| Aihe: Kiinnostavat ja erikoiset kokoelmalevyt | |
|---|
|
Kenny Everettin kasaama "World's Worst Records Show" on aika mielenkiintoinen paketti myös. Ei taida olla CD-uusintaa mutta olikohan Rhinolla jotain vastaavia kokoelmia.
Lisätään että vinyylinä tuli kaksi albumia "Rhino Brothers present World's Worst Records", joista toinen löytyy omastakin hyllystäni. Jotkut näistä huonoista levyistä ovat täysin sietämättömiä, toiset taas niin huonoja, että oikeastaan ovat hyviä...
- Joka väittää ettei rockabilly muka ole maailman parasta musiikkia on kyllä päästään vialla - TJ Malin |
 Marlowe
14.12.2006 00:15:33 (muokattu 14.12.2006 00:16:30) | |
|
Vaikka seuraavaan halloweeniin on aikaa lähes vuoden päivät, niin tämmöinen kokoelma täytyi laittaa tilaukseen CDOnilta.
These Ghoulish Things: Horror Hits for Halloween
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:wlua6j647190
Eli kyseessä on levyllinen vanhaa rock'n'rollia ja novelty-henkisiä biisejä, joita yhdistää jonkinlainen kauhuteema. Mukaan mahtuu niin tunnettuja nimiä kuin Screamin' Jay Hawkins (Feast of the Mau Mau), Bo Diddley (Bo Meets the Monster) ja the Monotones (Legend of Sleepy Hollow). Luonnollisesti mukana ovat myös Bobby "Boris" Pickettin ykköshitti "Monster Mash" ja the Fiendsin "Theme from the Addams Family"!
En tunne läheskään kaikkia esiintyjiä, mutta noin lähtökohtaisesti kappale ei voi olla kovin huono, jos sen nimi on "My Son, The Vampire" (Allan Sherman). Ja jos biisien nimet ovat hyviä, niin samaa täytynee sanoa myös esittäjistä: jos Jackie Morningstar ei ole paras nimi koskaan, niin mikä sitten? = )
"Drove downtown in the rain / nine-thirty on a Tuesday night / Just to check out the late-night record shop. / Call it impulsive, call it compulsive, call it insane /
but when I'm surrounded I just can't stop." (Barenaked Ladies: Brian Wilson) |
|
Vaikka seuraavaan halloweeniin on aikaa lähes vuoden päivät, niin tämmöinen kokoelma täytyi laittaa tilaukseen CDOnilta.
These Ghoulish Things: Horror Hits for Halloween
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:wlua6j647190
Eli kyseessä on levyllinen vanhaa rock'n'rollia ja novelty-henkisiä biisejä, joita yhdistää jonkinlainen kauhuteema.
Asiallisen oloinen kokoelma! :-) Tuon hankkimista voisi itsekin harkita. Mulla on joku toinen vastaavaa matskua sisältävä CD jossakin... nimi ja levymerkki on tosin hukuksissa just nyt. |
|
Steve Vailla on kaiken näköistä kokoelmaa. Itselläni on The 7th Song, jossa on jokaiselta levyltä 7. biisi. Vai on aina laittanut seitsemänneksi biisiksi jonkun tunnelmabiisin, tai muuten vaan itselleen tärkeän biisin. Hyvä kokoelma, jos Vaista vähänkin pitää. |
|
Perustuu hämäriin muistikuviin, mutta eikö Suomessa (Rockradion toimesta?) julkaistu Suomen huonoimmat biisit -levy? Joku parempi muistinen voisi ehkä valaista lisää.
Karl Marx: "All I know is I'm not a Marxist." |
|
Joskus divarista tarttui tämmönen mukaan:
http://www.ne.jp/asahi/genesis/trib … 970-1975/britishprogressiverock.htm
Bootleg taitaa olla, mutta mielenkiintoinen lätty...
Opinions are like assholes, everybody's got one. (Harry Callahan) |
|
Perustuu hämäriin muistikuviin, mutta eikö Suomessa (Rockradion toimesta?) julkaistu Suomen huonoimmat biisit -levy? Joku parempi muistinen voisi ehkä valaista lisää.
Pokolta tuli ainakin joskus Pahimmat takaiskut -kokoelma, vähän niinkos vastaava. Hyvä yritys saada flopit uudestaan kaupaksi... |
|
Mulla on joku Jimi Hendrixin best of -boksi (3CD), jossa on aika paljon livevetoja ja sit jotain covereita ja jammailua kännisen Jim Morrisonin kanssa.
Tosi powerin haltija, kaukosäätimen herra |
|
Mulla on joku Jimi Hendrixin best of -boksi (3CD), jossa on aika paljon livevetoja ja sit jotain covereita ja jammailua kännisen Jim Morrisonin kanssa.
Eikös se olisi erikoinen levy, jos Morrison olisi selvinpäin?
Mitä erikoisiin levyihin tulee, niin mielenkiintoinen veto oli Walk The Linen tekijöiltä suunnata näyttelijäkaartin kanssa studioon ja tehdä alkuperäisille tulkinnoille uskollinen soundtrack. Varsinkin Tyler Hilton tekee erinomaista jälkeä Elviksen biisien kanssa, vaikka en Tylerin omasta tuotannosta pidä sitten yhtään.
And the beer I had for breakfast wasn't bad, So I had one more for dessert. |
|
Onko kukaan kuunnellut noita New York Noise -kokiksia? Kolmehan niitä on ilmestynyt ja kiinnostaisi kovasti, mutta jotenkin ei vain haluaisi tuhlata pariakymppiä kokoelmalevyyn.
Onhan niillä hienoja bändejä kuten Red Transistor ja Mars ja ties mitä, mutta silti...
http://www.souljazzrecords.co.uk/releases/?id=104 |
|
Mulla on joku Jimi Hendrixin best of -boksi (3CD), jossa on aika paljon livevetoja ja sit jotain covereita ja jammailua kännisen Jim Morrisonin kanssa.
Haha. Taisinpa mainita tämän Turhin levysi -ketjussa. Odotin paketin sisältävän kunnon studiokamaa, mutta faneille tää on varmaan ihan kelpo kamaa.
jo nyt on saatana |
 BaariMikko
17.12.2006 01:28:04 (muokattu 17.12.2006 01:31:03) | |
|
Ei niinkään erikoisia, mutta hemmetin hyviä kokoelmia ovat lähes kaikki Trojanin reggae-boksit. Kiinnostavimpana ehkäpä Nyahbinghi-kokoelma.
Hieman erikoisempana, mutta yhtä lailla mielenkiintoisena (joskin eri syistä) mainittakoon Atlantic Recordsin kokoelma "Glass Onion", jossa levy-yhtiön artistit versioivat, yllätys yllätys, Beatlesia. Tyyli vaihtelee, mutta soulin ja jazzin alle menee enemmän tai vähemmän jokainen. Ella Fitzgeraldin "Glass Onion" -cover on hävyttömän tyylikäs ja svengaava, ja The Meters antaa Come Togetherille funk-latauksen. Löytyy myös loungempaa BB-tyyppistä kamaa ym. Telluksen Pinnalla-demo kuultavissa täällä.
Selitys - uusin teksti 13.12 |
|
Huom! Olet kirjoittamassa yli 131 päivää vanhaan ketjuun!
Omapahan on ketjuni...
Saksalainen Bear Records on julkaissut mielenkiintoisen rytmiblues-kokoelman "Eat to the Beat - The Dirtiest of Them Dirty Blues", joka sisältää seksuaalisesti aika suorasukaisia kappaleita karkeasti laskien 1940-luvun lopusta 1960-luvun puoliväliin. Levyn kansivihkonen on todella komeasti toimitettu, ja sisältää kappaletietojen lisäksi myös paljon kirjavia kaksimielisyyksiä sanoitukset ja paljon hyviä valokuvia esiintyjistä.
Mukaan on mahdutettu mm. The Dominoesin riemukas "Sixty Minute Man" (jonka mukaan Pauli Kallion käsikirjoittaman Kramppeja & Nyrjähdyksiä -sarjakuvan partajehun bändi nimettiin), The Royalsin "Work With Me, Annie", Julia Lee & His Boyfriendsin (niinpä) "Don't Come Too Soon" ja Wynonie Harrisin "I Like My Baby's Pudding". Keskiverrolle musiikinkuuntelijalle tutuimmat esiintyjät lienevät Screamin' Jay Hawkins, Dinah Washington ja Jackie Wilson.
Ehdottoman suositeltava paketti!
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/ba/Kidd.JPG (Piraatin kohtalo 1700-luvun alussa) |
 Blue Moon
27.04.2007 21:53:02 (muokattu 27.04.2007 22:03:17) | |
|
Saksalainen Bear Records
Lafkahan on siis Bear Family Records. Yksi parhaista uusintajulkaisumerkeistä.
http://www.bear-family.de/indexframes/index_english.htm
- Don't eat stuff off the sidewalk - |
|
Lafkahan on siis Bear Family Records. Yksi parhaista uusintajulkaisumerkeistä.
Jep. näinhän se menee. Bear Family Records. Laittakaa nimi muistiin = )
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/ba/Kidd.JPG (Piraatin kohtalo 1700-luvun alussa) |
Marlowe
29.05.2008 07:59:51 (muokattu 29.05.2008 15:57:51) | |
|
Feline Groovy : 24 Purrfect Tracks for Kool Kats
http://www.amazon.co.uk/Feline-Groo … -Purrfect-Tracks-Kool/dp/B0002519F8
Ace Records iskee jälleen! Juuri äskettäin ilmestyi hauskasti nimetty "Feline Groovy". Levy sisältää jazzia, soulia, rytmibluesia ja muuta mukavaa 50-luvun puolivälistä jonnekin 1960-luvun puoliväliin. Yhdistävä tekijä? Kaikki kappaleet liittyvät kissoihin.
Levylle ovat mahtuneet mukaan ainakin The Coasters ("Three Cool Cats"), Mongo Santamaria ("El Pussy Cat"), Dave Cortez ("Cat Nip"), Lee Dorsey ("Kitty Kat Song"), Tom Jones ("What's New Pussycat"), Peggy Lee (helkkarin hieno "Sneakin Up On You") ja Jimmy Smith ("The Cat"), ja lisäksi mukana on nippu tämmöiselle keskiverrolle musiikinkuluttajalle oudompia nimiä. Suosikikseni on noussut Lu Ann Simmsin mainio "The Siamese Cat Song", joka soi edellämainitun Peggy Leen versiona Disney-elokuvassa "Kaunotar ja Kulkuri".
Oikein hauska ja hyvätasoinen kokoelma. "50 000 000 cat owners can't be wrong", kuten hyvin toimitetussa kansivihkosessa todetaan.
"Barry, Dick ja minä olemme tulleet siihen tulokseen, että vakavasti otettavalla ihmisellä täytyy olla... vähintään viisisataa levyä" (Nick Hornby: Uskollinen äänentoisto) |
|
http://panacea.msk.su/ulver/1/
My Own Wolf, kahden levyn Ulver tribuutti. Tuolta saa ilmaiseksi molempien cd:iden materiaalin, sekä näkee kaikki osallistuneet bändit. Aluksi en tykännyt yhtään, mutta nyt kolisee jo ihan kybällä. Joistain biiseistä on mielestäni oikeasti aika mielenkiintoisia versioita, varsinkin silloin kun genre vaihtuu kokonaan, esim. Ulverin elektroninen biisi blackmetallina tai toisinpäin. |
|
Lisätäänpäs ketjuun saatanallisia säveliä...
V/A: Up Jumped the Devil: American Devil Songs 1920s-1950s
http://www.amazon.com/Up-Jumped-Dev … =UTF8&s=music&qid=1214553682&sr=8-1
Levy pitää sisällään nimensä mukaisesti paholaisesta kertovia kappaleita; mukana ovat muun muassa Gene Vincent (Race with the Devil), Skip James (Devil Got My Woman), Jelly Roll Morton (Boogaboo), Screamin' Jay Hawkins, Fats Waller, Sister Rosetta Tharpe ja niin edelleen... Levyn päättää kliseisen luontevasti Robert Johnson, jolta kuullaan ensimmäinen otto kappaleesta "Me And the Devil Blues". Englantilaisen Viperin tänä vuonna julkaisemassa levyssä on ihan kelvolliset kansitekstit, joskaan Acen laatujulkaisujen tasolle ei päästä.
"Barry, Dick ja minä olemme tulleet siihen tulokseen, että vakavasti otettavalla ihmisellä täytyy olla... vähintään viisisataa levyä" (Nick Hornby: Uskollinen äänentoisto) |
|
Punk(?)bändit versioimassa klassikoita, We do 'em OUR Way.
http://tralfaz-archives.com/coverart/V/Various/we_do.html
Muutama ihan hillitön veto. |
|
Yksi levyhyllyni lemppareista on seuraavanlainen: "Rhythms Of Rapture: Sacred Musics Of Haitian Vodou." Siinä on kaikkia hienoja juttuja seremoniaalisista lauluista Maya Derenin tekemään kenttä-äänitykseen mestarirumpalista.
Toinen suuri suosikki on "Ethiopie - Musiques Vocales Et Instrumentales," jossa on aivan laidasta laitaan etiopialaista kansanmusiikkia. Maailman merkillisintä matskua, ja todella monipuolista! Aivan käsittämättömiä musiikillisia ilmiöitä näin länsimaisesta näkökulmasta. Suosikkini on hymni, joka lauletaan melkein atonaalisesti soittimen säestyksellä, joka kuulostaa joko todella matalalta ksylofonilta, tai kumealta, Neubauten -tyyliin itse rakennetulta kielisoittimelta. Soitin on kai nimeltään beganna. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
