Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

11.03.2016: Pysyvien soittokamppeideni lista


Usein laitearvioita lukiessa jutut päättyvät "tämä jää varmasti ikiajoiksi omistukseeni"-tyyppisiin kommentteihin. Yhtä usein ne kuitenkin kumoaa GAS-mörön jälleen saapuessa selän taa. Silloin keskeytyvät kauniit aikeet musiikin tekemisestä tai sen harjoittelemisesta, kun näpertely ja verkkokauppojen ja torin vahtaaminen valtaavat aivokapasiteetin käyttöoikeuden.

Siksi olen listannut käyttäjäsivulleni vanhat kamppeeni niistä luopuessani - vaikea pysyä kärryillä muuten. Hyvä on välillä toisaalta kysyä itseltään, että mitä niitä muistelemaan, kun niistä kerran on jo luovuttu. Myönnettäköön, että joitain kapineita kaipaan palavasti, mutta jotain rajaa on oltava. Sitä musiikkia pitää myös välillä tehdä! Tässä siis pieni kertomus muutamasta soittopelistä, joista totisesti en aio luopua.

Vasemmalta lukien:

Jouskari 2.0 precision bass

Tämä on toinen koskaan omistamani basso. Saapui jouluna 2001 parantamaan nuoren miehen elämänlaatua toimittaen Rocky-basson seuraajan virkaa. Oli parempi, totta kai, mutta silti aivan surkea. Kaula meni propellille, mikit oli tuhnut, sointi oli olematon - mitä nyt 90-lukulaiselta kiinalaiselta saattoi vaatia? Kaikesta huolimatta raskaskätistä käyttöä paljon nähnyt nelikielinen jäi treeniksen nurkkaan kököttämään yleiskäyttöisenä hätävaralaitteena kun 00-luvun loppupuoella oli jo varaa siirtyä muutamaa astetta parempiin kamoihin.

Jossain vaiheessa aloin hamuta Grecon presarikopiota, joita torilla toisinaan näki. Sunburst, musta pleksi, vaahteraotelauta ja ai että miten hienosti kauhtuneita soittimia. Päädyin kuitenkin armollisesti suuntaamaan tämän himon aikoinaan "Jouskariksi" nimetyn basson elvyttämiseen, olihan siinäkin ainakin hienosti käytössä kauhtunut kroppa.
Speksit:
-DR Parts -vaahterakaula, lakkaamaton
-Wilkinsonin virittimet
-Fender E-series talla ja mikit
-Vaneribody ja jokunen detalji orkkiksesta

Soitinrakentaja kasasi osista sangen tasapainoisen ja hienosti soivan soittimen, joka sai kruunukseen Jouskari-dekaalin. Tälle bassolle olen haeskellut ja kokeillutkin erilaisia tovereita, mutta vielä ei ole tärpännyt. Kaapissa lojuu kasa osia, joista voisi syntyä Fenderbird...


'01 Fender Stratocaster Classic 60's MIM

Pitkäaikainen, mutta sittemmin entinen seurustelukumppani osti tämän uutena kovan RHCP-innostuksen myötävaikuttamana. Kitara toimi tuolloin eräänlaisena "porttina" tuhoisista elämäntavoista vähän vakaammalle kulkualustalle, ja on toiminut sellaisena myöhemminkin. Neitosen soittoinnostus kuitenkin kaikkosi aikanaan ja strato päätyi mun omistukseeni virallisesti syksyllä 2007. Siitä alkaen tällä olen säveltänyt melkein kaikki kitaralähtöiset jutut mitä olen tehnyt.

Tämä on jännä kapine siinä mielessä, että säädöt ja sointi tuntuu olevan aina vähän pielessä, sama miten viimeisen päälle niitä on yritetty tehdä - tatsi ja sointi on aina melkein muttei aivan täydellinen! Tässä kun sitä on muutaman kymmentä kertaa vuosien mittaan nyplännyt säätöihin, onkin soittimen oppinut myös aika hyvin tuntemaan.

Osa soittimen viehätystä piilee ehkä siinä, että kaikessa tavanomaisuudessaan se on omalla tavallaan erikoinen ja henkilökohtaisen historiansa osalta minulle korvaamaton. Kaulaa on kertaalleen vähän operoitu, onhan kyseessä keskitason laatuluokkaa edustava soitin, mutta kaikki osat on alkuperäiset ja niin myös tulevat olemaan. En osaa kaivata tähän mitään muutoksia, kun se on epätäydellisyydessään vain niin omanlaisensa. Kertaalleen olen erehtynyt tätä kauppaamaan, mutta tulin järkiini. Henkilökohtainen arvo ei kuitenkaan muuta sitä, että markkinoilla vanhan meksikaanostraton arvo lienee sen 400 euroa. Eli pennosia, jos tämän vaakakupin toiseen laitaan vertaa.

Tourette's Strat VM '51

Puolihuumorilla Nirvana-coverbändiä varten kyhätty soitin osoittautui niin hyväksi, että soitin sillä mieluusti myös omissa häissäni, ja siitäpä sitten tunnearvolasti nousi taas sille tasolle, että ainakin toistaiseksi tämä on nähnyt tuota toista stratoa aktiivisempaa käyttöä.

Kyseessä on siis modattu Squier VM '51. Lähtökohta on jo itsessään aika hauska luomus, koska ultraperinteikkyydessäänkin siinä on pari omalaatuista ratkaisua, jotka monipuolistavat soitinta. Ensinnäkin tone-potikkaa ei ole lainkaan, vaan säätöpotikoita on vain volume ja rotary-tyylinen mikkivalitsin. Volapotikasta löytyy myös tallamikin puolitus. Tästä yksilöstä modasin alkuperäisen soittimen heikoimmat puolet, eli:
-Tallamikkinä SD Invader
-Telecaster-kaula vaihtui vanhaan, mutta kunnostettuun japsistraton kaulaan

Muut osat jätin alkuperäisiksi, vaikkakin tehottoman kaulasinkulan meinasin vaihtaa. Sitten tulin hankkineeksi e-bowin, joten alitehoinen kaulamikki osoittautuikin yhtäkkiä näppäräksi. Että mitäs sitäkään nyt vaihtamaan, kun käyttötarkoitus on näinollen selkeä. Ulkonäöltään tästä tulee kyllä enemmän mieleen Johnny Ramone kuin Nirvana, mutta näine hyvinensä tällä on toisaalta soitettu yhtälailla nypläysfolkia kuin erikoisjumitusdoomiakin, joten taipuvuus on nyt kohdallaan.

Akustisen kitaran tehtäviä ajaa nyt Remo-merkkinen erittäin halpa kirppislöytö, jollaisiin isäni yhdessä vaiheessa erikoistui. Ajatus on ollut hankkia laadukkaampi teräskielinen jossain vaiheessa, mutta jostain syystä olen tykästynyt näppäilemään tällä. Landolan mandoliini on pieni projekti vaimon isän jäämistöstä, jos senkin saisi jälleen soimaan kunnolla ja oppisi vaikka soittamaan muutakin kuin Leevi & The Leavingsia ja REMiä.

Vahvistimena mulla on tarpeisiini nähden aivan ylimitoitettu Sundown Artist 100-combo. Siitä kerron lisää myöhemmin, mutta sekin taitaa olla pysyvä asukas, koska siinä on kaikki mitä vahvarilta voisin toivoa. Pedaaleista en nyt sepusta mitään, koska siellä on liikaa vaihtelua, jotta voitaisiin puhua pysyvistä soittokamppeista!

Kirjoittanut A-L 11.03.2016

            1736×1520  -  304 kt.


Arvostelu

2,22,22,22,22,2    (9 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

krista2008: miksi näitä laitetaan tänne ??? ennen oli paskat vehkeet, nyt jo vähän soi. äitini synnytti minut lauttakylässä ja siellä vartuin nuorukaiseksi. haloo
A-L: Huvikseen, jakaakseen materialistisia tuntemuksia omasta harrasteesta. Se, että lukeeko tällaisia juttuja tai kokeeko ne jollain tapaa informatiivisiksi tai mitenkään merkittäviksi lienee kunkin itse valittavissa.
tapiomarko: Mukavaa tarinoitia, innostusta ja muutakin kuin vain kamalistausta,

Yhteensä 3 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Omat soittokamat

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti