[ MUUSIKOIDEN.NET ]

25.11.2007: Kauko Röyhkä Bar 52:ssa 24.11.2007


Epilogi: Kake on vittu paras! Ja joka on eri mieltä, niin se on pataan + alv.

Mä en kyllä ihan ymmärrä, miksi mun on aina pakko sekoilla enemmän tai vähemmän huppelissa näillä keikkareissuilla. Joku alituinen tarve varmaan heittää vapaalle, nollata aivot, olla olematta normaali ja järkevä.

Soitan sutimoporumpuja Selfish Shellfish-yhtyeessä, jonka hehkeä laulajaflikka Banana Split pyysi mua mukaansa katsomaan Kauko Röyhkän (+pändi) keikkaa la 24.11.2007. Kävikin ilmi, että keikkamesta olisi Larussa, tossa ghetossa karussa, jossa itsekin asun. Jumalavita! Sinnehän olisi pakko päästä vaikka väkisin. Ravintolan nimi oli Bar 52 (ent. Piaf), jossa olin joskus käynyt pintsalla sekä joka kesä merikapteeni Revon kanssa toistuvan rymyillan pajatsonpeluukohteena. En tiennytkään, että Bar 52:ssa on bändejäkin, mutta ed. lauantaina paikassa oli esiintynyt Dumari Nurmio (jota ei olisi pitänyt missata).

Päästyämme paikalle havaitsin, että mesta oli muuttunut edellisestä käynnistä siististä pintseriasta räkälänomaisemmaksi. Pändi oli pystyttänyt kamansa aidatulle matalalle stagelle:
1. kitaristi Stinde Vikkula
- 4x12 kitarakaappi (vanha, ehkä Monster, ei logoja)
- 50 w harmaa Marshall JCM25/50 putkinuppi, jonka päällä Yamahan analog räkkidelay sekä Boss digital reverb
- valtava pedaalilauta, jossa Boss tremolo+harmonist+chorus, Ibanez Super Metal SM10, Jim Dunlop wah-wah sekä Korgin vitun AX1500G multiefekti (yäk)
- 2 Stratoa, Tele sekä Les Paul
2. basisti Mats ”Mummo” Hulden
- 1x18 Road kaappi
- Road bassonuppi
- Boss GT-8 bassoefektilauta (!!!)
- pääbassona japsi Joedee Presari (jasson kaulalla), jota on modattu rajusti (etumikki Bartolinin Rickymalli, P-mikki Bartolini ja takamikki Basslines Musarimalli, 5-asentoinen mikkikytkin ja plexi tehty katajanpaloista (Kari Nieminen), lavan takaosassa metallilevy)
- varalla Peavey T40
3. rumpali Tero ”Bling” Kling
- Premierin punainen 10, 14, 20 + 14 moposetti
- hihat, ride, splash ja 2 crashiä
4. Kake
- kitara Framus Nashville
- styke Vox AC-30
”PA-kamoina” oli 2 Celestionin laulukaapia (koaksiaalielementit) ja 1x15 subbari sekä joku vanhempi parempi 12-kanavainen Dynacordin mikseri. Kävi ilmi, että PA-kamansa oli raahannut paikalle joku Dumari Nurmion vakimiksaaja, mukava heppu. Bändillä oli monitoreina jotain aivan karmeita mitä sattuu pönttöjä, Kakella hieman parempi aktiivinen Peavey. Ööh...siis hetkonen mulla ittelläkin on paremmat PA-kamat ku noi kaikki yhteensä.

Paikalle oli kertynyt täysi salillinen kännipäisiä Larulaisia, ehkä noin 200 päätä ja se täyttikin mestan ihan mukavasti. Tunnelma oli tiivis, paitsi kolmen (3) stageaidan takana istuvan (!!!) mummon (oikeesti) mielestä. Nämä olivat nimittäin sitä mieltä, että heidän edessään ei saa seistä estämässä näkyvyyttä lavalle. Perseestä! Mummot jaksoivat koko keikan ajan hätistellä mitä häijyimmin tavoin edessään seisovia ja joraavia nuoria. Pari keskarit ja haistavitut niille toivotin, mutta tilanne ei muuttunut. Meinasin jo hakea tiskiltä jäävettä mummojen niskaan, mutta kumppanini esti aikeeni. Ihan sama, vittu. Palakoon helvetissä.
Kake veti pändeinen tiukan energisen setin:
1. TV (siis Pellen biisi, mitä vittua?)
2. Kevät (sekvensseriltä tuli jotain taustahuttua, ihan suotta, munsta)
3. Shangri-La
4. Huutoa puistosta
5. 50-luvun kerrostalot
6. Kaislikkonainen (taas se vitun sekvensseri)
7. Sanojen valtakunta
8. Sun puolella
9. Mielummin vanha kuin aikuinen
10. Lauralle
11. Paska kaupunki
*raivoisaa taputusta ja huutoa* Encoret:
12. Talo meren rannalla
13. Mainostaulujen taakse
Miksaajalta pöllimästäni biisilistasta kävi ilmi, että listalla olisi vielä ollut Majavalakki + Maa on voimaa. Perkeleen vetelykset eivät niitä vaan soittaneet, saatana.

Hyökkäsin keikan jälkeen pahaa aavistamattoman kitaristi Vikkulan kylkeen, joka auliisti kertoili kamoistaan. Mukava heppu. Kehuin sen taitoja.
Bändin jätkät hyökkäsivät takahuoneeseen (raflan paskainen keittiö), mutta kuulin ohimennen Larussa asuvalla Kakella olevan jatkot himassaan. Vau! Sinne olisi päästävä.
Mua kävi yksinään lavalle PA-kamoja purkamaan jätetty miksaajaraukka niin sääliksi, että pyysin saada auttaa ja yllätyksekseni apuni kelpasi. Sain kehuja piuhojen vyyhtimistaidoistani, joten Teijon piuhakurssi ei ole mennyt hukkaan. Mua hieman kyllä ihmetytti, kun laitoin laulumikit nippuun johonkin muovikassiin. Mikki- ja piuhalaukkuja ehdotin hankkiman. Panimme ripeästi kamat kasaan, mutta pändi oli jättänyt ja jätti kamansa lavalle ihan levälleen. Mitä helvettiä?
Etsin takahuoneesta Mats Huldenin, jolle ihmettelin leväperäistä kamapolitiikkaa. Vastaus oli ”Ääh, ei niitä kukaan vie, ei ole ennenkään viety.” Huh! En todellakaan itse jättäisi mitään stagelle. No, eipä ole mun kamat.
Juttelin Matsin kanssa tovin sen soittovempeleistä. Mukava heppu. Kehuin sen taitoja, varsinkin dynaamista soittotekniikkaa. Hän meinaan siirtää näppäilykättään kaulan juureen tai jopa päälle saaden aikaan sopivan rämähtävän saundin, tarvittaessa. Mats kertoi myös, että Kake oli jo livahtanut jatkoille himaansa. Perkele! Rahat takas! Ääh, en kyllä oikeasti olisi siellä mitään tehnytkään, luultavasti nukahtanut johonkin nurkkaan.
Tilasin hieman pettyneenä viis tekilaa tiskiin ja yllättäen mulle jopa myytiin ne kaikki, kerralla. Tempaisin ne huikalla huiviin ja talsin siitä kotio. Kerrankin ei tarvinnut turvautua taksiin. Lisää keikkoja Laruun! Vaadimme!

Kirjoittanut hemmo 25.11.2007

            800×600  -  52 kt.

Copyright ©1999-2024, Muusikoiden.net. Kaikki oikeudet pidätetään.