29.08.2007: Psykebass - Basson swirlausta
Tervehdys soittajatoverit!
Sattui eräänä päivänä niin, että ostaa läjäytin kasan basson osia. Mukana tuli ESP:n kaula, joku omaa muotoiluansa noudattava halpa lankku, virittimet ja mikit.
Jotain muutakin rojua löytyi pussista, mutta
ei siitä enempää.
Alussa basso oli sysiruma. (Lopputulos ei välttämättä ole parannus alkuperäiseen joidenkin mielestä.) Vihreää, mustaa ja paljasta puuta sekaisin. Kaula oli takaa töhnäinen, lakkaus oli selkeästi hiottu takaata pois. Jackson J-40 tuplakelainen näytti ehjähköltä, joku jazz-mikki ei niinkään.
Mitä siis tekemään? Marmorointia ja swirlattuja kitaroita oli tullut selattua. Idea oli kiinnostava, vaan ohjeet vähän heppoiset. Jos koskaan kiinnostutte aiheesta, niin äärimmäisen hyviä ohjeita kyllä löytää "marbelizing" hakusanalla.
Onhan Projectguitarin sivuilla jotain, mutta ne kuvat ja ohjeet ovat mielestäni vähän "ala-arvoisia." Kyse on kuitenkin maalien sekoittamisesta veden pinnalle ja "tavaran" upottamisesta sinne sekaan.
Swirlaus mielessäni hioin basson siis puupinnalle. En aluksi tosin. Jotenkin minua "huijattiin" luulemaan että sellainen ja sellainen on hyvä. Puupinta jäi siis hiomatta ja pohjamaalaamatta kunnolla. Ensimmäinen swirl (vaaleanpuna-valkoinen) meni siis pieleen. Muuten hyvä, mutta liian moni paikka jäi paljaaksi eikä niitä olisi helposti korjannut.
Uudestaan siis. Koko hommassa paloi paljon työpaikan hiomapaperia ja jonkin verran Nitromorssia.
Otetaan nyt kaulakin esille. Kaula oli töhnäinen takaata. Hyi! Vastenmielistä. Ainakin kun se ei ole omaa töhnää.
Zippobensaa ja teräsvillaa peliin: ryönän alta paljastui kaunis pinta.
Hommasin basson kaulan pinnoitteeksi kiinanpuuöljyä. Camelina-öljyä minulla oli aikaisemmasta ostoksista johtuen, tein niistä sekoituksen. Vedin useamman kerroksen ihan puuvillatupolla. Öljy väritti hieman ja toi puun syyt kauniisti esille. Ja mikä tuntuma, tätä on vaikea peitota!
Kaula oli siis valmis ennen runkoa. Nitromorssia ja pohjamaalia taas kului kun runkoa käsittelin. Valkoisella Futuralla taisin vedellä pohjamaalit, ei varmasti mikään "soitinrakennusetiikan" mukainen vaihtoehto, mutta tämä projekti oli opettelua. En siis kauheita summia viitsinyt tähän rahaa hassata.
Kun olin saanut uudet pohjamaalit valmiiksi, oli taas aika leikkiä veden ja maalien kanssa. Sekoitin yhteen turkoosia, vaaleanpunaista ja tipan valkoista. Vastenmielistä, minä tiedän. Ja uusi dippaus. "Nyt onnistuu, nyt onnistuu!" Basso nousee ylös puhtaasta kohdasta ja vau! Onnistuin joten kuten sittenkin. Harvinaista mutta totta, joskus käy onni.
Kuivumaan siis, viikon annoin tuon levätä kuivaustiloissa. Kävin hakemassa lomalla pois ja säädin juotoksia kuntoon kotona. Täytyykin ostaa uusi kolvi tai kärki, on se kumma kun ei Weller kestänyt, ehkä juottajassa on vikaa.
Neljään saakka yöllä juotin johtoja, yhtä tuskaa ja katkua.
Bassoon tuli siis Jackson J-40 passiivi-tuplakelainen mikrofoni.
Koska mikistä lähti useampi piuha, niin ajattelin tehdä jotain kivaa on-on-on kytkimellä. Tarkoitus oli kytkeä jotain sarjaan vai mitä, mutta ei täysin onnistunut. Äänenvoimakkuus taas toimii hyvin. Jos joku minulla "soitinrakennuksessa" tökkii, niin se on elektroniikka ja sen juottaminen.
Bassossa olisi ollut Precision-bassotyyliselle mikille paikka, mutta sen peitin messinkilevyllä.
Mitä muuta voisin sanoa? Projekti oli opettavainen. Maalaus meni pieleen, mutta siitä tuli kuitenkin sellainen kuin halusin. Messinkisatulaakin koitin tuolle veistellä, mutta se jäi vaiheeseen, ehkä saan sen joskus valmiiksi. Samaten mikkikoloa täytyy jyrsiä että mikki mahtuu kunnolla koloonsa. Ja kehyskin sille täytyy saada.
En vain jaksanut enää "pidätellä", vaan halusin esitellä tämän sekasikiön teille.
Alla spesifikaatiota:
Runko: tuntematonta puuta, ehkä halpaa mahonkia?
Kaula: ESP:n valmistuttama vaahterakaula.
Talla: joku lärpäke
Satula: Graphtech (voi vaihtua messinkisatulaan)
"Pleksi": Messinkiä, kiitos Les Fender!
Elektroniikka:
- Jackson J-40
- Tuntematon ON-ON-ON kytkin
- Kiinan tuotantoa oleva Neutrik jakki
- Alphan 250K potentiometri
Käytettyjä tarvikkeita:
Mirkan hiomapaperit
Teräsvillaa
Erinäisiä veitsiä ja teräaseita
Puuvillatuppoja tms. vastaavaa
Pebeon Ceramic-värit, 16, 31 ja 10 (Suosittelen! Elävät värit ja sopivat marmorointiin, pieni purkki maksaa 5,30 Hobbypointista)
Sateenkaarivärit Kiinanpuuöljy
Sinensis (Camelina-öljy) hankittu dick.bizistä
Ja tietysti, paljon hermoja!
Lopuksi vielä vinkkejä swirlaukseen:
1. Ota rauhassa. Sekoittele vaikka jotain
halpoja akryylivärejä paperille tikulla, testaa! Millään Pebeon väreillä ei kannata alkaa liiemmin tuhlailemaan ...
2. Tee hionta ja pohjamaalaus niin hyvin kuin pystyt. Jos maalattavassa soittimessa on reikiä, voi ne peittää vaikka steariinilla tai vahaseoksella. Mielestäni kannattaa porata kaikki tarvittavat reiät valmiiksi ja sitten vasta alkaa swirlaamaan.
3. Tee kunnon "valekaula" ja varmista hyvä kuivumispaikka. Nostaessasi soitinta dippauksesta ylös, puhalla värit pois tieltä tai pyydä kaveria apuun. Itse puhalsin yksin värit pois tieltä, kaveri on aika hyvä apu tässä hommassa.
4. Pebeon värejä ei välttämättä tarvitse ohentaa. Veden lämpötila on paljon oleellisempaa mielestäni. Testaile varovasti missä lämpötilassa väri leviää laajaalle, mutta ei huku pois.
5. Muista suojavarusteet. Et välttämättä tarvitse järjetöntä suojamaskia, mutta eihän sen käyttöä tarvitse välttääkään. Pidä ehdottomasti jotakin käsineitä, ellet halua pitää pitkää paussia pessessäsi keramiikkavärejä irti sormistasi.
6. Ennen kaikkea: nauti.
Marmorointi / swirlaus on oma taiteenlajinsa, jossa itsekin aion kehittyä. Se vaatii aikaa ja oikeat välineet sekä olosuhteet. Jos ei heti onnistu, niin yritä uudestaan! Niin minäkin tein ...
Näin tältä erää. Jatkoa tulee, toivottavasti!
- Ippei
PS. Kysykää, kommentoikaa!
PPS.En vastaa mistään vahingoista joita voit saada annettujen "neuvojen" perusteella. Käytä tervettä järkeä soitinrakentelussa!
Kuvan Copyright Esko JuholaKirjoittanut Ippei 29.08.2007 | |  |
Arvostelu
Kommentit| Muusikonrenttu: | Veikeä lopputulos.
| | Mr. Garrison: | Itse rakenneltu on aina hienoa ja näyttävää. Odottakaas kun saan jossain vaiheessa puolitoista vuotta kestäneen proggikseni valmiiksi.. Kuvassa näyttää siltä kuin kielet olisi parin sentin korkeudella kaulasta..
| | Hillboy: | Jotenkin härskillä tapaa komee tuo väri yhdistelmä :D DIY- vehkeiden ehdoonta aatelia...
| | Jebe-: | Olen ehkä puusilmä, mutta millä ohensit maaleja tai "pehmensit" veden pintaa? Itsekin lukenut noita ohjeita ja niissä mainitaan aina aine nimeltä "borax", joka on jotain pesuaineentapaista mutta mitä lie.
| | Ippei: | Hei! En pehmentänyt vettä mitenkään enkä ohentanut maaleja. Pebeon värit levittäytyvät nätisti oikean asteiseen veteen. Okei, lopputuloksessa on toivomisen varaa, suositeltavaa on kai käyttää boraksia ...
| | Ippei: | Ai niin! Patience! Eli väriä puutikun nokkaan ja tiputtamaan sitä niin lähellä vedenpintaa kuin mahdollista.
| | joukov: | On se hurjan näköinen!!
| | Ippei: | Kiitos, miellyttää tekijääkin ... Kielet saatu "maan tasalle", eli action OK! Satulaa pitää säätää ja mikkikehys tehdä. Almost there ...
| | Traditional: | Nimensä veroinen
| | Leo Lindgren: | Moi! Hyvä ja mielenkiintoinen teksti, kiitos! Aika erikoinen tapa maalata soitin, nastaa nähdä että lähdit kokeilemaan =)
| | Razorth: | On hieno ja omaperäinen basso :)
| | rosberg: | mr Swirl!
| | hjalmar000: | hieno, ite kiinostais tehdä tommonen kitaralle, esm jos ostaisi halpan kitin http://www.thomann.de/fi/harley_benton_eguitar_kit.htm ja siitä
|
|  |  | Artikkelit: Elektroniikka ja soitinrakennus Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |