| Aihe: Maamme-laulu vai Finlandia | |
|---|
|
Generalissimo: Sibelius ei itse olisi halunnut Finlandiasta laulettavaa kansallishymniä, pitäisi kunnioittaa hänen toivettaan.
Mitähän se ois tykänny että sitä käytetään virrenveisuun taustasävelenä?
Nostalgy is not what it used to be | |
qal: Mitähän se ois tykänny että sitä käytetään virrenveisuun taustasävelenä?
Lehdessä luki tuossa viime viikolla - jos oikein muistan - että hän olisi halunnut säilyttää Finlandian instrumentaalina, mutta myöhemmässä vaiheessa hänet saatiin "taivuteltua", että teokseen lisättiin kuoro-osuus. Tämän taisi sovittaa joku hänen läheisensä ja hänen hyväksymänä, mutta silti Sibelius toivoi, että jatkossa kuorot laulavat ammattimaiset solistit sen vaativuuden takia. | |
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_finlandia.htm
Tuolta vähän syvemmin Finlandia -teoksen taustoista ja vaiheista. Silmiin pisti seuraava:
"Minultakin kysyttiin kerran lupaa 'Finlandian jazzaamiseen. Vastasin syvästi loukkaantuneeni tällaisesta kysymyksestä. Kuitenkin on useita sävellyksiäni mm. juuri 'Finlandiaa' jazzattu", säveltäjä nurisi 1931.
Sitten tuosta itse hymnistä:
kuin luotu laulettavaksi. Pian maailmalla laulettiin Finlandiaa mm. sanoilla Be Still My Soul (Ole tyyni sieluni), At the table (Pöydän ääressä), Dear Friend of Mine (Rakas ystäväni), Land of the Pine (Mäntyjen maa), Christian Life (Kristillinen elämä) ja Our Farewell Song (Jäähyväislaulumme).
"Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi", Sibelius harmitteli. "Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda."
Suomessakin rohkaistuttiin. Varhaisia tekstiluonnoksia tekivät ainakin Jalmari Finne ja Yrjö Sjöblom. Tenori Wäinö Sola lähetti oman tuotoksensa Sibeliukselle 1937. Muokkausten jälkeen yli 70-vuotias Sibelius teki Solan tekstistä version mieskuorolle vapaamuurareita varten.
Suositumpi tuli V. A. Koskenniemen sanoituksesta. Sen tilaajana oli Laulu-Miehet. Martti Turusen kirje säveltäjälle syyskuulta 1940 kertoo tilauksen taustasta:
"Laulu-Miesten puolesta käännyttiin joku aika sitten prof. Koskenniemen puoleen sekä pyydettiin häneltä tekstiä Finlandiaan. Prof. Koskenniemi suostuikin pyyntöön ja lähetti runoehdotuksensa, joka lopullisesti muovailtuna sai seuraavan asun. Laulu-Miehillä olisi aikomus esittää Finlandiaa näillä sanoilla, jos saamme siihen herra professorin suostumuksen."
Sibelius suostui pyyntöön. Koskenniemen kehitelmä valloitti suomalaisten sydämet sekä Latuja lumessa -kokoelmassa 1940 että Finlandian hymnikohdan sanoituksena.
heh siis se ketrju silloin kun puitiin sitä poikaa oka aikoinaan oli ole vinnan siinöä kondo - haitaripartio | |
melartinimme hieman varhaisempi intertekstuaalinen patrioottinen sinfooninen runoelma siikajoki päättyy siinä kajahtavan porilaisten marssin tauottua upeasti kohoavaan juhlalliseen ja ylevään, ihanasti kaartuvaan vapauden hymniinisänmaalle, kuin visioon aamunsarastuksesta ja sädehtivästä auringon noususta siikajoella suomalaisten joukkojen lyötyä vastustajansa, aika velikultia. Tietääkö kukaan onko melartin hymninsä melodia autenttinen vai onko se lainattu jostakin? Saattaisi laulettuna sopia hyvin kansallislauluksemme siinä määrin kauniilta kuulostava se on.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Pidetään ihan ennallaan. Finlandia on se joka saa meikän silmät kosteeksi aina, mut Maamme on se joka on aikanaan valittu ja siinä on se oma huvittava takapajuinen klanginsa. Jos nyt ruvetaan vaihtelemaan niin miksi ei sitten joskus myöhemminkin kun joku Lee Anderson Youth näkee Finlandiankin liian nationalistisena ja rasistisena ja sitten laitetaan joku itseämme ruoskiva Nairobilainen kylähymni, koska emme ole rasisteja.
Sormet lähtee saundista. "So I say live and let live. That's my motto: Live and let live. Anyone who can't go along with that, take 'em outside and shoot the motherfucker. It's a simple philosophy, but it's always worked in our family." -George Carlin | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
