[ MUUSIKOIDEN.NET ]

19.10.2013: LesPaul70:n pedaalilauta 2013


Kun nyt tässä useamman iteraation kautta olen vihdoin saanut mukana kulkevan laudan itseä miellyttävään kuntoon, esitelläänpä lyhykäisesti, mitä kaikkia leluja laudasta löytyy ja mitä niillä teen. Tämä nimenomainen lauta lähti liikkeelle kesäprojektina, jossa oli tarkoitus koota lempparipedaalini yhdeksi laudaksi. Matkan varrella suunnitelmat vähän muuttuivat, ilmeni fiksaustarpeita ja nälkäkin kasvoi syödessä. Laudan historiasta ja vaiheista voi lukea postaussarjasta http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=38944&o=2240

Lopputuloksesta tuli siis tällainen:

1) vahvistimen edessä:
kitara -> Dunlop 535Q -> Boss PS-6 Harmonist -> Visual Sound Route 66 -> Wampler Plextortion* -> Wampler Triple Wreck* -> vahvistin
(*Vain toinen Wampler virtapiuhan päässä yhdellä kertaa. Signaali menee silti läpi true bypassin ansiosta.)

2) efektisilmukassa:
fx loop send -> Boss GE-7 Equalizer -> TC Electronic NM-1 Nova Modulator -> MXR EVH Phase 90 -> Boss DD-7 Digital Delay -> fx loop return

Virran kokonaisuudelle tarjoilee CIOKS DC-10.

Lähtökohtana oli, että lauta toimisi kaikkien vahvarieni kanssa ja olisi tasapuolisen käyttökelpoinen/hyödyllinen minkä tahansa kanssa. Kaikki vahvarini ovat efektiluupillisia Mesoja, joten suunnittelussa pystyin lähtemään siitä, että osa polkimista menee luuppiin ja osa vahvarin eteen. Ja jos joskus sattuisin soittamaan luupittomalla vahvistimella, silloin tietysti kaikki pedaalit vain eteen, piuha Triple Wreckin ulostulosta GE-7:n sisääntuloon.

Kokonaisuutena lauta on sen verran kattava ja monipuolinen, että sen avulla pystyn saamaan omaan ohjelmistoon tarvittavat soundit melkein vahvarista kuin vahvarista, jos oma sattuisi livetilanteessa tekemään tenän, kunhan korvikkeesta vain löytyy edes kohtuullinen clean-kanava. Tämä on tietysti hyvä juttu...

Mitä laudassa ei ole (vaikka hyödyllisiä ovatkin):

- Vahvistinten omia kanavanvaihtopolkimia
Miksi ei mukana: Laudan on tarkoitus toimia usean eri vahvarin kanssa. Sitä paitsi jonkin Mark V:n oma poljinviritelmä on aivan liian massiivinen mihinkään pedaalilautaan upotettavaksi.

- Viritysmittaria
Miksi ei mukana: Tarvitsen viritysmittariani muidenkin soitinten kanssa, myös pääasiallisen akustisen orkesterisoittimeni kanssa, joten sen ruuvaaminen kiinni kitarapedaalilautaan olisi ollut erinomaisen pöljää.

- Noise gatea
Miksi ei mukana: Toistaiseksi olen nykykalustollani pärjännyt sillä periaatteella, että jos mölyä alkaa tulla häiriöksi asti, niin säröä pienemmälle. Pienet suhinat tai hurinat eivät bänditilanteessa häiritse.


Laite laitteelta

Dunlop 535Q

Laitteen esittely: Hyvin monipuolinen wah-pedaali, soundikin ihan ok (Fasel inductor).

Laitteen sijoittelu: Wahin sijoittelussa ratkaisevaa se, laittaako ennen säröä vai särön jälkeen. Särön jälkeen wahin soundi on rajumpi ja hyvin räkäinen (esim. Randy Rhoads Quiet Riotissa). Itse hain kuitenkin perinteisempää ja makeampaa wah-soundia, joka löytyy helpoiten, kun wah on aikaisin signaaliketjussa.

Käyttötarkoitus: Wahittelu, yllättäen. (Voluumipedaalitoimintoa tässä ei ole.)

Muuta: Korvasi vanhan halvan wahin 1990-luvun alusta. Ko. wahi söi soundia kuin limppua eikä ollut soundiltaan kovin kummoinen. Lisäksi se lakkasi saamasta sähköä, enkä viitsinyt enää käyttää aikaa/vaivaa sen korjaamiseen, kun ei ollut muutenkaan miellyttänyt kovin paljon. Totuus on, että en tätä nykyistäkään kyllä polje ollenkaan niin monessa kappaleessa kuin mitä voisi/"pitäisi", laiska kun olen ja tuntuu että se vie vain huomiota pois itse soittamisesta. Sen takia wahi oli ulkona livesetistä aina tämän laudan kasaamiseen asti.

Boss PS-6 Harmonist

Laitteen esittely: Laudan uusin tulokas. Halusin tästä laitteen, joka feikkaa sävellajin mukaisen terssiharmonian nopeisiin melodisiin juoksutuksiin (kokoonpanoissa, joissa olen ainoa kitaristi) ja toimii vähintään tyydyttävästi yhden oktaavin oktaaverina. Kyllähän se tuon tekee. Mutta hämmästyttävän paljon muutakin! Onnistuu myös esim. 7-kielisen feikkaus polkaisemalla pitch shifter tiputtamaan signaali alas kvartilla tai kvintillä - vain pikkausäänen muutos paljastaa efektin (eli ei kannata dempata turhan rajusti, kun käyttää). Ja sitten on myös detunea ja kaikenlaista turhaa... mutta uusimpana löytönä varsinainen herkku eli "super bend" jolla voi ohjelmoida feikatun dive bombin (tai ylösbendauksen). Bendaus toimii siten, että ensin valitaan bendauksen nopeus, palautuksen nopeus ja bendauksen suunta+range (bendiin voi lisätä myös vibratoa). Niin kauan kuin poljinta painaa, PS-6 tekee bendiä haluttuun suuntaan halutulla nopeudella. Kun sen päästää pohjasta, signaali palautuu säädetyllä nopeudella aidolle korkeudelle. Tämä ehkä kuulostaa monimutkaiselta ja kummalliselta, mutta käytännössä on helppoa ja toimii todella hyvin. Tällä saa paljon helpommin uskottavia dive bomb -efektejä kuin millään käyttämälläni ekspressiopedaalilla ohjattavalla pitch shifter -efektillä. Kokonaisuutena laite on pitch shiftauksen pienikokoinen aarrekirstu ja pedaalilautani salainen ase!

Laitteen sijoittelu: Kokeilin sekä efektilenkissä että vahvarin edessä. Periaatteessahan pitch shifterit suositellaan laittamaan mahdollisimman lähelle signaalin lähdettä, jotta signaalin träkkäys onnistuisi ja lopputulos olisi mahdollisimman puhdas. Useimpiin käyttötarkoituksiin poljin toimikin paremmin vahvarin ja särön edessä. Ainoastaan yläoktaavista tuli vähän epästabiili ja sirisevä laitteen ollessa ennen vahvaria. Efektiluupissa koko signaalista tuli tasaisempi ja tuhnumpi. Yläoktaavi kylläkin soi tasaisemmin, jos esim. transponoi pedaalilla jonkin soolopätkän oktaavia korkeammalle, mutta kaikissa muissa käyttötarkoituksissa (niissä joihin pedaalia varsinaisesti tarvitsin) soundi oli aivan liian tumppu. Niinpä siis päätyi vahvarin eteen.

Käyttötarkoitus: Ensisijaisesti -1 alaoktaavina ja terssiharmonioina niissä biiseissä, joissa jompaa kumpaa noista tarvitaan. Kaikissa muissa biiseissä on säädetty dive bombiksi. Ei muuta kuin Gibson Les Paul kouraan ja tosi törkeät dive bombit joka väliin.... muhahahaha! Eikä edes skitta mene epävireeseen!

Muuta: Korvasi Bossin OC-3:n. OC-3 kylläkin tekee muhkeamman ja jykevämmän alakerran (-1 ja -2 oktaavit samanaikaisesti), mutta PS-6 pesee sen monipuolisuudellaan 5-0.

Visual Sound Route 66

Laitteen esittely: Nokkelasti tilaa ja virtapiuhoja säästävä kapistus, joka yhdistää kaksi kitaristien usein kaipaamaa efektiä eli kompuran ja TS808-kloonin. Molemmat saa kytkettyä päälle/pois itsenäisesti, ja niissä on vielä lisäherkkuna ominaisuuksia, joita alkuperäisissä vastineissa ei ollut: kompurassa erikseen päälle/pois kytkettävä sävynsäätö ja OD:ssa erikseen päälle/pois kytkettävä matalien taajuuksien buusti. Ei ehkä soundiltaan pärjää parhaille putiikkivalmistajien Tube Screamer -klooneille (vaikka uskollinen yks-yhteen kopio onkin) ja kompurakin lisää hivenen kohinaa säröllä soitettaessa, mutta pedaali saa nuo puutteet helposti anteeksi kompaktiudellaan (vie vain yhden lähdön CIOKSista eikä kahden erillisen pedaalin tilaakaan laudasta).

Laitteen sijoittelu: Ennen vahvaria. Ei tarvinne perustella.

Käyttötarkoitus: Kompurapuoli pääsääntöisesti tilanteisiin, joissa tarvitsen vain soundiini vain lisää sustainia enkä mitään muuta - eli suomeksi sanottuna yleensä legatosoittoon. TS-puolta käytän kahteen eri tarkoitukseen: 1) tiukentamaan soundia (gaini nollassa) erityisesti Recton kanssa, 2) buustaamaan miedosti säröllä olevan vahvarin (erityisesti EL34-putkilla) klassiseen 1980-luvun särösoundiin.

Muuta: Boss DD-7:n kanssa pisimpään yhtäjaksoisesti nykyvahvarieni mukana kulkenut pedaali. Kaikki muut olen ainakin jossain vaiheessa poistanut mukana kulkevan kaluston joukosta roudauksen helpottamiseksi (siihen asti, kun sain tämän laudan valmiiksi).

Wampler Plextortion

Laitteen esittely: Putiikkipedaali, JCM800 in a box. Säätövara ylittää esikuvansa molempiin suuntiin. Soundillisesti aika hyvä, mutta parhaan soundin saaminen vaatii huomattavasti enemmän ruuvaamista (myös vahvarista) kuin laudan toinen Wampler. Huonojakin soundeja tällä saa aikaiseksi.

Laitteen sijoittelu: Vahvistimen edessä.

Käyttötarkoitus: Lisäämään Marshall-tyylinen särö-"kanava" erityisesti 6L6-putkilla toimiviin Mesoihini.

Muuta: Itsenäisiä lähtöjä ei CIOKSista riittänyt molemmille Wamplereille (vaikka 2 ei-itsenäistä olisi ollut vielä vapaana), joten pedaalit kilpailevat samasta virtapiuhasta. Se on yleensä kiinni siinä Wamplerissa, josta senhetkiselle vahvistimelle on enemmän hyötyä (tyypillisesti Plextortion Rectossa ja Triple Wreck muissa). Piuhan siirto pedaalista toiseen käy helposti parissa sekunnissa, ja signaalihan kulkee true bypassin ansiosta nätisti läpi myös siitä Wamplerista, joka ei saa sähköä ollenkaan, kunhan vain kytkin on off-asennossa.

Wampler Triple Wreck

Laitteen esittely: Toinen putiikkisärö, Rectifier in a box. A/B-testissä pääsee hätkähdyttävän lähelle Revision G Dual Rectoni särösoundia, ainoastaan kirkkautta/leikkaavuutta puuttuu jonkin verran aitoon verrattuna. Eikä tarvitse edes luukuttaa vahvaria, että saa sen parhaan särön. Toisin kuin Plextortionista tästä pedaalista on melkein mahdoton saada huonoa soundia ulos!

Laitteen sijoittelu: Vahvistimen edessä.

Käyttötarkoitus: Lisää Recto-tyylisen "kanavan" Mark-vahvistimiin. Lisäksi aivan uutena aluevaltauksena olen kokeillut joissakin sooloissa fuzz-tyylisiä soundeja, joita pedaalista saa boost- ja contour-toimintojen avulla. (Aluksi olin pitänyt koko boostia turhana ja käyttökelvottomana.)

Muuta: Korvasi 1980-luvun bändistä asti mukana kulkeneen Rat-pedaalin. Tietysti pian tuon jälkeen kokeilin Ratia poikani kanssa yhden vanhemman Mark-vahvarin puhtaaseen kanavaan, ja siitä lähti niin makeita soundeja, että Rotan poistaminen alkoi kaduttaa. Mutta kaikkea ei voi mahduttaa yhteen lautaan.

Boss GE-7 Equalizer

Laitteen esittely: Bossin maineikkain särö/boost-pedaali! Minulla ei tosin tuossa käytössä vaan siinä, johon on alun perin tarkoitettukin. Ei varmaan pärjää äänenlaadullaan paremmille EQ-pedaaleille, mutta sopi lautaan hyvin sekä tehotarpeensa että fyysisten mittojensa puolesta.

Laitteen sijoittelu: Efektisilmukassa. (Vahvistimen eteen sijoitettuna olisi toiminut enemmänkin taajuuskohtaisena boosterina.)

Käyttötarkoitus: Soundin hienoviilaaminen. Soveltuu myös esim. volabuustiin, mutta en itse nykykalustoni kanssa juurikaan siihen tarvitse.

Muuta: Vanhin pedaalini (suunnilleen yhtä vanha kuin Rat), joka on yhä tallella ja käytössä. Poistui laudasta, kun siirryin Mesoihin (sisäänrakennettu graafinen EQ) ja ajattelin, että eipä tuota Bossiakaan enää tarvita. Kun sitten tulin kokeilleeksi ja huomasin, kuinka paljon enemmän soundivaihtoehtoja jopa Markeistakin saa irti pedaalilla, en enää raaskinutkaan luopua tästä.

TC Electronic NM-1 Nova Modulator

Laitteen esittely: Digitaalinen multilaite. Siisti, moderni, "hifimäinen" ääni, joka ei ehkä miellytä vintage-puristeja, mutta minulle maittaa kyllä. Soundin laatu on erinomainen, ja säätövaraa on enemmän kuin tarpeeksi. Tämän laitteen oikeasti käyttökelpoinen säätöala löytyy monissa efekteissä/säädöissä klo 9:n ja 15:n väliltä, sen ulkopuolella menee yliampuvaksi pelle-efektiksi. Efektejä laitteesta löytyy seitsemän erilaista: chorus, tri-chorus, flanger, thru-zero flanger, phaser, tremolo ja vibrato. Näistä kaksi voi olla samanaikaisesti käytössä, ja yhden patchin sisällä olevia efektejä voi säätää itsenäisesti ja kytkeä erikseen päälle/pois. Valitettavasti niitä kahta efektiä ei voi kytkeä erikseen jalkakytkimellä. Jalkakytkimillä voi ainoastaan kytkeä koko laitteen päälle/pois ja antaa tap tempon. Teoriassa voisi myös vaihtaa patchia jalkakytkimillä, mutta se edellyttää aikamoista steppailua napilta toiselle eikä kokemukseni mukaan ikinä oikeasti onnistu livetilanteessa, joten biisin aikana jalkakytkimiä voi mielekkäästi käyttää vain koko efektin kytkemiseen päälle/pois ja tap tempoiluun. Tämä onkin mielestäni laitteen suurin puute: ei ole tätä käyttöliittymää suunniteltu livekäyttöön!

Laitteen sijoittelu: Efektiluupissa.

Käyttötarkoitus: Tarjoaa kaikki ne muut modulaatioefektit paitsi phaserin, jota varten on erikseen tuo MXR. Useimmin kaipaan chorusta, yhteen biisiin flangeria, ja tremoloa satunnaisesti maun mukaan. Näistä olen vääntänyt tällaiset patchit:
1. Yleis-chorus. Tavallinen chorus ykkösefektinä ja kakkosefektinä samanaikainen tri-chorus, niin ei lopu leveys kesken. Mukavan soinnikas efekti, toimii makeasti etenkin cleanien kanssa.
2. Flanger, Boss BF-2-imitaatio. Ehkä vähän voimakkaampi kuin esikuvansa. Muodostettu perus-flangerista ja sen kanssa synkatusta chorus-efektistä.
3. Kaksi erilaista flangeria, joista vain toinen yhdellä kertaa käytössä. Ensimmäinen on paras jet flanger, mitä olen laitteesta tähän mennessä saanut irti, ja toinen hyvin persoonallinen ja makea "pullonsuuhun puhaltelu" -flanger, jollaista ei juuri muista laitteista saa. Ainoa iso ero näiden kahden flanger-variaation välillä on feedback-asetus, joka on toisessa positiivinen ja toisessa negatiivinen!
4. Tremolo-efekti. Tämän Nova hoitelee mallikkaasti.
5. Kaksi erilaista phaser-efektiä, joista vain toinen yhdellä kertaa käytössä. Vaihteluksi MXR:lle, jos kaipaan. Ensimmäinen on niin hyvä imitaatio TC XII phaseristani, etten erottaisi sokkotestissä, ja toinen taas MXR Phase 90 -imitaatio vähän tanakammalla sweepin alakerralla.
Patchit 6-9 vielä vapaana, josko niihin jotain joskus keksisi. Ainakin jotain vähän erilaista chorusta voisi yrittää viritellä.

Muuta: Korvasi sekä Bossin ikivanhan BF-2 Flangerin (josta en saanut riittävän hyvää soundia bändikäytössä) että EHX Small Clone choruksen (joka kyllä soundasi lämpimämmältä kuin tämän chorus mutta meni turhan herkästi rätisevälle ruvelle, etenkin cleaneilla, eikä inputin voimakkuutta pystynyt säätämään). Virtaa Nova Modulator nielee peräti 300 mA 12 voltin jännitteellä. CIOKSissa, joka on sattumoisin samaa maata, yllättäen löytyykin 400 mA:n lähtö 12 voltin jännitteellä, kuin tehty tälle laitteelle. Ja niin se ilmeisesti onkin, CIOKSin manuaalin mukaan.

MXR EVH Phase 90

Laitteen esittely: MXR Phase 90:n kaksi eri versiota yksissä kuorissa ja EVH-grafiikoilla. Idioottivarma laite: vain päälle/pois-kytkin, nopeuden säätö potikalla ja Phase 90 -variantin valinta mininapilla. Ja kaikki soundaavat hyvältä.

Laitteen sijoittelu: Efektiluupissa.

Käyttötarkoitus: Phasetus, phasetus, phasetus! Läpinäkyvyytensä ansiosta ei pomppaa häiritsevästi esiin ja soveltuu yllättävän moneen biisiin (kysy vaikka Eddieltä, hänellä tuntuu olleen MXR Phase 90 "always on" bändin alkuaikoina). Efektinä phaser on pitkäaikainen suosikkini kaikista modulaatioefekteistä ja käytänkin sitä enemmän kuin muita yhteensä. Sen takia perusteltua, että phasetusta varten erillinen dedikoitu poljin, vaikka Nova Modulatorkin on samassa laudassa. Saa Nova hoidella sitten ne kaikki muut.

Muuta: Meidän perheen slangissa "Hämähäkkimies-pedaali" (poikani alle kouluikäisenä antama nimi).

Boss DD-7 Digital Delay

Laitteen esittely: Monipuolinen delaypedaali pienessä koossa. Äänenlaatu hyvin neutraali, toistaa signaalin juuri samanlaisena kuin alkuperäinen (paitsi silloin kun nauhakaikuemulaatio on käytössä).

Laitteen sijoittelu: Efektiluupissa ketjun viimeisenä lenkkinä, luonnollisesti.

Käyttötarkoitus: Olisihan tässä kaikenlaista kummaa kuten sample/hold, reverse delay, modulaatiodelay jne., mutta minä en käytä kuin perusdilsaamiseen.

Muuta: Kulkenut mukana silloinkin, kun ainoa toinen roudaussettiin kuulunut pedaali oli Visual Sound Route 66. Nyt valmistuneeseen lautaan ei mahtunut dilsaa ja reverbiä, joten valintani oli delay. Pidän siitä enemmän, ja loppujen lopuksi kaikista muista vahvareistani paitsi Dual Rectifierista löytyy jousikaiku omasta takaa. Eikä sillä Rectolla soiteta mitään rautalankaa, joten reverbin puute ei kauhean vakava sen kanssa. Saahan tästäkin säätämällä ihan kohtuullisen (ts. livetilanteessa kelvollisen) reverb-emulaation, jos pakko on.

CIOKS DC-10

Laitteen esittely: Laadukas joskaan ei kovin edullinen teholähde pedaalilaudalle. Kaikkiaan 10 lähtöä, joista 8 erillisiä. Myös melko monipuolinen jännite- ja liitinvaihtoehtojen suhteen.

Laitteen sijoittelu: Poissa tieltä, etten vahingossa polkaise päälle.

Käyttötarkoitus: Antaa virran vakiojännitteellä, duh.

Muuta: Vain positiivista sanottavaa tästä laitteesta. No joo, manuaalia voisi vähän arvostella. Sekava ja jäsentämätön eikä edes kerro kovin selvästi esim. miten laitteesta saa 18 voltin jännitteen, vaikka mainitseekin siihen tarvittavan stack-kaapelinkin kyllä sisältyvän pakkaukseen. Manuskaa lukuunottamatta pro-tasoa.

Kirjoittanut LesPaul70 19.10.2013

            913×431  -  76 kt.

898×376  -  55 kt.

Copyright ©1999-2024, Muusikoiden.net. Kaikki oikeudet pidätetään.