27.08.2007: Taksiajelua 14.-16.06.07 kesäisessä Hels...
Heti alkuun tunnustus: en aja paljoakaan taksilla, kun se on niin kallista. Vähänpä tiesin mitä tuleman pitää, kun kuuntelin to 14.6.07 pahaa aavistamatta ”SE”-yhtyeen klassikkopläjäystä: ”Misson taksi joka ajaa ympyrää? ”.
Läppäriini kytketyt massiiviset Genelec-ämyrit vingahtivat pikaviestin merkiksi. Ystäväni Ördä elikkästen Iso-Kari siellä kyseli seuraavaa:
- Moi, tarttis moposettikomppaajan ens lauantaiks, vanhaa iskelmää akustisesti saaristossa. Lähex? Lixa minimaalinen, juoma, ruoka ja sauna lisäks.
Vastasin, että totta vitussa lähden, kun pääsee kotoakin pois. Tarkemmin kyseltyäni kävi ilmi, että keikka olisi jossain saaressa Helsingin edustalla ja veneellä mennään. Helposti roudattavaa moposettiä olisi siis haussa.
Kasasin rumpuroudarini Touhon kanssa seuraavanlaisen käkättimen:
- 10-tuumainen himat kahdesta (2) Zildjan A-splashistä
- bassariksi Arbiterin 20-tuumainen Flät-bassari, jossa vain 1 kalvo
- virvenä Pearlin 14x3 vaahterapiccolo
- virveliin kiinni pikkuständillä stäkätty Sabian 12 splash rideksi ja Zildjan 8 splash crashiksi
- bassaripedaali, hihat-teline, virveliteline, kaikki kevyttä Yamahaa
- 5B kapulat, risukepit ja metallivispilät, ei tuolia (paikan päällä on varmasti joku istuin)
- koko hässäkkä 1 Arbiter kassiin
Hieman painava tuli rumpukassista, mutta sain sen kannettua taksiin: Lauttasaari-Töölö, hintaan 13,40 euroa.
Ekat treenit pidettiin saman tien Töölössä, jossa Ördällä on matala, mutta tilava ja halpa treenis. Tapasin samalla muut soittajat:
- Iso-Kari: kontra (ns. Hyyryläinen)
- Roosa Voima: laulu ja kazoo
- tumu-Kassu: akustinen kitara
Tumu-Kassun olin jo tavannut aiemmin jossain sikailujuhlissa, 17 v. läski sika, joka vetää hyvin kantria ja laulaa mukiinmenevästi (!!) ja on kova ottamaan häppää. Roosaa mulla ei ole ollut ilo tavata aiemmin, mutta upea nainen, pakko sanoa. Heti alkutahtien kajahdettua oli selvää, että kombinaatiomme toimii, koska Roosa osaa laulaa ja hyvin. Kaikista biiseistä oli laput tai sointukartat, pääsääntöisesti tangoa. Tunsin valtaosan kipaleista jo entuudestaan, joten en lappuja kaivannut. Treenattiin aktiivisesti noin 3 h ja päätettiin pitää toiset treenit vielä perjantaina ennen keikkaa. Otin taksin Laruun, kun väsytti: 14,30 euroa.
Perjantai alkoi huonosti. Nukuin pommiin ja myöhästyin työmaapalaverista. Myöhästymiseni kertautui koko päivä ajan, että olin kaiken aikaa myöhässä ½-1 h. Pääsin töistä himaan vasta klo 16 ja treeneissä olisi pitänyt olla jo klo 17, kun itse niin ehdotin, perkele. Pääsin lähtemään poikani tultua vasta klo 17.15, että eikun taksi taas alle ja Töölööseen: 13,80 euroa. Perille päästyäni olin myöhästymisestä huonolla tuulella ja tumu-Kassu oli jo juonut puolikkaan ison Jägermaisterin ja Ördä oli lipittänyt viiniä ammattiliiton kokouksessa. Päätin liittyä seuraan ja avasin lonkeron, jota mulla on aina mukana repussa.
Rämmittiin samat biisit läpi uudelleen ja sain Roosalta ohjeeksi seuraavaa:
- tee biisilista
- ota valkoinen kauluspaita keikalle
- ole la 16.06 Puotilan satamassa klo 18 mennessä, tolkuissasi
Selvä! Pomo! Tai ei me kyllä siinä vaiheessa niin selviä enää oltu. Otettiin Ördän kanssa taksi, kun oltiin jo myöhässä seuraavista treeneistä elikkästen Särö-yhtyeemme sellaisista. Matka Töölööstä Nokalle maksoi vain 12,80 euroa. Halpaa! Särö-treenit menivät erinomaisesti, kun mukanani oli vielä uusi lelu: Jämältä riistohintaan hankittu uudehko Squier Presicion humbuckerilla, joka tuntui sopivan saundimaailmaamme paremmin kuin hyvin. Ördä muilutti multa sen Squjun, muka lainaan, kun se oli niin tohkeissaan siitä. Joo-joo. Näkis vaan. Ne rahat.
Kaunis ja ihana laulajaflikkamme Sarza pyysi mua treenien jälkeen mukaansa muka ”yksille” vaan johonkin Kruunuhaan uuteen räkälään tapaamaan vanhaa ystäväämme tissi-Tiinaa. No, lähetään sitte. Ilta päättyi kyyneliin, koomaan ja valomerkkiin, mutta melko kivaa oli puhua tyttöjen kanssa jonninjoutavia muisteloita, kun nuorena jaksoi bailata ja nussia. Enäähän ei siis jaksa. Siinä baarissa ei muuten saanut enää röökata, mikä oli hyvä, kun lähdin aina tyttöjen seuraksi ulos kadulle. Notkuttiin melko sooseissa vähän aikaa Kaisaniemenkadulla, mutta tällä kertaa onneksi jatkokekkereiltä vältyttiin. Taksilla kotio Eiran kautta, jossa tissi-Tiina asuu ökykämpässään: 16,60 euroa yötaksalla.
Aamulla lapset valittivat, että ”isi haisee taas musiikille”. En ihmeekseni ollutkaan yhtään kankkusessa, vaan jaksoin viihdyttää itseäni siivoamalla koko kämpän, nakuna. Sen päälle kelpasi kunnon tirsat eli päikkärit elikkästen ettonet. Heräsin päikkäreiltä sen verran myöhään, että taksihan se oli taas tilattava p. 01000700. Haloo! Tällä kertaa puikoissa oli tosi puhelias kuski, joka jaksoi pölistä koko matkan Larusta Puotilaan. Maksu: 30,60 euroa. Melko kallista!
Yhteysvene tuli läntiselle laiturille tasan aikataulun mukaan klo 18, josta olin kiitollinen, sillä täsmällisyys on hyve. Matka Kiviluodon idylliselle saarelle kesti noin 25 min. Perillä totesin, että tumu-Kassu ja Iso-Kari sekä Roosa olivat tulleet keikkavermeiden kanssa jo aiemmin. Kassu oli jo drinkin tai pari hilpaissut naamaansa. Saari on pienehkö, mutta sillä sijaitsee sähkötön isohko kivitalo, jossa on kaasukeittiö. Keittiössä hääräsi jo kokkimme Harri, jolta kävimme kärttämässä hieman rommia. Harri heitti meidät pihalle.
Kasasimme soittovälineistön talon taakse, jossa oli kiva nurmikenttä, jonka takana oli grillikatos, jossa oli joku tuntematon seurue, kännissä. Kesäjuhlat, joissa meidän oli tarkoitus soittaa, oli järjestänyt Hgin Navigaatioseura, HNS. Soitimme Roosan pyynnöstä heti kättelyssä pari lämmittelykappaletta maljannostoa ja –puhetta kärttävälle noin 30-päiselle yleisölle. Skåål! Sitten tuli pitkähkö tauko, jolloin odottelimme vesi kielellä ruokaa. Rämpyttelimme Kassun kanssa joutessamme kantria, jota Kassu rakastaa. Laulunsanojen muistamisessa on tosin puutteita, joita isällisesti opastin korjaamaan. Ennen ruokailua oli lipunlasku. Meitä pyydettiin vetämään meille tyystin tuntematon ns. lipunnostobiisi, mutta sen puutteessa rykäisimme Suvivirren. Hiphei!
Viimein ruoka saapui. Mahtawaa sapuskaa:
- marinoitua luutonta kassleria ohueksi viipaloituna
- maustettuja perunapalleroita
- wokkivihanneksia
- pippurikastiketta
Oli niin maukasta, että hain kolme (3) kertaa lisää ja kävin ihan kädestä pitäen kokki-Harria kiittämässä. Jälkkäriksi oli kahvia ja raparperipiirakkaa, mutta masuuni ei mahtunut muruakaan. Tilkka rommia palanpainikkeeksi. Rai-rai.
Klo 21 oli viimein esityksemme aika. Kasasimme akustisen laitteemme tilavalle laiturille, joka olikin hauska stage. Vastapäätä oli pikkusaari, jossa oli myös muutama kuulija. Aurinko laski siinä pikkuhiljaa. Idyllistä!
Setti oli:
1. Sä et kyyneltä nää
2. Yö saaristossa
3. Maruzella
4. Kuinka paljon rakkautta
5. Muista minua
6. Pikku rahastaja
7. Sydänsuruja
8. Tähti ja meripoika
9. Kylmä rakkaus
10. Juokse sinä humma
11. Sukiyaki
12. Elaine
Soitto sujui vaihtelevasti. Osa biiseistä rämmittiin läpi melko auttavasti, osa meni ihan mukiinmenevästi. Vähäinen treeniaika näkyi otteissa. Silti oli hauska vetää, vaikka yleisöä ei kännin takia juuri näyttänyt kiinnostavan eikä kukaan jorannut. Kokki-Harri oli riipaissut itsensä jossain välissä melko tumuihin ja kävi setin loppuvaiheessa kaatamassa tumu-Kassun suuhun Fisherman’s Friend-karkkiviinaa. Kassun soitto keskeytyi prosessin ajaksi, mistä huomautin: ”Tyylitöntä!”. Koska kukaan ei edes meinannut taputtaa taukojemme aikana, toimi itse esitaputtajana. Keikan lopuksi kävin kättelemässä kaikki kuulijat: ”Kiitos!”
Keikka päättyi klo 22, jonka jälkeen sain ikäväkseni kuulla, että paluulaiva tulisi vasta aikaisintaan klo 24. Plääh! Muu seurue lähti rilluttelemaan talon takaiselle nurmikentälle, itse jäin yksinäni laiturille chillailemaan, koska muiden ördääminen ei napannut. Juttelin laituriin kiinnitettyjen veneiden omistajien kanssa joutavia. Iso-Kari häippäsi johonkin, nukkumaan kuulemma.
Klo 24 veneemme saapui. Tumu-Kassu oli kunnon tumuissa. Kokki-Harri oli sammunut, kaatunut ja lyönyt päänsä. Kaamea kuhmu. Kassu ja Harri olivat painineet ja jotain muuta ”kivaa”. Kassu käveli itse laivaan, mutta Harri piti kantaa.
Loppumatka päättyi kyyneliin, koomaan ja valomerkkiin eli meni niin huonosti, etten jaksa siitä teille kertoakaan. Kassu perkele! Jouduin vielä illan päätteeksi ottamaan taksin Alppilasta Laruun: 15,60 euroa.
Mutta Roosa vetää kuulkaa hyvin. Niin hyvin, että ehdottomasti tahdon hänen sekä Iso-Karin kanssa toistekin lähteä vastaavalle tangokeikalle.
Loppusaldo: taksireissut yhteensä noin 117,10 euroa (sis. alv). Huoh!Kirjoittanut hemmo 21.06.2007 |
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Bändipäiväkirja Tulostettava versio Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
![Muusikoiden.net [v3.5]](/dyn/logo/387070.gif){kind=logo}
