Muusikoiden.net
08.12.2016
Musamaailma.fi - Soittimet helposti netistä 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

28.06.2013: Dean Markley CD60 combo


Tämä vahvistin on maailmallakin aika harvinainen sikäli, että internetissä on aika vähän juttua siitä ja suomalaisittain tämä on vielä harvinaisempi. Olen jopa miettinyt onko tämä ainoa kappale suomessa ja olenkin todella kiinnostunut jos jollakin on tämä tai on edes kuullut tästä tai nähnyt jossakin.

Internetistä olen saanut selville, että tätä vahvistinta tehtiin jostakin kahdeksankymmentäluvun puolivälistä kahdeksankymmentäluvun loppuun ja Dean Markleyn omissa prosyyreissä oli pari nimekästäkin kaveria jotka tällaisella ovat soittaneet mm. Erik Clapton (sillä tosin on ollut niin järjettömän paljon vehkeitä, että varmaan olisi vaikeampaa löytää jotain millä se ei olisi soittanut).

Oman vahvistimeni ostin vuonna 1994 Helsingin Presidentti Musiikista ja maksoin siitä jotakuinkin 5000mk luonnollisesti käytetty laite. Vahvistin tuntui vastaavan siihen särösoundivaatimukseen jota olin tuolloin hakemassa ja siksi sen ostin. Sittemmin kävi ilmi, että särökanava oli vähän liiankin tiukka enkä saanut säädettyä siitä tyydyttävää sointia. Päädyin aika pian sen jälkeen Fender BluesDeVilleen, joka sitten jäi käyttöön. Dean Markley jatkoi elämäänsä vaeltelemalla treenikämppien nurkissa ja ystävien ja sukulaisten käsissä ja lopuksi varastossa kunnes se jälleen palasi käsiini aloin tutustua siihen uudelleen vailla valmiita soundiodotuksia.

Itsekin yllätyin että tästä on tehty myös reissue, joka esiteltiin muistaakseni 2010 nammessuilla ja sieltä taisi löytyä jokin esittelyvideokin, jonka perusteella päättelin reissuen olevan soundillisesti aika samanlainen kuin tämä oma alkuperäispainoskin.

Vahvistimen rakenne:

Dean Markley CD60 on 60 W täysputkivahvistin. Rakenteeltaan combo ja se on varustettu jousikaiulla sekä 12 tuumaisella yhdellä elementillä. Pääteputket 2 kpl 6L6GC etuasteputket 3 kpl 12AX7 ja tasasuuntaaja ss (solid state, transistori, diodi, mikä ikinä lieneekään, mutta ei kuitenkaan putki). Elementti on merkiltään Magnum ja on käsittääkseni Celestionin valmistama ja Dean Markley on vain brändännyt sen tälle vahvistimelle.

Vahvistin on ollut omana aikanaan varmasti moderni ja sen ulkoasu myös pyrkii ilmentämään moderniutta. Se on päällystetty beigellä toleksilla ja metalliosat ovat mustia sekä kaiuttimen edessä oleva kangas on musta. Vahvistimessa on kaksi kanavaa (puhdas ja särö). Etupaneelissa virtakytkin on valaistu eikä virralle ole erillistä merkkivaloa. Lisäksi on pieni punainen ledi ilmaisemaan koska särökanava on aktivoituna. Ulkonäöltään vahvistin tuo mieleen MesaBoogie Mark2 combon (laitan huonon kuvan tuohon oheen).

Dean Markley on toteutettu kahdella piirilevyllä, mutta on suunniteltu sisuksiltaan väljäksi ja esimerkiksi putken kannat ovat erikseen kotelon pohjassa eikä piirilevyssä suoraan. Vahvistin on selvästikin suunniteltu kestämään ja huollettavaksi. "Asiallinen ja laadukas rakenne" oli myös arvio Uraltonella kun siihen pääteputket vaihdatin. Vankasta ja laadukkaasta rakenteesta kertoo myös se, että tämä on kestänyt häpeällisen huonoa kohtelua silti toimii ja kukkuu eikä edes potikat juuri rahise. Vahvistimessa on myös biastrimmeri.

Miten se toimii:

Tutut käyttökytkimet "standby" ja "power" löytyvät oikeasta reunasta ja niiden vierestä "Ground" kytkin, josta en tiedä mitä sillä tehdään (siitä ei tunnu tapahtuvan mitään). Taajuuskorjain on kolmealueinen "treble, middle ja bass" ja lisäksi löytyy "precense" säädin ja "rewerb" eli kajahdus säätö. Puhtaan kanavan äänenpaine hoituu "volume" ja "master" säätimillä ja särökanavaa ohjataan "drive, gain ja master" säätimillä. Master säätimiä on vain yksi ja se puraisee sekä puhtaaseen, että särökanavaan. Myös puhtaan kanavan voi yliajaa särölle avaamalla volumea riittävän paljon ja masterilla madaltaa äänenpainetta.

"Voicing" kytkin toimii vain särökanavalle ja se on jonkinlainen bassobuusti. Lisäksi omista painokytkimistään ohjataan "trebleboostia" ja "middleboostia", jotka toimivat molemmissa kanavissa. Jalkakytkimiä on kolme ja niillä ohjataan kanavan vaihtoa, toista efektilenkkiä, sekä kaikua (millekään polkimen toiminnalle ei löydy vastinetta muualta vahvistimesta eli jos pedaali katoaa tai rikkoutuu niin asia pitää modata) lisäksi jalkakytkimen liitäntä on erikoisen näköinen (muistuttaa din-liitintä olematta täsmälleen ottaen kuitenkaan din-liitin). Etupaneelista vasemmalta löytyy kaksi "input" liitintä, joista toinen on -6db ja tarkoitettu aktiivisellä äänenlähteelle (esivahvistin, aktiivimikkinen kitara tms.).

Efektilenkkejä on kaksi ja ne ovat erilaisia. Takapaneelista löytyy "send" ja "return" liittimet, joissa on molemmilla oma "level" säädin ja lenkki voidaan kytekä päälle taipois jalkakytkimestä. Lisäksi takapaneelista löytyy "power amp in" ja "pre amp out" liittimet joissa ei ole leveleitä ja ne ovat jatkuvasti käytössä. Takapaneelista löytyy myös kaksi kaiutinliitintä joista combon oma elementti on liitetty 8 ugmin liittimeen. Lisäkaiuttimelle on 4 ohmin liitin. Virtajohto on kolminapaisessa liittimessä (yleistä mallia ja samanlainen kuin tietokoneissa etc. laitteissa). Sulake on virtaliittimen yhteydessä ja siinä on sellainen nokkela ominaisuus, että se on "vetolaatikossa" jossa on lokero myös varasulakkeelle.

Kuten varmasti voi päätellä, on vahvistin erittäin monipuolisesti säädettävissä ja liitettävissä.

Miltä se kuulostaa:

Nyt päästään vasta asiaan. Tämän vahvistimen paras osuus on puhtaassa kanavassa, joka on luonteeltaan Fendermäisen kirkas ja kuulas samalla kuitenkin lämmin. Nautittavimmat hetkeni olen viettänyt puhtaan kanavan parissa ja sinne palaan lepuuttamaan hermoja kun väsyn aika työlääseen särökanavaan. Muistan joltakin foorumilta lukeneeni, että tämän vahvistimen päätekytkentä perustuu jonkin klassikko fenderin päätekytkentään.

Jatkaakseni laitteen vahvuuksien parissa kerron, että tonestakki elikkäs kotoisammin eq puraisee jokaisella alueella tasaisesti ja johdonmukaisesti, mikä yleisesti tekee äänen värin säätämisen aika vaivattomaksi. Myös precense puraisee niin että sen selvästi voi korvillaan kuulla eikä vain aistia kuudennella aistillaan;-). Eq:n potikat toimii niin, että jos ne kääntää kaikki nollille, niin vahvistin vaikenee kokonaan (toisin kuin Fenderissä).

Sitten se toinen osuus, joka ei ole vahvistimelle niin mairitteleva tai mennään vaan pois laitteen vahvuuksista. Siis se särökanava, jota voisi ilkeämielinen kuvata aivan kuraksi. Insinööri sanoisi sitä haastavaksi ja itse sanon, että sen kanssa on vähän vaikea tulla toimeen. Kuten aikaisemmin totesin, niin ostin vahvistimen juuri sen tiukan särön takia, joka tuntui vastaavan tarpeeseeni kun soitin tiukkaa rockia. Oma särösoundi-ihanteeni on sellainen rockaava marshall tyyppinen särö jollaista kuulee vaikkapa ac-dc:n musiikissa. No tämä ei ole sellainen. Tämän vahvistimen särö on tiukka ja muuttuu helposti tunkkaiseksi. Luontevimmin tästä saa LesPaulin tallamikillä sellaista vähän Carlos Santana tyyppistä tiheaa ja kermaisen paksua säröä. Periaatteessa ihan käyttökelpoinen se särö on, mutta vaikeus piilee siinä, että se syö tonea siis sitä yläpäätä, mihin löytyy apu treble-ja middleboostista, mutta kaulamikille on vaikea löytää kelvollista säröä koska treble tuntuu kuitenkin lopuvan kesken ja alapää alkaa puuroutua, vaikka basso ruuvaisi kuinka pienelle. Driveä sopivasti ruuvaamalla ja tonen boosteilla soundit kyllä löytyy, mutta kaula ja tallamikeille pitää kuitenkin ruuvata eri säädöt eli aika kriittisen tarkka tuo särökanava on. Tämä kuvaamani tilanne toistuu kaikilla kitaroillani joten ihan kitaran mikkien piikkiin en asiaa laittaisi vallankin kun BluesDeVillestä soundit löytyy melko suoraviivaisen helposti.

Olen kuitenkin sinnikkäästi etsinyt erilaisia variaatioita ja totutellut tuohon särökanavaan, josta kyllä löytyy ok soundeja kun jaksaa ruuvata, mutta pakko sanoa että helpoimmasta päästä se kanava ei ole. Lisäksi yrittänyt ennakkoluulottomasti tutustua siihen mitä vahvistin tarjoaa enkä ole lähtenyt väkisin vääntämään jotakin tiettyä soundia.

Yhteenveto

Sanoisin, että kiitosta ansaitsee kestävä ja helposti huollettava rakenne sekä monipuolisuus. Pienen miinuksen joutuu antamaan siitä, että osa toiminnoista löytyy ainoastaan jalkapedaalista. Soundillisesti tämä on kokonaisuudessaan tasapainoinen ja miellyttävä etenkin puhtaan kanavan osalta. Särökanava on parhaimmillaan hyvä -80 lukulaiseen sukkahousuheviin ja kermaisiin lattariliideihin, mutta särökanava muuten on luonteikas diplomaattisesti sanoen omapäinen. Liitäntöjen monipuolisuus mahdollistaa hyvin lisäefektien sun muiden pukkien käytön. Jazzaritkin voisivat tykätä tästä vahvarista. Puhdas kanava viekoittelee, särökanava haastaa alussa ja palkitsee lopussa vain sitkeimmät kosijat:-).

Laitoin itse ottamani kuvan tuosta laitteesta.

Vahvari huollettu

No niin, pikkuisen lisäystä kun vahvistin kävi Uraltonen täyshuollossa. Ensinnäkin kiitokset jälleen kerran Uraltonen palvelulle joka oli napeaa, edullista ja asiantuntevaa. En tiedä mitä taikoja siellä tekivät, putket ovat ennallaan eikä niitä tarvinnut vielä vaihtaa, mutta rohisevat potikat on putsattu ja vilkkuva virtakytkin vaihdettu toimivaan. Myös kaiku korjattiin vaihtamalla kaikutankki. Nyt vahvistin soundaa hunajaiselta ja en usko sen olevan pelkästään toimivan kaiun ansiota, vaan kyllä se tuntuu muutenkin puhdistuneen ja vaikka särön aikaisemmin kuvaamani luonne on säilynyt, niin sekin tuntuu nyt jotenkin napakammalta.

No pikkuisen myös jobin postia tuli. Eli huollossa kävi ilmi, että vahvistinta on joskus modailtu jonka yhteydessä pedaalin rewerb kytkin on saatettu toimimattomaksi eikä sitä tässä yhteydessä palautettu ennalleen. Tuolla kytkimellä ei itselleni ole sinällään merkitystä koska en sitä käytä muissakaan vahvistimissa, mutta eipä tästä taida tulla ainakaan myyntipeliä:-(. Toisen efektilenkin säädin jäi rutisemaan, mikä ei ole kiva, mutta ei omassa käytössäni haittaa. Varsinainen epämillyttävä uutinen oli huoltajan arvio ettei tämän vahvistimen potikat ole helposti vaihdettavissa (jäi vähän auki ovatko ne järjellisellä vaivalla vaihdettavissa ollenkaan). Vaihtaminen sinällään ei ole vaikeaa, mutta tämän vahvistimen potikat ovat harvinaista pitkäakselista mallia eikä huoltaja ollut varma niiden saatavuudesta. Tällä kertaa hän puhdisti rutinat niistä pois, mutta kuten me kaikki tiedämme eivät potikat ole ikuisia joten tämän asian kanssa joutunen vastakkain vielä tulevaisuudessa.

Muuten vahvistin on nyt hyvässä iskussa ja todella miellyttävä käyttää:-). Myyntipeliksi tästä ei noiden mainitsemien vikojen vuoksi ole, mutta toisaalta tällä on itselleni käyttöarvoa ja tunnearvoa. Lisäksi tämä on niin harvinaista mallia ettei varmasti menisi kaupaksi muutenkaan joten eipä siinä nyt mitään ongelmaa ole.

Tämän vahvistimen soundimailma on niin makea, että laitan soundiklippejä kun saan käsiini kunnollisen mikrofonin ja reflektiofiltterin.

Editit:
28.6.2013 lisätty tuo huoltotarina.

HUOMAUTUS: en tarkoittanut kiilata vanhaa artikkeliani listan kärkeen, mutta päityksen yhteydessä ohjelma vaati päivämäärän asetettavaksi eikä tarjonnut mahdollisuutta valita alkuperäistä julkaisupäivää vaan ainoastaan tämän vuoden päiviä joten laitoin tämän muokkaus päivän, joka nyt siis näkyy julkisupäivänä. Julkaisin tämän artikkelin siis oikeasti 27.7.2012

Kirjoittanut hallu 12.07.2012

            1632×1224  -  183 kt.


Arvostelu

4,34,34,34,34,3    (18 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Gabe: En olekaan kuullut tämmöisestä. Vaikuttaa oikein hyvältä vahvistimelta, vois tutustua tuohon reissua malliin. Arvostelu ainakin on hyvin kirjoitettu, viisi tähteä siitä.
hallu: Kiitoksia:-) koko illan tuota väsäsin, vaan pari typoa silti jäänyt jotka pitää joku päivä korjata kun käyn ensin mökillä vähän halkoja hakkaamassa.
arppah8: Näitähän mainostettiin kitaralehdissä 80-90-lukujen taitteessa vähäpukeisten naisten kera, kovasti tuntui lukijoita närkästyttävän moinen mainonta :)
G-Raptor: Hieno, kaunistelematon asialle täydellisen omistautunut artikkeli. Täydet viisi tähteä.
selmu: Varsin asiallinen artikkeli.
wildcat: Kyllä perinteinen Fenderin treble-middle-bass tonestack hiljentää myös vahvistimen kun potikat on nollilla
hallu: Juu, tuo minun BluesDeVille ei taida olla ihan niin perinteinen kuin olin luulut.

Yhteensä 7 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti