Muusikoiden.net
14.08.2018
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

21.10.2017: Mesa Boogie Trans Atlantic 15


Ostin tämän laitteen eräältä suuresti ihailemaltani suomalaiselta kitaristilta marraskuussa 2016. Olen käyttänyt tätä kotona, treenikämpällä ja keikoilla joten pikkuisen alkaa tuntumaa olemaan minkälaisesta rakkineesta on kyse. Tykkään tästä vehkeestä, mutta se ei tietenkään kerro juuri mitään, koska mä nyt tykkää kaikista soittokamoista.

Hieman taustaa

Trans Atlantic on näitä Mesa Boogien 2000 luvulla kehittelemiä uutuuksia, joilla Mesa on koittanut löytää tiensä uusien käyttäjien sydämiin. Hyvä yritys, mutta mallisarja jäi lyhyeksi ja näitä valmistettiin vain muutama vuosi ja sitten nämä jäivät mallistosta eli jonkinlaisesta kokeilusta tai muodin mukana menemisestä oli kyse. Nämä TA:t kai liittyivät siihen, kun lounaslaatikkovahvistimet tulivat muotiin ja jokainen itseään kunnioittava valmistaja teki mallistoonsa sellaisen tai pari. Voxilta tuli NightTrain, Orangelta Tinyterror, Victoriakin teki tällaisia ja mitä niitä nyt kaikkia olikaan. No TA15 ja TA30 oli Mesan lounaslaatikko (tosin ainakin TA30 vahvarista oli myös komboversio).
Mikä ihmeen lounaslaatikko? no sana tulee englannista Lunchbox joka kai tulee amerikasta jossa lapset kuskaa kouluun eväslaatikon joten heillä on heti mielikuva mistä on kyse. Meille hyvinvointivaltion kasvateille asiaa täytynee vähän avata. Pieni vahvstin joka muistuttaa eväslaatikkoa, on valmistettu yleensä peltiseen koteloon, on kevyt ja helppo kuljettaa, on edullisempi kuin isot täysimittaiset saman firman tuotteet.
MesaBoogien TA täyttää nämä ehdot.. no edullinen ei ehkä ole ensimmäinen mieleen tuleva sana (tämä halvin TA15 taisi pahimmillaan olla 1800 euron hujakoilla), mutta oli se edullinen muihin Mesan vahvistimiin verrattuna, vaikka se Orangea ja Voxia kalliimpi olikin. Mennyt aikamuoto tulee siitä, että nämä kaikki ovat tainneet jo tippua tuotannosta. Ainakaan Mesa ei tee TA sarjaa enää.

Palataanpa tähän TA15 vahvistimeen

Tämä vahvistin on ihan ehta MesaBoogie. Tämä siis tarjoaa yllättävän paljon tämmöiseksi lilliputiksi, mutta sitten tässä on yllättäviä puutteitakin. Tämän vahvistimen maksimiteho on 25W jolloin kytkentäluokka on A/B (TA30 vahvistimen maksimiteho on 45w näin sivuhuomautuksena mainittakoon). Tässä on kaksi EL84 pääteputkea ja etuasteputkia taisi olla kolme tai neljä (en muista tarkkaan) ja ne ovat 12ax7 mallisia. Vahvistimessa on kaksi kanavaa (punainen ja vihreä) eli vihreä on brittikanava ja punainen on amerikan kanava (transatlantic nääs ;-) ). Punaisessa amerikan kanavassa on kolme moodia (tweed, HI1 ja HI2 ). Vihreässä kanavassa on vain yksi moodi, mutta siinä voidaan kytkeä trebleboosteri ja lisäksi siinä on vaihtoehtoisesti nostokytkimellä valittavissa haluaako käyttää Master tai lowcut toimintoa (molempia ei voi käyttää samaan aikaan eli masteria käytettäessä leikkuri kytkeytyy kokonaan pois päältä ja leikkurin kanssa master on aina täysillä).
Molemmissa kanavissa on itsenäinen kaksihyllyinen eq, joka on toimiva enkä tässä vahvistimessa ole erikseen kaivannut middlen säätöä, vaikka kyseinen säädin yleensä on varsin hyödyllinen. molemmista kanavista löytyy lisäksi gain ja master. Tämän vahvistimen eq vaikuttaa passiiviselta eli vahvistin ei vaikene vaikka eq olisi väännetty nollaan, signaalista on vaan leikattu iso osa taajuuksista jonka vuoksi äänenpaine on pienempi. Mutta mark sarjasta tuttua ominaisuutta jossa jokainen eq kaista toimii aktiivisena gainstagena ei tässä TA:sa ole vaan tämä tuntuu eq:ltaan hyvin perinteiseltä.
Tämän vahvistimen päätekytkentää voi muuttaa siten, että molemmat pääteputket päällä A/B luokassa vahvistin tarjoaa 25 w tehoa, molemmat pääteputket käytössä A-luokassa vahvistin tarjoilee 15W ja vain toinen pääteputki käytössä vahvistin on A-luokassa ja tarjoaa 5W tehoa.
Vahvistimesta löytyy takaa erilliset lähdöt 4 ohmin ja 8ohmin kuormille. Efektilenkkiä ei ole?!?! . Vahvistimen edestä löytyy instrumenttitulon lisäksi myös liitäntä jalkakytkimelle (yksinappinen ja sillä voidaan ohjata vain kumpaa kanavaa käytetään (moodeja ei voi ohjata pedaalilla).

Sitten se soundi

Sanotaan ensin se positiivinen huomio, että laite soundaa hunajaiselle kaikin puolin, headroomia ei juurikaan ole mikä tietysti tällaiselle lilliputille ihan ymmärrettävää. Toinen juttu on, että hyvä soundi edellyttää vahvistimen avaamista ainakin puoleen väliin säätöaluetta. Tämä tarkoittaa, että vahvistin on varsin äänekäs ja kotikäyttöön on syytä hankkia joko keinokuorma (jos haluaa vahvistimen omalla vahvuusalueella operoida) tai säröpedaali koska kliinit soundit on ihan hyviä ja pienen headroomin takia kliinissä soundissa vahvistinta on soitettavakin paljon hiljempaa tai sitten vahvistimen reunarosoja boostailee pedaalilla, niin päästään myös varsin hyvään lopputulokseen pienemmällä äänen paineella.
Vahvistimen saa kyllä särölle pienelläkin äänenpaineella koska siinä on master molemmissa kanavissa, mutta se masterilla kuristettu särö kuulostaa kuivakalta vanhan miehen piereskelyltä. Eli jos olet joskus kokeillut tätä vahvistinta ja miettinyt, että onpa paskat soundit, niin olet aivan oikeassa. Toisaalta se kertoo myös ettet ole soittanut tätä tarpeeksi kovaa. Nimittäin kun masterin avaa sinne puolen välin tietämille (ja yli eli puolesta välistä täysille on se sweet spotti), tämä alkaa laulaa ja todellakin nätillä äänellä ja soittotatsi on miellyttävä. Silloin ollaan myös alueella jolloin kliinit voi käytännössä unohtaa. Keinokuorma on siis himakäytössä mielestäni välttämätön ja bändikäytössäkin keinokuormasta on paljon hyötyä ja iloa. Tietenkin soundi on aina parasta silloin kun äänenpaine saa nousta reilummin ja kovaa soiva ääni saa myös tilan soimaan ja sitä ei tietenkään voi saavuttaa millään keinokuormalla eikä edes kaappi-impulsseilla (vaikka ne efektiivisiä ovatkin, mutta kun lahkeet ei lepata niin ne ei lepata). Silti vahvistimen saa keinokuorman avulla pois olkaa hiljaa ja huutakaa moodista, joka kuulostaa sanalla sanottuna aika paskalta (hiljaa soittamisessa isot vahvistimet vetävät mielestäni pidemmän korren enkä ole saanut yhtäkään pikkuvahvaria soimaan nätisti ilman kikkailua pienellä äänen paineella).
Soundi on tässä vahvistimessa ärhäkkä ja hyökkäävä ja atakki nopea. Soittotuntuma muistuttaa mielestäni mark IV:tä joskin soundillisesti mark yltää toisiin sfääreihin. Tämä vahvistin on vähän kuin turboahdettu vox ja Fender samoissa kuorissa. Mielestäni vihreän kanavan luonne on hyvin voxahtava ja trebleboostin kun laittaa päälle, niin saa kyllä semmoista raivoa että oksat pois. Brian May tyyppiset laulavat leadit lähtee siltä kanavalta kuin itsestään ja itse käytän vihreää kanavaa soolokanavana bändin kanssa soittaessani. Vihreän kanavan henkeäsalpaava ärhäkkyys on saanut minut kiinnostumaan voxeista ja olen pohtinut, että semmoinen voisi olla hankintalistalla kun näistä Mesoista aika jättää.
Se punainen kanava on hyvin pitkälti Fenderkanava eli siinä on matalagaininen tweed, joka laulaa nätisti kun masteria avaa kunnolla. Sitten siinä on kaksi korkeagainista moodia jotka mun mielestä kovasti muistuttaa blackfacea. Mulla on ollut itselläni vibrochamp silverface (-70 luvun alusta eli se on sama kuin blackface kytkennältään), jota olen ajanut täysillä samaan kaappiin ja vertaillut tämän vahvistimen Hi 1 ja Hi 2 kanavaan ja kyllä se häkellyttävän paljon samaa soundia tarjoilee, vaikka toki tämäkin Mesa on kuin turboahdettu vibrochamp. Itse käytän punaista kanavaa komppikanavana.
Jotta homma ei olisi liian yksinkertainen, niin mainitaan vielä ne päätevahvistimen asetukset. Eli vahvistimen kolme päätekytkentäasetusta vaikuttaa paitsi vahvistimen tehoon, niin myös sen käyttäytymiseen. Isoin, ero tulee soundiin siitä poltetaanko yhtä vai kahta päätekynttilää 5w a-luokassa on soinniltaan vähän tummempi tai tukkoisempi ja vaatii että volaa avaa kunnolla. 15w a-luokassa on jo avoimempi ja itse tykkään eniten a/b luokan kytkennästä, mutta ei noissa ihan järkyttäviä eroja ole paitsi äänen paineessa.
Itse olen soittanut tätä saman valmistajan 1x12 recto kaapilla ja olen tykännyt kaapin tiukasta alapäästä ja fokusoituneesta soundista. Lisäksi pieni umpikaappi muodostaa pikkuriikkisen nupin kanssa tasapainoisen näköisen, soundisen ja helposti roudattavan paketin.

Mistä tykkään ja mistä en tykkää tässä vahvistimessa

Tämä on vähän hankala kysymys niin kuin on tämä vahvistinkin. Tykkään tässä vahvistimissa sen ulkonäöstä ja hyvästä viimeistelystä joka lisää korkeaa laatuvaikutelmaa. Tämä on jämäkkä peli joka huokuu laatua (kotelo on jämäkkä eikä saumat irvistele). Tykkään tämän vahvistimen perinnehenkisyydestä ja siitä, että se on yllättävän monipuolinen kaikkine moodeineen. Tässä on kaikki mitä tarvitsee eikä juuri mitään turhaa.
Minä en pidä siitä, että efektilenkki on jätetty pois. En itse sitä kylläkään tarvitse, mutta tämän hintaisessa vahvistimessa se on niin vakiovaruste, että olen tosissani ihmetellyt miksi sitä ei ole. Joku heitti, että säästöä se on pienikin säästö ja että tehdas halusi säästää jostain euron osasta ei mene mulle läpi kun efektilenkki löytyy paljon halvemmistakin vahvistimista ja TA30 vahvistimessa se on eli tekniikka efektilenkkiä varten tehtaalla on olemassa. Ainoa selitys mitä itse keksin, on tämän vahvistimen pieni koko ja mitätön headroom eli tässä ajetaan päätettä särölle käytännössä koko ajan, niin efektilenkistä ei ehkä olisi tässä (jos ei suorastaan mitään hyötyä) niin paljoa hyötyä kuin esimerkiksi tämän 45wattisessa isoveljessä TA30:sä josta se lenkki löytyykin. En tiedä onko se noin, foorumilla joskus tuosta asiasta keskusteltiin ja tämä esittämäni selitys useampien toimesta torpattiin (esimerkiksi Mesan mark V 25 w versiossa efektilenkki on joten tuolta oletukseltani lähtee siltä osin pohja) eli en ihan oikeasti osaa arvata miksi sitä ei ole. No vaikka en sitä tarvitse, niin kyllä sen puute minua ärsyttää ja vallankaan kun en ymmärrä sitä, niin ärsyynnyn vielä enemmän.
Toinen juttu on, että tämän vahvistimen toiminta-alue on aika pieni ja siksi tämä tarvitsee keinokuorman kaverikseen. En pidä siitä ominaisuudesta, mutta semmoisia nämä pikkuvahvarit tuppaa olemaan kokemukseni mukaan. Se on se hinta mitä pienestä koosta ja keveydestä joutuu maksamaan.
Se sijaan pidän tässä vahvistimessa siitä, että tässä on luonnetta oikein roppakaupalla ja tämä on vähän omapäinen. Tätä pitää vähän kurittaa että tämä herää. Lisäksi tätä pitää soittaa eli tämä on tosi dynaaminen, mutta tämä rankaisee falskista soitosta. Tykkään siitä, että vahvari vastaa soittoon ja kuulostaa hyvältä kun itse kuulostan hyvältä.
Mielestäni tämän vahvarin kanssa jää kyllä selvästi plussan puolelle. Kokemattomalle soittajalle tai ensivahvistimeksi en todellakaan tätä suosittelisi, mutta asiansa osaava soittaja saa tästä kyllä todella paljon irti ja tämän voi kokea inspiroivanakin. Tämä vahvistin ei tullut koskaan suosituksi eikä tämä ole kerännyt isommin kehuja maailmalla, mikä vähän kummastuttaa minua. Toisaalta tämä on aika epämesamainen vahvistin. Mesan ostajat (kuvittelisin) odottavat laitteelta kompromissittömyyttä, mutta tämä vahvistin täynnä kompromisseja soundin, roudattavuuden, liitettävyyden, etc. suhteen.
Itselleni suurena plussana on myös pieni koko ja keveys. Tämän kanssa voi lähteä keikalle vaikka linja-autolla. Omaperäinen ulkonäkö vetoaa minuun myös. Tämän kuin jokin Bonkvahvistin :-).

Muutama sana miten hyödynnän keinokuormaa

Tällä hetkellä on käytössäni MesaBoogien oma CabClone keinokuorma, joka on keinokuorma ja DI-boksi samassa. Pidän siitä, että se on passiivinen eikä tarvitse erillistä virtajohtoa ja on muutenkin käytöltään simppeli. Siinä ei ole kaappi-impulsseja, mutta se tarjoaa mielestäni varsin käyttökelpoisen passiivisen kaiutinsimulaation. Siinä ei voi säätää kaapille menevän signaalin voimakkuutta (kuten esimerkiksi Koch LB kuormissa tai Weber Mass kuormissa voi tehdä), vaan kaappiin tuleva signaali tulee täysillä läpi tai vaihtoehtoisesti vaimennetaan kokonaan jolloin kaappi jätetään kytkemättä kokonaan. Tämä omani on 8 ohmin kuorma.
Ensimmäinen tapa on mykistää vahvistin kokonaan. Eli kotona jätän kajarin kokonaan kytkemättä ja ohjata signaali kuivasta lineoutista äänikortille (silloin jos haluaa tietokoneella ajaa kaappi-impulssin siihen päälle, tai DI ulostulosta äänikortille silloin kun haluaa suoraan valmista signaalia tai soittaa hiljaa kuulokkeisiin. Esimerkiksi tietokoneelta voi suoraan verkosta soittaa taustanauhoja joiden päälle soittaa. Treenikämpällä tai keikalla käytän DI-signaalia suoraan äänipöytään jolloin kitara tulee vain monitorista. Tätä tapaa käytän erityisesti silloin kun bändin balanssi on herkkä ja sitä on vaikea saada tasapainoon esimerkiksi pienellä treenikämpällä tms.
Toinen tapa on kytkeä keinokuorma rinnakkain kaapin kanssa vahvistimeen jolloin puolet tehoista ohjautuu kuormaan ja puolet kaappiin eli saadaan semmoinen karkea 50% vaimennus. Tämä tuo hiukan lisää liikkumavaraa äänenpaineen suhteen eli lisää pari lisäpykälää tehoasetuksiin (saa käyttöön 2,5W sekä 7,5W ikäänkuin).

Yhteenveto

Tämä on pieni, omaperäinen ja omapäinen vahvistin josta on helppo pitää, mutta tämä saattaa myös viedä soittajansa raivon partaalle. Tämä on kaikesta monipuolisuudestaan yhden tempun poni sikäli, että käyttö alue on kapea. Toisaalta tämä tarjoaa kaksi toisistaan poikkeavaa soundimaailmaa.
Tämä on pieni ja kevyt ja yllättävän pippurinen eli sopii kovempaankin menoon ja kuuluu kovakätisenkin rumpalin rinnalla silloin kun särösoundeilla soitetaan, mutta headroom on niin pieni että kliinit voi käytännössä unohtaa, mutta kotisoitossa tai yleensä hiljaa soittaessa tässä on ihan mehevät kliinit, mutta kliiniin soittoon en tätä suosittele enkä itse hankkisi. Niin ikään en suosittele tätä aloittelevalle soittajalle, koska tämä vahvistin ei tarjoile mitään helpolla. Toisaalta tämä on todella palkitseva kun tätä osaa oikealla tavalla kutitella :-).

Kirjoittanut hallu 21.10.2017

            1600×1200  -  389 kt.


Arvostelu

3,23,23,23,23,2    (4 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

hallu: Lisäyksenä voisin mainita, että nyt kun mulla on myös pari markia, niin tän TA:n soundimaailma on markmaailmasta kotoisin.
hallu: Sen verran pakko kohtuuden nimissä lisätä, että kaappiin soittaessa TA ei kylläkään yllä ison markin tasolle dynamiikassa ja botnessa markin soundi pysyy parmmin kasassa kuin TA:n, mutta sukulaisuus on ihan selkeä.
hallu: Pakko lisätä tässä puolen iltaa TA:la soiteltuani, että on se kyllä helevetin hyvä..... , mutta ei se silti markki ole.
hallu: Pakko kyllä lisätä, että ei olemarkkikaan TA. Nimittäin tuo TA:n vox kanava on makea eiä samaa kyllä löydy noista mun markeista tai ainakaan minä en ole niistä sitä löytänyt.
hallu: Tänään tää mainio kone lähti uudelle omistajalle. Toivottavasti hän on siihen yhtä tyytyväinen kuin minäkin. Vähän haikea olo, mutta kaikkea ei voi omistaa.

Yhteensä 5 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti