Muusikoiden.net
18.08.2017
 

Etusivulle
Haastattelut
Palaute

Haastattelut: Clamour


19.11.2003 - Clamourin kitaristi-laulaja Kati vastaili Muusikoiden.net:in kysymyksiin.

Muusikoiden.net: Keitä olette ja mistä tulette? Kertokaa hieman yhtyeenne historiasta.

Clamouriin kuuluvat Mimmu (rummut), Elina (laulu), Tuula (basso ja laulu) ja Kati (kitara ja laulu). Tällä hetkellä pääpaikkamme on Helsinki, missä meillä on treenikämppä ja kolme meistä myös asuu siellä. Clamourhan on perustettu jo vuonna 1994, jolloin Tuula ja minä asuttiin Rantasalmella (pieni kylä Savon sydämessä...), ja kyllästyneinä seuraamaan poikien bänditreenejä päätettiin itse perustaa rokkibändi. Alettiin treenata klassisten pääsoittimiemme, trumpetin ja oboen, lisäksi bändisoittimia. Tuula tarttui bassoon ja minä istuin vielä tuolloin rumpujen ääressä. Omia biisejä alettiin tehdä heti. Tuolloin musiikkityylimme oli reipas melodinen popahtava punk. Mukaan löytyi myös kaksi innokasta kitaristia, Anni ja Paula. Treenattiin hulluna, ja päästiinkin jo kuukauden päästä ensimmäisitä treeneistä ihan oikealle keikalle. Tahti jatkui kovana, ja kun Levy-yhtiön Arska innostui meistä, keikkaa alkoi olla Apiksen, Tehiksen ja Lehtivihreiden kanssa ympäri Suomea. Anni jäi matkan varrella pois, mutta me jatkettiin kolmestaan usean vuoden ajan: tehtiin keikkaa ja julkaistiin muutama ep, sinkku ja lopulta albumi Ihana vuonna 1997. Sitten meno jotenkin hiipui ja koitti pitkä hiljaisuus. Viime vuoden syksynä sitten päätettiin, että nyt riittää rokiton elämä. Löydettiin uudeksi lead-laulajksi vanha tuttumme Elina ja uudeksi rumpaliksi Mimmu. Tuula jatkoi bassossa ja minä siirryin kitaraan. Otettiin oikein kunnon treenivaihe päälle, ja niinpä kovan työn tuloksena saimme julkaistua Ulkopuolinen-sinkun heinäkuussa 2003. Se muuten pyöri muutaman viikon Suomen virallisen sinkkulistan top 20:ssä.

Muusikoiden.net: Miten kuvailisitte musiikkianne? Kenelle suosittelisitte sitä?

Musiikkimme on raskasta, melodista jyrärokkia, jossa on myös tiettyä iskelmällisyyttä... Tai siis melodiat ovat usein hyvinkin iskelmällisiä. Biisien tarttuvuus ja melodisuus on meille tosi tärkeää, jonkinlainen tavaramerkkimme. Hassua, että jonkin verran on tullut kritiikkiä siitä, että Clamour on muka muuttunut gootiksi ja yrittää rahastaa sillä keinoin... Kuka tahansa, joka on kuullut vaikkapa Ulkopuolinen-sinkun voi todeta, että musiikkimme on kaukan gootista. Tokihan musiikillinen tyylimme on muuttunut siitä, mitä se oli silloin 90-luvulla, mutta tämä johtunee enmänkin Tuulan ja minun (me teemme Clamourin biisit) luonnollisesta halusta kehittyä kuin siitä, että jotenkin yrittäisimme seurata valitsevaa trendiä. Teemme sellaista musiikkia, josta itse pidämme eikä meillä todellakaan ole minkäänlaista halua miellyttää ketään. Musiikkiamme voi suositella kenelle tahansa, joka diggaa rokkimeininkiä ja tiukkaa asennetta. Ja tukan heiluttamista.

Muusikoiden.net: Miten biisienne sanoitukset syntyvät? Onko musiikillanne jotain sanomaa mitä haluatte välittää?

Sanoitukset ovat kyllä joskus työn ja tuskan takana. Meillä on tapana tehdä niin, että biisin melodian ja rakenteen alkaessa hahmottua väsäämme äkkipäittään jonkinlaiset demosanat, joilla kappaletta sitten treenataan. Sanat ovat tässä vaiheessa hyvin järjettömiä, vailla päätä ja häntää, sillä niiden tarkoituksena on ainoastaan iskostaa melodia ja sen rytmi päähän. Tai siis suuhun. Koskapa meillä stemmalaulut (siis minä ja Tuula laulamme taustoja) ovat hyvin olennaisessa osassa, on tärkeää, että me kaikki kolme rytmitämme melodian samoin. Kun nämä merkitysettömät demosanat ovat sitten iskostuneet päähän biisin treenaamisen myötä, onkin usein varsin kivulias prosessi päästä niistä eroon ja vääntää oikeat sanat tilalle. Sanoituksia pohditaankin tarkkaan ja hartaasti, usein muutaman kielenkantoja kirvoittavan virvoitusjuoman vauhdittamana. Joskus innostumme Tuulan kanssa viljelemään hyvinkin lennokkaita kielikuvia, jolloin lopputulos voi olla hämmentävä. Mimmu toimiikin silloin tällöin totuudentorvena ja yrittää palauttaa meitä maan pinnalle. Mutta kyllä Mimmu ja Elina yleensä sanoituksemme hyväksyvät sellaisenaan. Entä onko meillä varsinaista sanomaa... Hmm... Tärkein lienee tämä meidän iänikuinen aiheemme vapaus. Se on meidän juttu tämä vapaudenrakkaus kaikissa muodoissaan. Mutta ei meillä kai nyt enää varsinkaan mitään mahdottoman maailmoja syleilevää sanomaa ole tarkoitus musiikillamme levittää. It´s only rock´n´roll:)

Muusikoiden.net: Mikä motivoi musiikin tekoon?

No se nyt vaan on sellainen juttu, joka on ollut elämässä aina. Ihan aina. Tosi tylsästi sanottu, mutta on hyvin hankalaa kuvitella elämää ilman musiikkia. On kiva soittaa ja kuunnella muiden tekemiä juttuja, mutta mikään ei voita sitä, kun oma biisi alkaa pikkuhiljaa toimia ja kuulostaa hyvältä. Se on haaste, joka pitää voittaa aina uudestaan jokaisen uuden biisin kohdalla. Jokaisen biisin täytyy olla hyvä ja toimiva. Musiikki itsessään motivoi kaikista eniten. Näin se vaan menee.

Muusikoiden.net: Vinkkejä aloitteville yhtyeille?

Tehkää omaa juttuanne, uskokaa siihen, treenatkaa, treenatkaa, treenatkaa ja olkaa ahkeria. Siitä se lähtee ja sillä se pysyy kasassa. Ja kyllä mun vankka mielipide on, että kannattaa olla avoin kaikenlaisille musatyyleille. On hyödyllistä kuunnella erilaisia juttuja avoimesti ja olla kiinnostunut myös musiikin teoriasta ja historiasta. Tieto ole pahitteeksi, kunhan uskaltaa myös rikkoa yleisiä periaatteita.

Muusikoiden.net: Tulevaisuuden suunnitelmat?

Meiltä ilmestyy 28.11. single, joka on kaikkien ladattavissa kansineen päivineen osoitteessa www.clamour.net. Samana iltana soitamme sinkunjulkkarikeikan Tavastialla, missä muuten rokkaa myös Apulanta. Pitkäsoitto tulee kauppoihin maalis-huhtikuussa, joten alkuvuosi menee studiossa. Toki siinä tehdään myös keikkaa niin paljon kuin aika antaa periksi. Uudet biisit ja treenaaminen on ne vakiojutut, jotka kuuluvat aina tulevaisuuden suunnitelmiin.

Muusikoiden.net: Motto?

Kun tekee itse, tietää missä mennään eikä joudu kusetetuksi.

Muusikoiden.net: Miten teidät on otettu keikoilla vastaan?

Vallan mainiosti. Miespuolinen yleisö on onneksi ymmärtänyt pointin ja alkanut heitellä meille kalsareita lavalle. Siis nimen omaan se on ainoa syy tehdä keikkoja. No ei vaan. Mutta kyllä meistä on kovasti tykätty. Kivointa on nähdä keikoilla pitkää tukkaa metreittän heilumassa. Ja yleisön vaatteiden väheneminen on aina jee :)

Muusikoiden.net: Ette ole minkään suuren levy-yhtiön kirjoilla, miksi? Eikö teitä ole huolittu?

Meidän julkaisujen kustannuspuolesta huolehtii lahtelainen pienlevy-yhtiö Longplay Music. Itse huolehditaan markkinoinnista ja muusta. Se sopii meille, on täysin tietoinen valinta. Me ollaan sen verran jääräpäitä paitsi musiikin, myös kaiken ulkomusiikillisen suhteen, että pidetään toimivimpana vaihtoehtona tehdä jutut tee se itse -periaatteella. Niin ei tule ikäviä yllätyksiä. Kyllähän näin tosin joutuu tekemään valtavan määrän sellaista, mitä ei ison levy-yhtiön suojissa tarvitsisi ja koko ajan pitää opetella uusia juttuja, mutta oppi se on joka naisen tiellä pitää. Katsotaan sitten taas joskus tulevaisuudessa, oisko halua muuttaa tätä järjestelyä. Mutta tällä hetkellä tämä omatoimisuus tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

Muusikoiden.net: Tunnutte korostavan paljon treenaamisen tärkeyttä. Kuinka paljon itse harjoittelette?

Paljon. Kukin meistä treenaa omaa soitintaan kotona (tai Mimmu tietysti niitä rumpujaan treenikämpällä) päivittäin (tai ainakin melkein) useamman tunnin ajan. Ja sitten viikonloppuisin on yhteistreenit, jotka kestävät pitkään. Tosin yhteistreeniaikaa kuluu myös muiden asioiden puimiseen. Ja mukava mitääntarkoittamaton paskanjauhanta on myös eräänlainen bravuurimme. Voimme harjoittaa höpö höpö -juttujen jauhamista miten pitkään vaan. Jos paikalla on ulkopuolisia (varsinkin miehiä), he saattavat hätääntyä, mikä on tietenkin äärimmäisen mukavaa. Eli tämän pointti on siis se, että vaikka toki on treenattava paljon ja tosissaan, pitää treeneissä olla myös kivaa.

Muusikoiden.net: Soitatteko vielä vanhoja, 90-luvulta peräisin olevia kappaleitanne keikoilla?

Niitä on kyllä toivottu paljon, ja ollaanhan me soitettukin muutaman kerran ainakin Mitä se antaa ja Kaunis kuolleena. Mutta siinä on kyllä sellanen juttu, että mennyt on mennyttä eikä ne vanhat biisit oikein istu tähän nykyiseen hommaan. Ne on jotenkin niin erilaisia ne vanhat veisut. Mukavampaa on soitella uusia biisejä. Mutta ehkäpä me vielä joskus vetästään joku vanha juttu, saa nähdä...

Muusikoiden.net: Entä miten yleisö sitten on suhtautunut musiikkityylinne muuttumiseen?

Niin tuota. Jotkut vanhat diggarit ovat kyllä ilmaisseet hyvinkin selkeästi, että ennen oli kaikki paremmin. Esimerkiksi Ulkopuolinen-sinkun julkaisukeikalla Stella Star -clubilla oli sellainen poika, joka tuli ennen keikkaa sanomaan, että soitattehan te sitten sen Paarman taivaan. No eihän me soitettu. Niin se poika sitten seisoi nyrpeän näköisenä koko keikan ajan huutaen välillä, että "soittakaa nyt vittu se Paarman taivas". Ei me siltikään soitettu. Ja mä luulen, että se ei tykkää meistä enää. Nyyh. Mutta tämähän oli vain yksi tapaus. Kyllä vanhoilta diggareilta on tullut myös tosi positiivista palautetta. Ja osa taas on suorastaan inhonnut sitä vanhaa kamaa, mutta digannut tätä uutta.

Muusikoiden.net: Vielä jotain?

Ei muuta kuin wu-huu! Käykää kaikki lataamassa se sinkku meidän sivuilta 28.11., tulkaa keikoille ja ostakaa pitkäsoitto! Ja ennen kaikkea heiluttakaa tukkaa! WU-HUU!!


Internet: www.clamour.net
Tulostettava versio.

Tulostettava versio ilman kuvia.

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti