21.11.2010: Väsykäden vehkeet

Tässä illan ratoksi kirjoittelen uudestaan kamalistausta. Saatan keskittyä enemmän tarinointiin, kuin varsinaiseen arvosteluun, mutta tämähän on "omat soittokamat" eikä "laitearviot" -osasto. =) NYKYISET KITARAT Fender AVRi '52 Telecaster -Runko: Saarni -Kaula: Vaahtera, U-profiili, "ei otelautaa" -Mikit: "American Vintage Tele" Ns. Vintagekytkentä eli molempia mikkejä ei saa samaan aikaan käyttöön vaan kaulamikille on kaksi asentoa: kirkas tonesäädöllä ja tumma ilman tonesäätöä. Tarkoitus modata. Koska tuolla tummalla soundilla en minä tee mitään. -Butterscotch blonde nitrolakat eli vanhenee kauniisti. -Vuosimalli: 2008 Teleä teki mieli uudelleen, sillä n. vuosi sitten kun sellaisen omistin en osannut antaa sille arvoa loppuviimeksi ja se menikin vaihdossa Firebirdiin. Syynä saattoi olla se että tatsi oli hyvinkin hento nykyiseen verrattuna. Telehän ei ole hiplattajien soitin. Mutta takaisin tähän kitaraan. Jäsen Jiillä oli tämä soitin rahapulassa halvalla myynnissä ja juuri kun sain vanhan vahvistimenkin myytyä päätöshän oli päivän selvä; Tele tulee taloon. 30.07.2010 n. klo. 15.00 kannoin paketin autosta sisälle ja aloin lapsen innolla avaamaan pakettia. Kitara oli pakattu hyvin ja pakkausmateriaalit ja koira, joka oli yhtä innoissaan (pakkausmateriaaleista) toivat oman haasteensa hommaan. Hahaa lopulta sain kauniin tweed-laukun ulos laatikosta ja malttamattomana kannoin laukun olohuoneeseen. Avasin lukot hartaana ja kannen avattuani en voinut muuta kuin ihastella uuden kitarani kauneutta. Otin kitaran laukusta ja yllätyin kuinka kevyt kitara on; entinen teleni painoi paaljon enemmän kuin tämä. Istuin sohvalle ja otin ensimmäiset soinnut: kaula on kouraani täydellinen akustinen soundi on terve ja puiden resonoinnin voi tuntea koko kehossa. Kytkin Telen Marsuun ja jo ensimmäisten likkien aikana olin varma että tässä on nyt Teleä pidemmäksikin aikaa. Soundi ei ole lainkaan pistävä, vaan lihaksikas ja twangiakin löytyy. Varhaiset Zeppelinit, Rollarit, Whot, Creamit, mikä vaan mitä mieleen tuli oli nautintoa soittaa tällä kitaralla. Eihän tässä voinut odottaa että pääsee illalla treeneissä soittaan Voxin läpi. Tässä välissä kävin ostamassa hihnalukot ja vaihdoin kitaraan .10-.52 -kielet. Illalla treeneissä olivat ukot skeptisiä sen suhteen miten Tele toimisi bändin soundissa, kun ennen olin soittanut Firebirdillä. Noh, treenien jälkeen oltiin sitä mieltä, että Firebird saa toimia seuraavan päivän keikalla varakitarana ja Tele pääsee valoihin. Seuraavaana päivänä Tele sai tosiaan mun käytössä tulikasteen August Rock XI:ssä eikä soundiani ainakaan haukuttu. Aika näyttää mikä tämän kohtalo on, mutta näillä näkymin en ole aivan heti luopumassa. Kitaralla ei ole vielä lempinimeä, joten ehdotuksia otetaan vastaan. Kuvia: http://www.dropbox.com/gallery/4683001/2/Guitars/Fender%20AVRi%20%2752%20Telecaster%20%2708?h=db5dfe Gibson Firebird V -Runko: Mahonki -Kaula: Mahonki/pähkinäpuu-laminaatti neck-throught, D-profiili, ruusupuuotelauta -Mikit: Keraamiset minihumbuckerit suht ruudikkaat tapaukset. -Vintage Sunburst -Vuosimalli: 2004 Viimekesänä tilanne oli se, että rokkikitaran virkaa toimitti Epiphone Firebird VII, joka sinällään oli vähän ruuditon ilmestys. No, iskä bongasi Torilta Kitarakuussa myynnissä olevan '72 Fender Telecaster- basson. Kyso. basso oli ollut iskän unelma vaikka kuinka ja kauan, joten ei siinä kovin pitkään mietitty. Kitarakuussa halusivat basson vielä päiväksi käyttöön, jotta pystyisivät demoamaan Monsterin bassovahvistimia asiaan kuuluvalla bassolla. Olin mukana viemässä bassoa, jolloin bongasin liikkeessä todella hienon Firebirdin. Samalla kun iskä testasi Monsteria minä testasin Gibsonia jonkun pienen putkarin läpi ja olin täydellisen myyty. Illalla oli iskän kanssa kovat neuvottelut ja lopuksi sain sovittua, että jos annan Epin ja Baja Telen vaihdossa ja maksan loput tililtä, niin saan sen. Iskä antoi tukensa antamalla vaihdossa 5-kielisen Squier Jatsarinsa, kun oli juuri hankkinut Fenkun vastaavan. Kävimme ostamassa kitaran ja eikun kotiin testaamaan. Muistan edelleen sen tunteen kun soitin ensimmäiset sävelet se oli sanoinkuvaamaton. En sitten muuta tehnytkään lopun kesälomaa kun soitin parhaimmillaan 14 tuntia päivässä: aamulla heräsin, aloin soittamaan ja soitin ehkä neljään asti yöllä. =D Kitaran hienous ei ole hävinnyt minnekkään vuoden aikana; kitaran soittotuntuma on mahtava, soundi ei lainkaan hassumpi hyvinkin ruudikas keraamisten mikkien takia. Kitaran soundi on siinä Telen ja SG:n välissä johtuen pitkälti minihumbuckereista. Sustaini on vallan mainio ja Klusonit pitävät vireen loistavasti vaikka eräillä muilla on ollut niiden kanssa ongelmia välillä. Perusniksi lyijykynää satulaan tepsii. Muuan rautalankakitaristi totesi, että voisi melkein ostaa tämmöisen ja asentaa siihen Bigsbyn. Tästä en ole luopumassa tunnearvoa riittää onhan sentään ensimmäinen G-pajan kitarani ja koska Dv:ltä saa nykyisin Firebirdejä paljon halvemmalla mitä kitaran ostin käyttöarvokin on paljon suurempi kuin rahallinen. Nippelitietona mainittakoon, että kitara on Janne Jyrkänkosken vanha. Kuvia: http://www.dropbox.com/gallery/4683001/2/Guitars/Gibson%20Firebird%20V%20%2704?h=33d5f0 Tokai Silver Star -Runko: Saarni -Kaula: Vaahtera, ruusupuuotelauta -Mikit: '72 Fenderin spekseihin Tokain kopiot -3-tone-sunburst -Vuosimalli: 1979 Viimesyksynä kärsin kovasta Stratokuumeesta joka kohdistui nimenomaan '70's läskilapa-Stratoon. Paikallisessa musakaupassa olin nähnytkin tämän kitaran aikaisemmin, mutten ollut kiinnittänyt siihen niin paljoa huomiota. Mutta nyt Stratokuumeessa kyselin kitarasta enemmän ja sain selville, että se on vanha Nipponin poikien väsäämä tehty eikä nykytuotantoa oleva. Olin puhunut iskälle Straton hommaamisesta aiemminkin, mutta tästä kitarasta en ollut maininnut, kuin ehkä sivulauseessa haussa oli pääsijassa Fenkun '70's Classic-sarjan natural- viimeistelty Strato Esa Pulliaisen Tapsan Tahdeilla käyttämän Straton innoittamana. Koulusta tullessani ajattelin käydä testaamassa Tokaita, mutta liikkeen pihassa olikin Iskän Volvo ja juuri kun saavuin pihaan Iskä ja liikkeen pitäjä astuivat ovesta ulos. Lämmin tunne valtasi minut huomatessani että ukko oli päättänyt omatoimisesti pyytää kitaraa mulle testiin no tästähän minä riemastuin ja heitin reppuni Volvon ronkkiin ja poljin kotiin nopeasti laittamaan vahvarit tulille. Kun pääsin viimeinkin soittamaan tunteet olivat vähän ristiriitaisia: kitaran soundi oli tosi hyvä klangia löytyi eikä sustainikaan ollut hassumpi. Mutta soittotuntuma ei ollut ihan paras mahdollinen: nauhanpäät törröttivät ikävästi ja kitara oli säädetty .12 -kielille. Kun myyjä lupasi fiksata nauhanpäät ja säätä tatsin mieluisakseni olin ostopäätökseni tehnyt. Sin män tilin viimeisetkin pennoset. Kaula tässä on juuri mulle sopiva sopivan paksu U-profiilinen. Soundin puolesta tästä ei '70's Strato enään parane. Nauharemppaa ja täyshuoltoa (ja '62 valkoista Stratoa kaverikseen ;) ) kyllä kaipaisi. Vibraa käytettäessä kitara pitää vireensä hyvin; tottakai kun oikein hurjaksi menee niin pientä heittoa saattaa olla, mutta pystyy esim. Roadrunnerin rämistelyn soittaan hyvin ja soittamaan biisin jonkinmoisessa vireessä loppuun ihan hyvin. Väri vähän arvelutti silloin ostovaiheessa, mutta nykyisin pidän sitä tosi hienona. Sunburst, ruusupuuotelauta ja musta pleksi *toimii*. Myyjä ensin tulkitsi sarjanumeron väärin ja luuli kitaraa '82:ksi, mutta selvisi että se onkin '79. Nippelitietona mainittakoon, että Taivalkunta Beatin kitaristin Vesa Pokkisen vanha jolta sen ostinkin. Kuvia: http://www.dropbox.com/gallery/4683001/2/Guitars/Tokai%20Silver%20Star%20%2779?h=96d8d9 Ibanez AW85ECE-RLG -Pohja ja sivut: Pähkinälaminaatti -Kansi: Kokopuu-cedar -Kaula: Mahonki -B-Bandin piezosysteemi Viimetalvena ostin Tampereen Musiikista, kun sain hyvän tarjouksen Gatorin laukun kanssa. Lakkaamattomat kaula, sivut ja pohja. Kokopuinen kansi. Ottanut vähän osumaa käytössä, mutta soundaa ihan hyvältä ja toimittaa akkarin viran vallan hyvin mulle. Ei tätä kai myydä voi kun tästä ei mitään sais, kun on naarmuja ja lohmuja on. Minua eivät mua haittaa, mutta ostaja saa hyvän syyn tinkiä. Kuvassa vielä ihan uutena. VAHVISTIMET Vox AC30/6 Top Boost -Point-to-point -JMI Silver Bell alnico-kajarit (täysin samat kuin alnico blue, mutta harmaa väri) -Diodi-tasuri -3 kanavaa: Vib-Trem, Normal ja Brilliant -Konehuone 1972, kajarit 196?, kotelo 198? -Fawn tolex Tämä Vox on vähän outo lintu. Konehuone on vuodelta '72, mutta kotelo on jostain kasikytluvun reissuesta. Kaiuttimista en osaa kertoa takana lukee notta "Vox. Designed For Sound Equipment JMI. Koteloa on jouduttu hiukan modaamaan, että wanhan Voxin kelkka menisi siihen. Tämä palikoiden yhdistäminen on tehty ammatilaisen toimesta ja onkin varsin siisti. Mutta sitten vähän tarinointia: Kesälomille oltiin päästy viikko pari sitten ja piti alkaa miettimään että mitä rippilahjaksi. Mielessä oli vahvasti joko Les Paul tai sitten uusi vahvari. No käväsin paikallisessa ja kävin kysymässä uusien Custom-sarjan Voxien hintoja. No kauppias kertoi että älä sellasta osta, kun osta Vesalta (sama kaveri jolta ostin Tokain) kunnon vanha Voxi. Kyselinkin tästä heti lisää ja selvisi, että se on seitkytluvun alusta, se on fawnilla tolexilla ja se on hänen mukaan paras Voxi mitä on kuullut (Taivalkunta Beatin laulajana kuullut montaa). Pyysin ottamaan selvää, että paljolla myy ja lisätietoja. Hintaa en tässä mainitse, mutta kerron että se oli vallan käypä. Selvisi myös, että Voxi on vuodelta '72 ja sen kotelo on kasikytluvun reissuesta. Voxi oli myös ilmestynyt liikkeeseen ja pääsinkin luukauttamaan sitä. Strato kouraan ja ensin soittelin varovasti hiljaa, kunnes Juha (kauppias) tuli sanomaan, että soita nyt ihmeessä lujempaa ei se oikee soundi näillä volilla ilmi tule. No väänsinkin volaa kunnolla ja sitä tunnetta ei voi kuvailla soundin kuultuani, aivan täydellinen soundi: vahva keskialue, kilahtava ylärekisteri, jämäkkä basso tykkäsin paljon enemmän kuin silloisesta Marsustani. Liikkeeseen tuli asiakas ja jouduin sitten lopettamaan vaikken olisi ikinä halunnut. Kotona käytiin taas neuvotteluja ja iskä oli vähän skeptinen, että onko tämä nyt hetken päähänpisto. No tällä kierroksella ei päästy kovinkaan pitkälle sain tosin iskän vähän innostumaan. Iskä lähtikin työreissulle Venäjälle mikä teki neuvotteluista hankalampia. Menin kummiskin testaamaan vahvaria omalla kitaralla ja olin niin myyty soundista, että soitin Vesalla ja kysyin hinnasta ja että saanko kotio testiin. Sitten tekstaria iskälle ja sain sen suostumaan siihen että ottaa vahvarin testiin ja kertoi myös että se on mun oma päätös, että hän ei sieltä käsin pystynyt vaikuttamaan. Kun Juha toi vahvarin vein sen suoraan autotalliin ja aloin luukuttamaan sitä sitten siinä pari tuntia soiteltuani vahvari räsähti ja tehot putosivat kummasti. Säikähdin tietenkin ja sammutin vahvarin ja sen jäähdyttyä vein sen sisälle ja soittelin sillä silti vielä hiljempaa sisällä nyt ei mitään rähinöitä kuulunut ja soundi oli mitä piti, mutta yksi päättäri hehkui valkoisena; en tästä vielä osannut päätellä mitään. Seuraavana päivänä soitin vahvarilla taas autotallissa tällä kertaa varovaisemmin, mutta vahvarin kuumetessa tehot putosivat taas ja vahvari räsähteli. Koska vahvari oli mulla virallisesti testissä säikähdin tietenkin ihan helvetisti, mutta soitin Vesalle ja selvisi, että päättärihän se siellä vaan hajalla on. Mies tuli myöhemmin käymään ja näytti mien putket vaihdetaan ihan kädestä pitäen putki olikin palanut oikein kunnolla ja sisälle heitettiin satsi JJ:tä. Sanoi ettei ota hommasta mitään, että tulee kuin kaupan päälle, sillä kun tarkistimme että vahvari pelaa oli hänkin varma ettei tämä Vox enään hänelle palaa. Tässä välissä sain kärsiä eron vahvariin riparilla, mutta vietin sentään elämäni parhaan viikon ja kotona soittikin Voxilla kuten sanotaan ihan tatti pystyssä. =) Tonnin maksoivat porukat rippilahjaa loput meni rahoilla jotka sain myymästäni kitarasta. Ei palannutkaan. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen soundiin ja soitinkin tällä August Rockissa. Nippelitietona mainittakoon, että vahvari oli Pokkisen Vesan keikka-Vox pidemmän aikaa, kunnes bändi jäi telakalle. Voxille tuli ikää muutama vuosi lisää. Vaikka sanottiin, että on '72, niin eihän se ole. Voxeihin tuli piirilevyt 1970 ja koska tämä on p2p tämän on oltava '60-luvulta, dioditasuri on vain muutettu jälkeenpäin. Kunhan jaksan kyselen tästä Vintage Amps -foorumilta, uusien käänteiden ilmetessä päivittelen. Kuvia: http://www.dropbox.com/gallery/4683001/1/Vox%20AC30%20%2772?h=10f333 Marshall JTM45 Ri -30w. nimellistä tehoa -Ei efektilooppia -Vm. 2009 -5881:t päättärissä vaihtunevat KT66:iin. VintageModernin kaupasta tilillä oli vielä mukavasti kahisevaa tuohituotetta ja mielessä poltteli kysymys siitä, että mitä tilalle. Mielessä oli hankkia A. halpa pieni putkari kotiin B. Fender DRRi tai muu roudattavampi kombo kuin Vox. No kaiken järjen vastaisesti tietenkin kyselin jäsen Rheinoselta hänen JTM45:stä. Kaupanteossa oli "pientä" sähläystä ja tiukkoja tilanteita, mutta ei niistä sen enempää. Näin meillä päin, ollaan hankkimassa pientä/pienehkö komboa ja katsos perhanaa kämpille ilmestyy Mursu ja eikun kaappia taas sedältä lainaamaan.. Tehothan on tosiaan (hyvin) nimelliset 30 wattia, tämä vahvistin on siinä missä Voxikin erittäin äänekäs eikä sillä varmasti voi normaaleissa keikka/reeni-olosuhteissa soittaa volumet yli keskipäivän. Ensiksi kokeillessani Telellä ei voinut olla huomaamatta vahvarin juuria kliinit ovat todella hyvät kuin tweed Bassman:ssa, josta tämä JTM45 on kopio niille jotka eivät tienneet. Kun volumeja liikutellaan kello kymmeneen-yhteentoista mukaan astuu kiva pieni roso, jolla soittelee Rollareita ilokseen. Sitten kun lähdetään siirtymään päivän ja iltapäivän puolelle saadaan mahtavaa John Mayall and the Bluesbreakersin ja Creamin aikaista soundia á la Clapton. Myöskään AC/DC -tyyliset rokkisoundit eivät tuota ongelmia. Pedaaleja tämä syö todella hyvin loistavan kliininsä ansiosta. Särötyksen hoitavat IK Mojo 808 pienempiin säröihin, T-Rex Mudhoneyllä hoituvat isommat säröt ja MI Audio Neo Fuzz hoitelee sitten turinoinnin. Master-volume tähän varmaan pitää modauttaa, jotta käyttäminen onnistuisi vähän järkevämmin. Myös päättärit saavat vaihtua 5881:stä KT:66:iin, jotta saataisiin vähän enemmän sitä aitoa JTM45-soundia. Myös Greenback -täytteistä kaappia kaipaa seurakseen. Mutta summa summarum: aivan loistava vahvain, hyvin tehdyn oloinen ja pienellä modailulla soundi ja käytettävyys paranevat varmasti. Roland Microcube Ensimmäinen vahvari. Eikai tästä sen enempää? PEDAALIT Ibanez Pt-999 Maailman paras phaser seitkytäluvulta. Soundi jotain Phase90:n ja Phase45:n väliltä; transparentti, muttei kuitenkaan niin paljon kuin P.45. En osaa nyt ainakaan parempaa phaseria kuvitella. True-bypassin voisi modata. Modtone Vintage Wah Modtonen filosofia kuuluu "Boutique tone for everyone" ja tämä pätee tämän wahin kohdalla hyvin. Tässä on maailman edullisin true-bypassilla varustettu wahi. Tässä on valmiina yleisimmät modit mitä ihmiset perus-crybabyihinsä tekevät: tbp, induktorin vaihdo ja led. Soundi on paljon parempi kuin perus-crybaby sweeppi on laajempi ja soundaa hyvältä koko kaistalla. Kalliimpiin en osaa verrata, koska en ole niillä soittanut. Hinta-laatusuhde on lyömätön: Uraltonelta 75€. Ihmiset lopettakaan perus-crybabyjen ostaminen, kun on olemassa parempaa halvemmalla! Electro Harmonix Small Clone Hyvä chorus. Ei liian imelä vaan juuri sopiva. Yksi nuppi ja yksi kytkin soundin säätöön, muuta ei hyvässä pedaalissa tarvitakkaan. JMI Rangemaster Reissue -Point-to-point -NOS OC44 "black glass" -trankku -Oliko se nyt 250 kappaleeseen rajoitettu. Tässä lienee "kokoelmani" helmi. JMI:n valmista replika Dallas Rangemasterista. Täydellinen replika ulkoisesti ja ulkomaailman foorumeiden mukaan soundillisesti. Vox + tämä = instant Brian May, Rory Gallagher, varhainen Ritchie Blackmore jne. Ei keikkakäytön kannalta käytännöllisin, mutta vaatiikin hyvin toimiakseen jo valmiiksi pienellä säröllä olevan vahvistimen ja Voxiahan ei paikoissa missä mää soitan saa särölle millään. Mutta fiilistellessä ja joskus kun studioon päästetään varmasti salainen ase. Kuvia: http://www.dropbox.com/gallery/4683001/1/JMI%20Rangemaster?h=44793c Korg Pitchblack Perushyvä viritin, tbp. Eikai tästä muuta pidäkkään sanoa? MI Audio Neo Fuzz Tämmöisen ostin ihan juuri. Futsi, monipuoliset säädöt ihan jees soundi. Lisää kertoilen kunhan olen soitellut enemmän. IK Mojo 808 No mitäm, mullahan oli tämmöinen jo? No niin olikin ja miksi meninkään myymään. Muusinetin oman rakentelijan loistava jäljennös vanhasta kasinollakasista. Matalan ulostulon takia ei omiaan volumeboostailuun, mutta särön tiukentamisessa ja omana särönään mitä parhain. The Moustachio Kaverilta nimeltä Jaakko Niemi tilattu loistava custom-särötin. Tässä on OCD ja SHO samassa boksissa, which I like a lot. Soundi on sitä mitä hyvältä säröpedaalilta voi odottaa dynaaminen ja "amp-like". Se antaa vahvistimen oman soundin tulla esiin; Vox soundaa Voxilta ja Marsu Marsulta. Toki ei tämä vielä pärjää lujaa soitetulle Voxille tai Marsulle. Boosteri on clean-boosti siitä paremmasta päästä. Jaakon nettisivut: http://www.musicgarage.fi/ Lauta Pedaalit on naulattu Pedaltrain kakkoseen, mikä riittää kokonsa puolesta aivan mainiosti. Mainio keksintö, kun piuhat saa piiloon "kiskojen" alle. Patch-piuhoina on Cordialia, samoin kuin laudasta vahvariin. Kitarasta lautaan-piuhana kuuluisi olla Voxin hieno kierrepiuha, mutta se otti ja hajosi. Tuuraajana Hot Line. =( Virtalähteen virkaa suorittaa 1-spot. Paremman hankkimista voisi harkita. MENNEET KITARAT Ibanez ARC-100 -Runko: Mahonki vaahterakannella -Kaula: Mahonki ruusupuuotelaudalla, liimaliitos -Mikit: Ibanez ACH1 ja -2 Ensimmäinen sähkis jota ikävöin suuresti, miksi meninkään myymään joskus saadakseni enemmän oikealta Lessulta näyttävän kitaran. =( Hankittu kesällä '07 Tampereen Musiikista Microcuben kera. Ai sitä riemua kun pääsi kotiin renkuttamaan ekaa sähkistään. Näin jälkeenpäin ajateltuna hintaisekseen helvetin hyvä kitara. Flying Finn Custom Tuttujuttu, teeveekaks, gei väri, roeleloem ei tästä sen enempää. Vintage V100 gold top -Runko: Mahonki vaahterakannella -Kaula: Mahonki ruusupuuotelaudalla -Mikit: Wilkinsonin keraamiset P90 mikit. -Wilkinsonin (Sung-Il) hardis. Tähän Ibanez vaihtui ja sitä kadunkin nyt paljon. Oikke hyvä kitarahan tämä hintaisekseen oli parempi kuin vastaava Epiphone ja liki puolet halvempi. Mikkien balanssi oli vähän huono ja sitä ei pystynyt säätämään. Piti hyvin vireen, oli sillon riittävän vintagehenkinen ja kelpasi sillä sitten soittaa. Meni jäsenelle HTMono vähän peppuunväkisinrakastelu-hinnalla johtuen siitä, että näitä sai brittilästä puoli-ilmaiseksi. Epiphone Firebird VII -Runko: Mahonki -Kaula: Mahonki ruusupuuotelaudalla, liimaliitos! -Mikit: Epiphonen suht ruudittomat minihumbuckerit -Maestro-vibra jonka vireenpitävyys ei aina ollut parasta A-luokkaa. -Äärimmäisen hieno musta + kullitettu hardis = täydellisen elegantti koriste, kun ei ollut soitossa Heräteostos torilta. Halpahan se oli ja Firebird kaasuttelikin tuolloin ja tämä oli ennenkaikkea todella hieno. Soundi vähän ruuditon ja kaulaliitos oli kanssa huonohko ei päässyt oikein hyvin 17. nauhan ohi enään. Meni vaihdossa Gibsoniin. Fender Classic Player Baja Telecaster -Runko: Saarni -Kaula: Vaahtera vaahteraotelaudalla. -Mikit: Kaulamikki "Twisted Tele" ja Tallamikki "Broadcaster *jotain*" -Neljäasentoinen mikkikytkin ja S1-kytkin tekivät tästä oikean soundien kameleontin. Ohuista tallamikin vastavaihesoundeista aina tukevaan humbuckermaiseen molempien mikkien sarjaankytkentään. -Desert sand Tämä oli enemmän iskän kuin mun hankinta. Olimme käymässä Dlx:ssä ja kokeilin ihan huvikseni tätä Teleä ja iskä, joka oli jo pidempään uhkaillut ostavansa mulle Telen. Sanoi että jos tuo on hyvä niin ostetaan se, mutta sää maksat sitten siitä ainakin puolet. No Tele tuli taloon ja tämähän oli jälkeenpäin ajateltuna aivan mahtava vehjes: paksu kaula ja monipuoliset soundit. Nykyiseen Teleen verrattuna tämä painoi kuin synti ja oli soundiltaan ohuempi. Mutta tosiaan silloin soittotatsini oli aivan eri mitä se nykyään on enkä osannut antaa arvoa tälle ja menihän se sitten vaihdossa Gibsoniin tämäkin. Kaikille jotka haluavat hyvän fiftari-Telen, mutta eivät omista paljoa rahaa voin suositella tätä varauksettomasti! VAHVISTIMET Peavey Envoy 110 -40w. -Peaveyn Transtube-peli eli pitäisi soundata putkarilta, mutta sitähän se ei tehnyt. -Peavey Blue Marvel kymppituumainen kajari. Jälkeenpäin ajateltuna aika kaamea soundiltaan. Eihän se Microcube mihinkään bänditouhuihin riittänyt vaan piti hankkia isompi vahvain. Paikallisessa oli valita tämän, Mg30:n ja Orange Crush30:n päädyin tähän, vaikka iskä tyrkytti Marsua (kuulematta sen soundia). Ihan monipuolinen eikä edes hassumpisoundinen 40w. trankku. Säröä lähti ja puhtaat olivat silloisiin rautalankajuttuihin hyvät. Puhdasta tehoa ei bändin kanssa oikein riittänyt, mutta säröt riittivät hyvin. Vaihdossa meni ensimmäiseen Voxiini mistä juttua seuraavaksi. Vox AC15CC -15w. -Ei erillistä normal- ja top-boost-kanavaa, kuten uudessa C-sarjalaisessa -Tremolo ja Reverb -Vox/Wharfedale 12" kajari muistutti soundiltaan Greenbackia. Pitihän sitä rautalankamiehen Vox saada. Dlx:ssä oli tämmöinen ja kun ottivat Peaveyn vaihdossa, niin tulihan se sitten tämmöinen hankittua synkän talven iloksi. Puhtaat olivat ihan jees kuin myös särötkin. Olin tottunut Peaveyn kaksikanavaisuuteen niin, että kyrsi suorastaan kun ei voinut vaihtaa puhtaalle lennosta. Mutta se olikin vaan hyvä kekkasin meinaan että volapotikallahan sen saa näppärästi putsattua ja olin oppinut uuden hyödyllisen taidon. =) Tremolo oli oikein hyvä reverbistä en mene sanomaan mitään. Tällä sitten kelpasi soittaa kevääseen asti kunnes Vesalla oli näytillä paikallisessa Fender Blues DeVille 212, jonka tieltä tämä sai väistyä. Fender Blues DeVille 212 -Made in USA, ensimmäistä tuotantosarjaa vm. 1993. -Kaksi kanavaa clean ja drive. -Reverb Keväällä 2009 paikallisessa oli Vesalla myynnissä tämmöinen 60w. hirviö ja sitä kokeiltuani ajattelin että Voxin voisi laittaa kiertoon ja tämmöisen ostaa. Sainkin iskältä luvan ottaa tämän kokeiluun ja sitä Voxiin vertailtuani Vox lähti kiertoon. Tässä olikin todella hyvät puhtaat, mutta säröjä opin arvostamaan vasta viimeaikoina. Silloin kun olin paljon huonompi soittaja (ei sillä että olisin nytkään hyvä =D) ja tatsi oli heiveröinen särökavasta ei lähtenyt riittävästi säröä ja sen kaveriksi hommattiinkin Boss DS-1, jooohm.. Mutta ennen kuin tämän myin diggasin kovasti ja soittelin ilokseni. Jos olet vähän tehokkaampaa Fenderiä vailla, niin suosittelen varauksetta poistamaan Torilta vielä kun näitä saa suht huokeaan hintaan. Fender Champion 600 Höhö, tällänenkin on ollut, päässyt vaan unohtumaan. Ihan kiva pikkuputkari oli. Pienen kajarin vuoksi soundasi vähän purkkimaiselta, mutta ulkonäkö kompensoi tätä. Kun vähän avusti Blues DeVillen kajareilla saatiin soundiin vähän munaa. Marshall VintageModern 2266 -Englannissa tehty. -Kaksi "dynamic-rangea" vähän kuin modatun plexin modien on/off kytkin. -Mukavan matalasävyinen reverb. -50w. päätteessä 2x KT66 Pitihän sitä miehen Marsu saada, eiks je? Joo, olinkin koko kesän leikannut nurtsia ja sain iskän suostumaan Mursun ostoon. Sovimme että hän maksaa nurtsin leikkuusta palkaksi osan ja loput otan tililtäni. Menimme Dlx:n ja Mursuja testattuamme päädyttiin tähän, koska tässä oli master volume eli kotisoittokin onnistui. Ei tullut mieleenkään hankkia 50w plexi reissueta ja modauttaa siihen master-vola.. Mutta joo tämähän on oikein hyväsoundinen vahvistin parasta mitä Marshall pystyy tähän hintaluokkaan tarjoamaan. Low dynamic-range vie JTM45:n soundeihin ja high puolestaan JCM800:n. Silloin tuli soitettua lähinnä high-rangella samasta syystä kuin Fenkun kanssa piti käyttää distortionia... Vielä ennen tämän myyntiä viihdyin sitten low-rangella koska siitä sai juuri haluamaani rouheata ja rajua säröä tyyliin AC/DC, Led Zeppelin and co. Eli soundimieltymykset olivat muuttuneet aika rajusti. Vähän säröä + paljon volumea = Rock 'n' Roll! Suosittelen mikäli Marshall-soundia haluat suht edukkaasti. PEDAALIT Zoom G1 Katsos vaan tällänenkin on ollut. Ulkoisesti vähän lelu soundit nyt ei mitään parhautta olleet, mutta ihan kivat. Behringer Delay Unohtui mainita ensimmäisellä päivityksellä. Tämä oli se ensimmäinen pedaali. Bossin DD-6:sta kopio.. soundista en muista kuin että pilasi pois päältä ollessaan soundin totaalisesti ja sen etten osannut säätää tätä. Danelectro Fab Echo Unohtui tämäkin. Maksoi 20€ ja pitihän se silloin ostaa. Muisti pätkäsee, mutta taisi olla säädöt vain efektin suhteelle puhtaaseen signaaliin ja toistoille. Eli esiasetettu lyhyt delayaika toimi ihan jees silloiseen "rockabillyyn" (buugikuviota dempattuna päin ***settä). Zoom G1X Expression-spedun takia vaihdoin G1:n tähän 10€ välillä. Spedun tuntuma huonohko ja wahit eivät soundilla loistaneet. Dunlop Cry Baby "karvalakkimalli" Ensimmäinen wahi, tästä se kierre speduihin lähti. Ihan jees, mutta nykyään kun Modtonen wahin saa paljon halvemmalla en voi tätä suositella enään kellekkään ensiwahiksi. Boss DS-1 Tällä piti saada Fenkusta säröä irti.. no saihan sitä ja soundi oli jälkeenpäin ajateltuna.. noh karmea. Marshall Supervibe chorus Pitihän sitä chorus hankkia ja tämä tuli mukaan Dlx:stä. Monipuolinen jees soundinen chorus eikä maksanut paljoakaan. Todella tukevarakenteinen. Marshall Guv'nor Jäi mukaan Dlx:n alelaarista. Tiedä sitten osasinko edes koskaan säätää tätä oikein, kun oli pitkään ihan käyttämättä. Ihan armotonta mid-boostia siittä otin sooloihin.. Carl Martin Red Repeat Hyväsoundinen analogiselta soundaava digidilsa. Järkyttävä mohlo. IK 69-Fuzz Jäsenen Insane Kane rakentama loistava germanium fuzz kopio Fulltonen 69-pedalista. Tämä oli loistava, en sano muuta koska kääntäisin vaan puukkoa haavassa. Myykää se takaisin mulle olkaa niin ystävällisiä. =( Biyang Flanger Torilta ostin käytetyn kimppatilaus-flangerin. En tästä oikein käypää flangea saanut säädettyä. Hienot hätäsireeniäänet kyllä lähti. IK Mojo 808 Jälleen Insane Kanen rakentama loistava kopio Tubescreamerista. Myin ja ostin tilalle Visual Sound Route 66:n.. tiedä sitten miksi.. Myykää takaisin! Barge Concepts Dual Boost DB-2 Kaksikanavainen cleanboost efektiloopilla. Ääntä värittämätön boosti josta sai myös ihan kivoja overdrivejä. Efektilooppiin pystyi laittamaan säröt ja näin pystyi buustaamaan niitä sekä yleistä volumea. Boss RT-20 Hyväsoundinen Leslie-simu. Miksi möin en tiedä, hetken mielijohteesta kai ja nyt olisin taas moista harkitsemassa.. ei se tyhmä kerrasta viisastu. Voodoo Lab Superfuzz Tämän listaus unohtui kanssa. IK:n myytyäni piti saada jotain tilalle ja tämä vaikutti hyvältä mulle: gainpotikka toimii koko säätöalueella ja pelaa 1-spotilla. No gainiahan tästä lähti vähän liikaakiin ja oli muutenkin vähän "semmonen", oskilloi ikävästi wahin perässä. Electro Harmonix Memory Boy Ihan jees analogidelay. Ei mikään erikoinen muttei huonokaan, perus. Visual Sound Route 66 Get your kicks on Route 66 Hyvä Ts808-kopio od-puolella ja Dynacomp-klooni kompurapuolella. Ehkä loppuviimeksi vähän eloton tiedä sitten mistä johtui, mutta Se jokin jäi uupumaan. Onko kyseessä mojo tai muut taikavoimat vai se että pedaali ei vaan soundannut omalta. Od-puolen bass boost tekee lopun Ts:n bassohäviöstä ja kompurapuolen tone-kontrollin saa kytkettyä pois transparentimman soundin saavuttamiseksi. Jäi ne kiksit kumminkin saamatta.. Carl Martin Surf Trem Ihan hyväsoundinen perustremolo vanhan Fenderin hengessä. Kuka tämänkin muodon on keksinyt.. taino onhan se ihan hienon näköinen, mutta laudasta vie tilaa aivan liikaa. Crowther Audio Hot Cake Legendaarisessa maineessa oleva putiikkisärö, joka on ansainnut asemansa nimenomaan Voxien kaverina. Alkuun tästä pidinkin kovasti, mutta myyntiin meni, koska bändin soundimaailmaan Mudhoney sopii paremmin ja haluan kokeilla jotain uutta. Todella transparentti ja soundaa hyvältä muidenkin vahvareiden kanssa. Ollut käytössä clean-boostina. T.Rex Mudhoney Hyvä ja monipuolinen perussärö soundaa hyvältä Voxin kanssa. Lähtee monenmoista soundia kevyistä bluesahtavista reunasäröistä ahdettuun fuzzjunttaan: hunajaa ja mutaa. Tämänhetkinen pääsärö. IK Rebote 2.5 Tälläisen hain kanssa postista tänään. Mukavalta soundaava dilsa ja psykoakustiikka kunnossa (tissieläinkuvitus). 07.08.2010 päivitetty vanhat kamat 12.08.2010 päivitetty uusia ja vanhoja pedaaleja 25.08.2010 JTM45 ja Mojo päivitetty 04.09.2010 Voxin juttua päivitetty Fender Champion lisätty vanhoihin. Kuvia lisätty. 21.11.2010 Pitkästä aikaa päivittelyä. Kirjoittanut Väsykäsi 07.08.2010

Arvostelu

(27 arvostelijaa)

Kirjaudu sisään arvostellaksesi!

Kommentit

Yhteensä 21 kommenttia. Lisää kommentti!

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle