Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Naisten Kosketuksessa-konsertit Teemalla
1
Kalmo
29.03.2011 12:45:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Odotin suurella mielenkiinnolla Maija Vilkkumaan, Jenni Vartiaisen, Irinan ja Johanna Kurkelan tv-konsertteja Teeman Kosketuksessa-sarjassa. Kovin ristiriitaisiksi jäivät vaikutelmat, ja oikeastaan pettymyksen puolelle. Koko Kosketuksessa-sarja on ollut kiinnostavinta, mitä kevyen musiikin saralla on Suomen televisiossa tapahtunut kymmeniin vuosiin.
 
Vilkkumaan esitys meni äänen käheyden takia niin pipariksi, että sitä ei ole edes reilua arvioida. Toivottavasti kyseessä oli ylirasitus tai flunssa, eikä äänen todellinen nykytila.
 
Vartiainen oli "hyvä tyyppi" ja selvisi aika puhtain paperein. Minua kyllä häiritsi, että
keikkaäänikin oli kompressoitu niin, että sisäänhengitys kuului yhtä kovaa kuin lauluääni. Levyillähän tuo on tuttua, mutta kun koko ääni tuntui tulevan kuin jostain erillisestä radiosta, niin vaikutelma jäi jotenkin uunoksi. Ilmeisesti hänenkään äänivaransa eivät yksinkertaisesti ihan riitä keikkakäyttöön.
 
Irinalta odotin paljon, koska hän on ihan oikeasti hyvä pop-laulaja, mutta suorastaan järkytyin ja suutuin. Kuinka noin kokeneelta laulajalta voi pettää itsekontrolli noin täydellisesti!? Koko laulaminen, muutamia isommalla vedettyjä kohtia lukuunottamatta, oli raivostuttavaa miukumista ja maukumista, teennäistä sössöttämistä, täysin käsittämätöntä äänen/sanojen ääntämisen vääntelyä. Minun oli välillä poistuttava huoneesta rauhoittumaan.
 
Johanna Kurkelan äänimateriaali on ilmeisesti (vielä?) myös sellainen, että laadukas lavaesiintyminen ei onnistu. Hän on taitava ja suloinen, mutta ääni on niin hento ja kapea-alainen, että puolet keikasta oli pelkkää hyminää ja yninää.
 
Kaikkien naisten bändit tekivät erinomaista työtä. Kyllä tästä maasta löytyy niin paljon hyviä muusikoita rockinkin puolella, ettei tosikaan.
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
badcompany
29.03.2011 15:45:13 (muokattu 29.03.2011 15:46:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

olen samaa mieltä!!.Varsinkin kurkelan ja vartiaisen äänet ovat kauhean ohuita(varsinkin livenä!).
 
itsy
29.03.2011 17:21:12 (muokattu 29.03.2011 17:26:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä musiikki on miesten hommaa *tuuh*
 
Nuages
29.03.2011 18:42:55 (muokattu 29.03.2011 18:53:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itchy: Kyllä musiikki on miesten hommaa *tuuh*
 
Tämänhän voikin yleistää koskemaan oikeastaan kaikkia ns. "mieeeessten töitä", joihin yleensä mm. kaikki henkinen työ, kuten taiteen tekeminen voidaan laskea. Positiiviset poikkeukset ovat sen verran harvassa, että yleistys lienee ihan hyväksyttävä.
 
Tämä viesti on luettava ehdottoman vakavasti ja provosoituen.
 
"Sointua löytyy kahta sorttia: hilipiää ja haikiaa. Ruuri piristää niinku hömpsyt ja molli herkistää porajamahan. Kauvan lasetettuna alakaa ruurit naurattahon, mollit pakkaa rääyttämähän ihimisiä." -Einon urkukoulu
Jamz
29.03.2011 18:53:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PMMP oli mielestäni hyvä. Pikkusen vain häiritsi se rumpalin ilveily.
 
Raja se on raittiudellakin.
Salaud
29.03.2011 19:00:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jamz: PMMP oli mielestäni hyvä. Pikkusen vain häiritsi se rumpalin ilveily.
 
Pikkuisen.... Minua häiritsi vähän enemmän, niinkin paljon että oli pakko lopettaa ohjelman katsominen.
 
- I feel like an astronaut in a submarine -
Kalmo
29.03.2011 20:57:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo. Pämppäreistä pidin minäkin.
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
Utö
30.03.2011 00:26:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PMMP oli kyllä hyvä, mutta Paula kävi niin ylikierroksilla muutamankin biisin aikana, että se pisti jo ihan häiritsemään. Esim. Isin pikku tyttö ja Matoja oli vetona paskempia kuin ihan millä tahansa normikeikalla juurikin Paulan (yli)esittämisen takia. Niina oli nähdyistä selkeesti paras veto, kivat loppuhuudot.
 
Muita naisten Kosketuksessa -konsertteja en olekaan vielä katsonut (tai Maijan oon kai nähnyt joskus ennenkin, mutten siitä mitään muista), mutta boxilta kyllä löytyvät. Palattaneen siis niihin myöhemmin.
 
tatta
30.03.2011 14:03:14
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kalmo: Odotin suurella mielenkiinnolla Maija Vilkkumaan, Jenni Vartiaisen, Irinan ja Johanna Kurkelan tv-konsertteja Teeman Kosketuksessa-sarjassa. Kovin ristiriitaisiksi jäivät vaikutelmat, ja oikeastaan pettymyksen puolelle. Koko Kosketuksessa-sarja on ollut kiinnostavinta, mitä kevyen musiikin saralla on Suomen televisiossa tapahtunut kymmeniin vuosiin.
 
Vilkkumaan esitys meni äänen käheyden takia niin pipariksi, että sitä ei ole edes reilua arvioida. Toivottavasti kyseessä oli ylirasitus tai flunssa, eikä äänen todellinen nykytila.
 
Vartiainen oli "hyvä tyyppi" ja selvisi aika puhtain paperein. Minua kyllä häiritsi, että
keikkaäänikin oli kompressoitu niin, että sisäänhengitys kuului yhtä kovaa kuin lauluääni. Levyillähän tuo on tuttua, mutta kun koko ääni tuntui tulevan kuin jostain erillisestä radiosta, niin vaikutelma jäi jotenkin uunoksi. Ilmeisesti hänenkään äänivaransa eivät yksinkertaisesti ihan riitä keikkakäyttöön.
 
Irinalta odotin paljon, koska hän on ihan oikeasti hyvä pop-laulaja, mutta suorastaan järkytyin ja suutuin. Kuinka noin kokeneelta laulajalta voi pettää itsekontrolli noin täydellisesti!? Koko laulaminen, muutamia isommalla vedettyjä kohtia lukuunottamatta, oli raivostuttavaa miukumista ja maukumista, teennäistä sössöttämistä, täysin käsittämätöntä äänen/sanojen ääntämisen vääntelyä. Minun oli välillä poistuttava huoneesta rauhoittumaan.
 
Johanna Kurkelan äänimateriaali on ilmeisesti (vielä?) myös sellainen, että laadukas lavaesiintyminen ei onnistu. Hän on taitava ja suloinen, mutta ääni on niin hento ja kapea-alainen, että puolet keikasta oli pelkkää hyminää ja yninää.
 
Kaikkien naisten bändit tekivät erinomaista työtä. Kyllä tästä maasta löytyy niin paljon hyviä muusikoita rockinkin puolella, ettei tosikaan.

 
Tyhjensit juur mieleni, täysin samaa mieltä. Toivon sydämeni pohjasta, ja jopa sielunikin, että saisivat jonkun sortin "rokumentissä" vielä paikattua tuon kaltaisen esiintymisen ohjelmassa, joka sentään jää elämään videoarkistoissa, ettei vallan olematon kuva jää jälkipolville.
 
Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not! Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä....
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti