ja pipari ei enää kauheasti aikuista miestä motivoi.
Tämähän se taitaakin olla se suurin syy, miksi meillä on niin vähän 5-kymppisenä aloittaneita virtuooseja. Piparia on jo saatu mahan täydeltä ja torttuunkin melkein tukehduttu. ;)
. |
|
Mielestäni soittamisen aloittaminen aikuisena on verrattavissa mihin tahansa mielenkiintoiseen käsityöharrastukseen. Ai että se on mukavaa, kun opettelee jonkun homman ihan itse! En usko, että kukaan vakavissaan kuvitteleekaan aikuisiällä enää saavuttamaan mitään virtuositeettitasoa. Itse harrastan kosketinsoittimia. Sointujen ja nuottien opetteleminen on ollut ihan sinänsäkin hauskaa ja mielenkiintoista. Sitten tenhoilemaan itsekseen, wautsi, se on ollut nannaa. Tekniikkaa kehittyy kotitarpeiksi enemmän soittamalla, eikä tosi amatööri yleisöä kaipaakaan. Sitä oppii sen sijaan yhä enemmän arvostamaan alan ammattilaisten osaamista. Suosittelen lämpimästi soittamaan opiskelua vielä aikuisenakin! |
|
Pottumuusikko: Mielestäni soittamisen aloittaminen aikuisena on verrattavissa mihin tahansa mielenkiintoiseen käsityöharrastukseen. Ai että se on mukavaa, kun opettelee jonkun homman ihan itse! En usko, että kukaan vakavissaan kuvitteleekaan aikuisiällä enää saavuttamaan mitään virtuositeettitasoa. Itse harrastan kosketinsoittimia. Sointujen ja nuottien opetteleminen on ollut ihan sinänsäkin hauskaa ja mielenkiintoista. Sitten tenhoilemaan itsekseen, wautsi, se on ollut nannaa. Tekniikkaa kehittyy kotitarpeiksi enemmän soittamalla, eikä tosi amatööri yleisöä kaipaakaan. Sitä oppii sen sijaan yhä enemmän arvostamaan alan ammattilaisten osaamista. Suosittelen lämpimästi soittamaan opiskelua vielä aikuisenakin!
Mä aloitin ihan samalla idiksellä mutta ilman mitään aktiivista suunnitelmaa ajauduin kuin ajopuu keikkailemaan ja se vasta kivaa onkin!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Pottumuusikko: En usko, että kukaan vakavissaan kuvitteleekaan aikuisiällä enää saavuttamaan mitään virtuositeettitasoa.
Miusta olisi mielenkiintoista tietää, että voiko saavuttaa edes jotain virtuositeettitasoa, mikäli on itseopiskellut aikoinaan hyvinkin pitkälle (?)soittamisessa ja sittemmin aikuisiällä lähtenyt opettelemaan ihan opettajan kanssa. Tai yleensäkin mikä taso tällöin on saavutettavissa.
Noh, tämä asiahan selviää ihan testaamallakin ;) Mie aloitin noitten koskettimien näpelöinnin... Noh, en tiijä milloin, pitäs varmaan kysyä isiltä :) ja kaiken tuon räpellyksen jäljiltä osasin sujuvasti soitella esim. fur elisen nuoteista ja sovitin/soinnutin korvakuulolta kaikennäköistä (melodiat ja soinnut, kun en ite omilla aivoilla tuota bassoa oivaltanut :P Dorka mikä dorka...), nyt sitten menin virallisille pianotunneille ja ... kattoo mitä tästä tulee :) |
|
Kitaristit Wes Montgomery ja Tal Farlowhan aloittivat molemmat 19-21 vuotiaina. Ja aikamoista virtuositeettia osoittivat molemmat...
Music, sweet music is a frustrating mess... |
|
Feline: Miusta olisi mielenkiintoista tietää, että voiko saavuttaa edes jotain virtuositeettitasoa, mikäli on itseopiskellut aikoinaan hyvinkin pitkälle (?)soittamisessa ja sittemmin aikuisiällä lähtenyt opettelemaan ihan opettajan kanssa.
Olen aivan varma että voi. On tässä jos jonkinlaista tullut nähtyä ja kuultua, enkä epäile hetkeäkään. Ainoa kiistakapula on sitten se, mikä on kenenkin mielestä virtuoosi. Mutta jos lahjakas aikuinen aloittaa esim. nelikymppisenä instrumenttinsa tavoitteellisesti, ja panostaa siihen sielunsa lisäksi esim puolet työnjälkeisestä vapaa-ajastaan, on tuloksena todennäköisesti todella hyvä muusikko (suuren yleisön mielestä) jos tämä sitä pitää tärkeänä!
Kannattaa lukea tuo aloituslinkki. Siellä on taustoja, jotka kyllä tukevat tätä ihan tutkimustasollakin. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
