Muusikoiden.net
21.06.2019
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

08.06.2019: Mesa Boogie Mark IV


Yritin kertaalleen jo kirjoittaa artikkelin tästä vahvistimesta, mutta kaikesta vaivannäöstä huolimatta se meni vähän metsään. Se meni metsään sen vuoksi, että olen kaksi vuotta soittanut tällä vahvistimella ja olen tästä edelleen innoissani tai oikeastaan olen tästä enemmän innostunut mitä kauemmin olen tällä soittanut, koska tämä laite paljastaa koko ajan enemmän mahdollisuuksia ja ehkä alan ymmärtää tätä myös paremmin.

Nyt ihmettelette, että miksi artikkelini meni metsään, jos kerran ymmärrän vahvistintani paremmin ? no tietenkin siksi, että tällainen laite joka oikeasti taipuu hyvin monenlaiseen käyttöön ja soittotapaan ja musiikkityyliin, on kerännyt käyttäjikseen monenlaisia soittajia jotka painottavat eri asioita tämän ominaispiirteinä. Niinpä jos alan julistamaan omia totuuksia tällaisesta klassikkovempaimesta, se herättää väistämättä vastalauseita.

Niinpä lähestyn nyt asiaa toisella tavalla ja otan puhtaan henkilökohtaisen näkökulman ja kehoitan sinua hyvä lukija huomioimaan, että kaikki tässä artikkelissa on vain omaa mielipidettäni, ei mitään totuutta. Kerron tähän saakka viettämästäni kahdesta vuodesta tämän vahvistimen kanssa. Tämän laitteen speksit ja tekniset yksityiskohdat selviävät kaikista parhaiten Mesa Boogien omalta sivulta laitteen ohjekirjasta jossa kaikki on selitetty seikkaperäisesti joten katsokaa faktat sieltä.

Ja tarina alkaa..

Ostin tämän vahvistimen huhtikuussa 2017 ja maksoin tästä 1400 euroa. Tämä on 1x12 mark IV kombo A-sarjaa eli tämä on sieltä -90 luvun alkupuolelta peräisin. Jäljitin tämän laitteen historiaa taaksepäin viiden omistajan verran joten tämä kyseinen yksilö on nähnyt suomalaista rockhistoriaa jonniin verran. Itselleni tämä oli toinen Mesa Boogie (ensimmäinen oli TransAtlantic josta kirjoitin myös artikkelin).

Mesakärpänen oli puraissut minua jo joitakin vuosia sitten ja olen näitä laitteita kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa ja päätynyt erinäisten kokeiluiden ja pitkien pähkäilyjen jälkeen siihen, että nimenomaan markit on se mun juttu.

Silloin kun ostin tämän, niin muusikoiden netin torilla ei ollut kovin paljoa näitä mark IV:a tarjolla ja harkitsin myös mark III vahvistinta, mutta kun tämä ilmestyi torille juuri parahultaisesti niin tartuin tilaisuuteen ja kävin Lahdesta tämän humppanopan hakemassa. Pieni kotelo hämää tottumatonta aika tehokkaasti kun tarttuu kahvaan, niin kombon 30kg paino realisoituu. Tämä on todellakin tiivis paketti.

Mun tekisi mieleni sanoa, että taivas aukesi kun laitoin koneen tulille. Se olisi kuitenkin liioittelua. Tietysti olin into piukassa ja optimistinen koska olin pitkään tästä kamppeesta haaveillut ja tuntui kuin tämä tursuaisi pelkkää hunajaa, mutta myöhemmin tämä oli antava vielä paljon enemmän kun opin hiukan laitteen metkuja. Ihan yhtä liioiteltua olisi sanoa, että tämä olisi jotenkin vaikea laite. Kyllä ensikertalainen sai aika helposti tästä ihan käyttökelpoista soundia ulos. Toki minulla oli hiukan etua siitä, että muuan kokeneempi mnettiläinen oli minua jo kädestäpitäen opastanut markien sielunelämään ja tiesin eq:n käyttäytyvän gainstakina.

Miksi tämä minun laite on pitopeli?

Ennen kuin menen syvemmälle soundillisiin oivalluksiin ja täyttymyksiin, niin muutama sana tästä laitteesta. Tämä on aika siisti laite sikäli että paneelissa ei ole naarmuja ja kotelokin on varsin siisti joskin tolexi on rispaantunut pikkuisen kotelon alalaidassa mutta ei mitenkään häiritsevästi. Tässä on alkuperäinen pedaali mukana ja sekin on varsin siistikuntoinen. Yhden potikan akseli oli katkennut ja se oli korjattu liimaamalla jolloin se ei ollut osunut ihan keskelle mikä vähän häiritsi silmää vaikka toiminnallisesti siinä ei ollut mitään ongelmaa.

Koska kyseessä on hieno laite jonka halusin olevan täysin tikissä, niin vein sen huoltoon missä potikat putsattiin ja tuo yksi akselivikaantunut vaihdettiin ja muutenkin laite tsekattiin läpi ja varmistettiin, että kaikki on niinkuin olla pitääkin. Se maksoi jonkin verran rahaa, mutta pidän tätä sen arvoisena. Ostin potikoita varallekin että kun niitä täytyy taas vaihtaa niin on mistä vaihtaa alkuperäisiä ettei tarvitse viritellä.

Soittelin vehkeellä tyytyväisenä ja taisin jonkun keikankin sen kanssa hoitaa, mutta treenikämpällä ainakin käytin sitä. Reeniksissä meni ihan hyvin, mutta kotona alkoi jossakin vaiheessa laitteen tuuletin ärsyttää. Tämä on pienessä ja umpinaisessa kotelossa joka on täynnä tekniikkaa eikä minkäänlaista tuuletusaukkoa ole muuta kuin takaseinä joka on auki. Mesa on päätynyt suurimmassa osassa vahvistimiaan hoitamaan jäähdytyksen tuulettimella ja ohjekirjassa varoittaa käyttämästä laitetta ilman tuuletinta joten kyllä se siellä ihan syystä lienee. Etsin netistä käyttäjien kokemuksia ja ajatuksia mitä ovat tuulettimen suhteen tehneet. Jotkut ei välitä koko asiasta ja jotkut ottavat vaan kotisoitossa tuulettimen pois päältä. Jotkut ovat hankkineet hiljaisemman tuulettimen ja jotkut ovat hommanneet paremmin tuuletetun kotelon. Kaikenlaista keskustelua asiasta löytyi jota en tähän ala tiivistää halukkaat kyllä löytää ne itsekin.

Minä aloin pohtia paremmin tuuletetun kotelon teettämistä lähinnä siksi, että samalla voisin muuttaa kombon nuppi+ 1x12 kaapiksi roudaamisen helpottamiseksi. Se, että sain todella hyvin soivan kaapin samalla iskulla, oli mukava bonus jota en osannut odottaa. Kombon soundissa ei mielestäni ollut isompaa vikaa, mutta Änäkäisen Rumble on tarkka, tasapainoinen ja botnekas kaappi, jolla 1x12 kaapista saa 2 x12 fiilistä.

Siispä tuumasta toimeen ja puusepänverstas Änäkäinen Kouvolassa lupasi hoitaa homman ja hoiti myös. Nyt minulla on siis 1 x 12 kaappi ja nuppi aika pornolla toleksilla ja hyvällä tuuletuksella (olen testannut paistomittarilla vahvistimen lämpenemisen kovassakin ajossa ja se pysyy kuosissa kyllä). Lisäksi alkuperäinen kombokotelo tuulettimineen on tallessa joten vahvistimen voi aina palauttaa alkuperäiseen asuun ja keikkakeisikin komboon löytyy.

Pullat ovat siis hyvin uunissa, mutta rahaa on palanut tähän mennessä hyvän matkaa yli kaksi tonnia :-). Siksi tämä on pitopeli, en voi edes kuvitella myyväni enää tätä kun olen investoinut näin reippaasti.. no onneksi ei tarvitse, koska tässä on kyllä vahvistinta vähän vaativampaankin makuun loppuelämäksi.

Miten tämä käytännössä toimii?

Kuten totesin aikaisemmin ihan kelvollista perussoundia irtoaa helposti, mutta vasta pidemmän käyttörupeaman jälkeen olen alkanut ymmärtää miten ne ihan viimeisen päälle lempparisävyt irtoaa.

Yksi asia oli oivaltaa, että kanavamastereita kunnolla avaamalla soundiin tulee hehkua ja kolmiulotteisuutta enemmän. Sen hintana on ettå kanavien välistä balanssia on hankalampi säätää ja output level muuttuu aika äkkinäiseksi. Mutta ei kanavamastereita tarvitse täysillä ajaa, mutta itse pidän niitä kyllä siinä puolenvälin tietämillä, joka jättää sopivasti säätövaraakin molempiin suuntiin.

Toinen oivallus oli tajuta takaa ne kolme keinukytkintä joilla säädetään päätteen toimintaa. Niistä harmonika/midboost nimensä mukaisesti tekee soinnin lievästi skuupatuksi tai tiukentaa keskialuetta. Itse tykkään midboost asennosta, koska se tuo selkeyttä myös kliinillä ja lievällä säröllä ja tekee soinnista läpileikkaavan myös bändimiksissä.

Keskimmäinen kytkin säätää päätteen toimimaan simulclassina tai A-luokassa. Itse tykkään nykyisin käyttää simlclass asetuksella sitä koska se tekee atakista vähän hyökkäävämmän, vaikka A- luokassa ehkä on aavistuksen verran enemmän lämpöä ja se on vastaavasti vähän pehmeämpi soittotuntumaltaan. Pidän simulclassista myös kliinillä soundilla, koska se tekee soittotuntumasta todella intensiivisen suorastaan kiihkeän.

Triodi/pentodi kytkin on vaikutukseltaan tosi mieto ja suorastaan huomaamaton. Ohjekirjan mukaan pentodi asetuksella pitäisi atakin olla hyökkäävämpi ja triodi asetuksella pehmeämpi ja vähän vaimeampi. Omassa käytössäni en ole huomannut noissa merkittävää eroa.

Kolmas oivallus oli ymmärtää, että tämän vahvistimen preceset ovat oikeasti olennaisia työkaluja. Nimittäin ne ovat vähän erikoisesti toimivia tottumattomalle. Ykköskanavan presense on tutunoloinen ja perinteiseltä vaikuttava, mutta kakkos- ja kolmoskanavalla se on nostokytkin joka yläasennossa tuntuu oikeasti etäännyttävän sointia, mutta ala-asennossa soundi tuntuu olevan yhtä naamassa kokoajan ja aluksi olin aika ymmälläni siitä ja luulin säätimen olevan rikki, mutta myöhemmin treenikämpällä kovempaa soittaessa rankemmalla säröillä, hiffasin että jossakin siellä ihan ylätaajuuksilla on kohta mihin tämä säädin puraisee.

Kaikki ei ole ollut ruusuilla tanssimista

Tämä vahvistin on herkkä kitaralle ja soittajalle niin hyvässä kuin pahassakin. Yhdessä hetkessä sitä on hurmoksessa vahvistimen hyökkäävästä atakista ja intensiivisestä soittotuntumasta, joka tuo sellaisen fiiliksen että vahvistin tottelee suorastaan ajatusta. Toisena hetkenä astuu naulaan kun soitto ei osukaan ihan kohdalleen. Nimittäin kaikki virheet ja epämääräisyydet kuuluu kiusallisen selvästi. Jos soittaa falskisti niin tämä ei anna mitään anteeksi.

Toinen juttu on, että tämä haistelee kitaran tarkasti. Luulin pitkään, että kaikki kolme humpparikitaraani kuulostaa jokseenkin samalta, mutta ei todellakaan kuulosta. Yhtäällä tämä tulostaa kitaran sävyt tarkasti mutta jos kitarassa on mitään mikä ärsyttää niin tällä se kuuluu varmasti. Tämän sain tuta kun yhdelle kitaralleni hain tasapainoa monta kuukautta. Toisaalta se toimii myös toiseen suuntaan eli se mikä on makeaa, on sitten tosi makeaa.

Pikkuisen harmaita hiuksia aiheutti se, että tässä vahvistimessa ei ole soolobuustia. Se voi tuntua äkikseltään pikkujutulta vahvistimessa jossa on kuitenkin kolme käyttökelpoista kanavaa. Kanavat ovat kuitenkin niin eri luonteisia ja lisäksi mastersensitiivisiä, että asia ei ihan heittämällä ratkennut. Mutta asiaan kyllä on olemassa useampikin ratkaisu.

Yksi konsti on käyttää graafista eq:a soolon buustaamiseen tai kompin vaimentamiseen. Siinä tavassa on tietenkin se ongelma, että silloin eq on käytössä vain joko sooloille tai kompille, mutta ei molemmille. Toinen konsti olisi laittaa pad-pedaali efektilenkkiin, mutta itse en sitä kokeillut. Sen sijaan päädyin kolmanteen keinoon eli overdriver- tai cleanboostpedaali vahvistimen eteen. Itse päädyin pedaaliin josta löytyy molemmat.

Siitä päästäänkin efekteihin.......

Ihan aluksi kerron, efektilaudassani on vain kolme pedaalia, joista yksi on viritysmittari ja siis lautaa ei ole :-D . Minun soundifilosofia on sellainen, että kitara ja vahvistin on soundin keskiössä ja efektit on vain maustepurkkeja joita ilmankin pärjää. Itse asiassa pärjäsinkin vuosikaudet ilman efektejä ja ennen 2010 lukua käytin efektejä -80 luvulla ja silloinkin tosi säästeliäästi. Efektilenkkiä en käytä lainkaan koska en oikeastaan pidä kaiuista enkä viiveistä ja silloin kun ne ovat tarpeen, jätän ne jälkituotannon tai miksaajan murheeksi ja soittaessa en haluaisi niitä lainkaan.

Aikoinaan tykästyin Fender vibrochampissa sen tremolo efektiin ja semmoisen hommasin pedaalinakin. CarlMartin TremOvibe ei ole todellakaan koko ajan päällä, mutta se on mukava ja monipuolinen maustepurkki kun tarvitaan jotain muljutusta. Säröpurkkina käytän Carl Martin AC-tone pedaalia josta irtoaa mukavat blues- ja rocksäröt ja siinä on lisäksi kliinibuusti. Ja tästä päästäänkin takaisin Mesaan.

Nimittäin eihän markit oikeasti mitään säröpurkkia tarvitse, mutta tämä overdrive on juuri se jolla erilaiset kanavat saa sidottua yhteen. Oikeastaan se tärkein juttu tässä on, että tämä purkki fokusoi soundia eli leikkaa aika roimasti alapäätä ja trebleä maun mukaan voi leikata sen tonecutilla. Tästä lähtee ihan kelpo säröä kliininkanavan päälle, mutta käytän siinäkin sitä ihan siinä särön rajoilla, että se kuulostaa puhtaalle mutta on ihan pikkuisen likainen. Mesan kliinistä kanavassa on niin paljon headroomia , että kliinboosti nostaa volumea vaikka kuinka, mutta ei vie vahvistinta särölle. Eli kliinin kanavan kanssa käytän tätä miedolla säröllä ja toinen vain vähän rankemmalla säröllä ja halutessa saan kliiniboostilla tämän tunkemaan ulos miksauksesta.

Kakkoskanavalla taas ei headroomia ole juurikaan eli kleanboost ei nosta volumea käytännössä ollenkaan, mutta ajaa vahvistinta agressiivisesti enemmän särölle. Kakkoskavan lepattavan alapään saa mukavasti hallintaan tällä overdriverillä joka tiukentaa soundia juuri sopivasti.
Lead kanava on melkeinpä liian hyvä koska joka kerta kun olen yrittänyt sen kanssa käyttää säröpurkkia, niin olen joutunut toteamaan sen olevan parempi ilman.

Mitä olen oppinut Mesoista?

En oikein muista koska aloin kiinnostua näistä. Varmasti jo yhdeksänkytluvulla kiinnitin huomiota, mutta en todellakaan ajatellut itse hankkivani Mesaa korkean hinnan takia. Kun sitten päätin hypätä mesamaailmaan, niin minua arvelutti markien ja rectojen nappulapaljous. Olin kuitenkin aikaisemmin käyttänyt yksinkertaisia laitteita ja simppeliä signaalitietä.

Laitteiden kestävyys ja huolto mietityttivät aluksi. Pelot olivat enimmäkseen turhia. Ensinnäkin opin, että nappuloiden paljous ei tarkoita, että laite olisi vaikea tai monimutkainen. Nappuloiden vähäisyyskään ei tarkoita että laite olisi yksinkertainen tai helppo. Mesassa jokaisesta nappulasta tapahtuu jotakin ja kun vehkeeseen perehtyy, niin tajuaa että ne napit on siinä hyvästä syystä ja niillä voi ratkoa ongelmia joskin myös aiheuttaa niitä. Lisäksi tohdin kolmen Mesan tuomalla katteettomalla itsevarmuudella todeta, että mesassa on aina vähän enemmän kuin päältäpäin luulisi ( markit on kylläkin päällekin päin aika majesteetillisia ilmestyksiä).

Mitä tulee huoltoon, niin se onkin vähän kimurantimpi kysymys. Ensinnäkin mesat ovat erittäinkin järeitä kamppeita ja kestävät huonoakin kohtelua. Lisäksi niissä on tehty putkien vaihto niin helpoksi, että ne voi vaihtaa itsekin biasoimatta kun käyttää Mesan leimaamia putkia ( esim uraltonelta saa luokiteltuja putkia, jotka myös käyvät mesaan, mutta niitä ei voi virallisesti suositella vaikka jotkut niitäkin käyttää) . Mutta Mesan huolto tuppaa olemaan vähän kalliimpi, koska ne ovat monesti monimutkaisia ja työ veloitetaan tuntien mukaan niin niitä kuluu vähän enemmän kuin yksinkertaisemmassa laitteessa.

Toinen syy on Mesan tyyli käyttää standardista poikkeavia osia joiden hinta voi joskus olla vähän korkeampi vaikka ei ne ihan älyttömiä maksa ( ostin juuri muutaman potikan mark IV:hen, jotka kannattaa suosiolla tilata levytukusta koska nämä ei ole mitään standardia kamaa, niin olisikohan ne olleet luokkaa vitosella per potikka). Tietenkin sitä heti miettii että miten varaosien saatavuus pitkänpäälle? Niin sitä kannattaakin miettiä ja jututtaa asiantuntijoita, koska joissakin spesiaaleimmissa kamppeissa se voi käydä hankalaksi. Mutta esimerkiksi mark IV vahvistinta valmistettiin yli kymmenen vuotta ja niitä myytiin paljon, niin sen varaosista ei tule välttis pulaa ikinä tai ainakaan pitkään aikaan.

Mutta siinä tulee sitten se toinen huomion arvoinen seikka eli oli niitä osia saatavana hyvin tai huonosti, niin ne ei ole kuitenkaan jokaisen marketin vakiokamaa niin riski, että vanhaan mesaan on tehty jotain virityksiä on ihan varteenotettava.
Mesat ovat kuitenkin maineikkaita ja hyvin tunnettuja vahvistimia ja mark-sarja on paitsi mesan pitkäikäisin lippulaiva, myös yksi aikamme klassikoista. Näin ollen näiden vahvistimien entistämiseen löytyy asiantuntemusta ja varaosia eikä hintakaan useinmiten tolkuttomaksi nouse, vaikka omaani olenkin syytänyt rahaa vähän enemmän kuin lääkäri on määrännyt.

Niin että suosittelisinko tätä vahvistinta sinulle?.

No totta munassa suosittelisin, mutta ei minun tarvitse. Markeilla on ihan oma maineensa jonka rinnalla meikäläisen kaltaisen noviisin suosittelut ei paljoa paina. Lisäksi hän joka edes harkitsee hankkivansa tämän vahvistimen, ei tarvitse minun suositteluja tai neuvoja.

Tämä nimittäin on soittajan vahvistin ja karkoittaa aika tehokkaasti kimpustaan muut renkaanpotkijat. Sen asian voi myös huomata kun seuraa foorumikirjoittelua miten tästä vahvistimesta kirjoitetaan ja puhutaan. Tämä ei ole mikään ihan okei. vahvistin. Tätä rakastetaan tai tätä vihataan, mutta kylmäksi tämä ei jätä ketään.

Kirjoittanut hallu 08.06.2019

            700×673  -  103 kt.

540×652  -  95 kt.


Arvostelu

3,63,63,63,63,6    (8 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Ei kommentteja. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

 Copyright ©1999-2019, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti